Tulevaisuus http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136061/all Sat, 25 May 2019 21:41:03 +0300 fi 10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle <p><strong>10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle</strong></p><p>Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt&nbsp;tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.</p><ol><li>EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.</li><li>Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.</li><li>Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.</li><li>Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.</li><li>Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.</li><li>Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.</li><li>Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.</li><li>Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.</li><li>Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.</li><li>Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.</li></ol><p><strong>10 teser till den blivande generationen</strong></p><p>Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.</p><ol><li>EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.</li><li>Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.</li><li>Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.</li><li>Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.</li><li>Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.</li><li>Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.</li><li>Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.</li><li>Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.</li><li>Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.</li><li>Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.</li></ol><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato">https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.

  1. EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.
  2. Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.
  3. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.
  4. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.
  5. Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.
  6. Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.
  7. Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.
  8. Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.
  9. Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.
  10. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

10 teser till den blivande generationen

Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.

  1. EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.
  2. Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.
  3. Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.
  4. Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.
  5. Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.
  6. Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.
  7. Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.
  8. Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.
  9. Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.
  10. Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.

https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato

]]>
1 http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle#comments Euroopan unioni Eurovaalit Euvaalit Nuoret Tulevaisuus Sat, 25 May 2019 18:41:03 +0000 Janika Takatalo http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle
Mitä sinä aiot? http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot <p>Voi sitä itkua ja hammastenkiristystä joka syntyy, kun huomataan talouskasvuun perustuvan maailmanjärjestyksen loppu. Meidän esi-isämme unelmoivat vaurauden perään, mutta eivät osanneet aavistaa kuinka tylsämielisiksi roboteiksi se ihmisen muuntaa. (Totisesti, paljon on jo robotteja jotka kelpaavat korvaamaan ihmisen. Käydään jopa keskustelua siitä, mitä ihmisen sopii enää tehdä sellaista mihin robotti ei kykenisi, yritetään jopa opettaa puuttuvia taitoja roboteille.) Esi-isiemme itku liittyi haaveeseen ja kaipuuseen paremmasta, meidän itkumme on vasta narinaa mutta kyllä se itkuksi muuttuu. Aivan kuten lapsi itkee: ei lelua josta hän haaveili, vaan lelua jonka hän sai mutta menetti, kahta kauheampi on poru joka syntyy kun kapitalismi nykymuodossaan hiipuu tahi romahtaa. Emme palaa esi-isiemme aikaan, jossa metsät viheriöivät ympärillämme ja kalat hyppivät kirkkaassa purossa. Yhteistä esi-isiemme kanssa on vain puute. Havahdumme siihen että ekosysteemit maapallolla on tuhottu. Elämme myrkyn, ilmansaateiden ja muovin keskellä, jota säestävät eriasteiset luonnonkatastrofit.</p><p>Miettiikö joku sitten olisiko 2010-luvulla pitänyt syödä vähemmän lihaa? Ei mieti. Omantunnontuskat vaihtuvat selviytymisviettiin. Vähät resurssit kilpaillaan nopeasti loppuun. Jo lastemme lapset katselevat ihmeissään kuvia vanhasta Maailman Atlaksesta: elikö tuollaisia eläimiä silloin kun te olitte nuoria? Mitä niille tapahtui?</p><p>Nyt kun muovijätteet täyttävät meriämme ja luonnonkatastrofit riehuvat (vasta ennakkovaroituksenomaisesti), käydään myös EU-vaalit.</p><p>Politiikassa on ollut viime vuosina trendikästä kääntää katse tiukasti kotimaahan päin, jopa niin voimallisesti, ettei muuta maailmaa paljon näy. Polarisoituvat voimat tuntuvat voimallisilta siksi, että ne antavat yhteisyyden tunteen. 1960-luvulta alkanut maaseudun hajoaminen on Suomessa tabu. Suomalaisissa kaupungeissa elää valtava määrä eksyneitä yksilöitä, joita kutsutaan Suomen kansaksi. Suurella osalla on juureton menneisyys. Maaseudun väki, jotka eivät ole halunneet tai voineet muuttaa, ovat kuihtuva vähemmistö. He kärsivät erakoituvien kylien vähenevistä palveluista, aivan kuten kaupunkilaiset yksinäisyydestä. Yhteisöön kuulumattomuus ei ole ihmiselle luontaista, sosiaalisia eläimiä kun ollaan, eikä kapitalismi ole onnistunut vastaamaan tähän haasteeseen. Apuun on rientänyt politiikka, erityisesti populistinen. Yksinkertaiset vastaukset ovat valttia, kun maailma murenee ympärillä. (Vaikka tosiasiassa se on murentunut jo vuosikymmeniä. Nyt siihen vasta havahdutaan. Aivan kuten pian havahdumme tämän ajan seurauksiin.)</p><p>Nämä EU-vaalit tuskin muuttavat mitään. On silti sinun vastuullasi olla niistä jotakin mieltä. Minulla ei ole suositella ketään ehdokasta. Moni puhuu ilmastonmuutoksesta (tai vähättelee sitä) ja ihmisarvosta (ja kenelle se ensisijaisesti kuuluu). Mene ja tiedä kuinka moni näihin arvoihin todella uskoo. Monilla ehdokkailla on suu täynnä tavaraa ja huutelee sitä vaalien alla ulos. On helppo toistella suosittuja poliittisia mantroja ja sitten tosipaikan edessä pelätä omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monien kohtaloksi politiikassa käy henkilökohtainen kähmintä. Tietty määrä valtaa ja rahaa riittää, siihen loppuu kunnianhimo. Toki on myös aitoja maailmanparantajia. Heitä kohtaan ollaan useimmiten skeptisiä ja naureskellaan. &quot;Millä rahalla nuo haavekuvat toteutetaan...&quot; Näille besserwissereille minulla on vain yksi sana sanottavana: kohta ei mitkään maailman rahat riitä korjaamaan aiheutettuja tuhoja.</p><p>Maailmanpolitiikan protektionistinen suuntaus heijastelee myös kansalaisiin. On parempi kääntyä sisään päin, pitää huoli omista asioista. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Ei ainakaan niin kauan kun kantaa vastuun ja hyväksyy seuraukset.</p><p>Näissä EU-vaaleissa on pitkälti kysymys juuri tästä: miten pidämme huolen omista asioistamme. Näkökulma siihen mikä on omaa vaihtelee huomattavasti. Uhat ovat silti yhteiset, etupäässä ilmastonmuutos. Poliittiset kahnaukset, henkilökohtainen kähmintä sekä yleinen minnekkään kuulumattomuuden synnyttämä turvattomuuden tunto ei saisi olla esteenä yhteistä vihollista vastaan.</p><p>Päätöksentekoa ei voi silti ulkoistaa. Se on liian suuri lahjoitettavaksi Brysseliin tai eduskuntaan. Ensin on selätettävä henkilökohtainen välinpitämättömyys. Se että oma elämä ei liittyisi muitten elämiin ympärillämme. Tämä tarkoittaa omaa suhdettamme toisiin ihmisiin. Yhtälailla se tarkoittaa ihmiskunnan suhdetta muihin eliölajeihin.</p><p>Jos maailmanparantaminen ei vetele lukijaa, niin miten olisi ylpeys omasta elämästä? Nyt on ne hetket käsillä kun voi ansaita kannustimia. Haluaako sanoa tulevaisuuden lapsille tehneensä kaiken voitavansa? Äänestikö? Kuluttiko vähemmän? Miten kohteli muita etnisiä ryhmiä?</p><p>Söikö vähemmän sitä lihaa?</p><p>Viesti on sama kaikille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voi sitä itkua ja hammastenkiristystä joka syntyy, kun huomataan talouskasvuun perustuvan maailmanjärjestyksen loppu. Meidän esi-isämme unelmoivat vaurauden perään, mutta eivät osanneet aavistaa kuinka tylsämielisiksi roboteiksi se ihmisen muuntaa. (Totisesti, paljon on jo robotteja jotka kelpaavat korvaamaan ihmisen. Käydään jopa keskustelua siitä, mitä ihmisen sopii enää tehdä sellaista mihin robotti ei kykenisi, yritetään jopa opettaa puuttuvia taitoja roboteille.) Esi-isiemme itku liittyi haaveeseen ja kaipuuseen paremmasta, meidän itkumme on vasta narinaa mutta kyllä se itkuksi muuttuu. Aivan kuten lapsi itkee: ei lelua josta hän haaveili, vaan lelua jonka hän sai mutta menetti, kahta kauheampi on poru joka syntyy kun kapitalismi nykymuodossaan hiipuu tahi romahtaa. Emme palaa esi-isiemme aikaan, jossa metsät viheriöivät ympärillämme ja kalat hyppivät kirkkaassa purossa. Yhteistä esi-isiemme kanssa on vain puute. Havahdumme siihen että ekosysteemit maapallolla on tuhottu. Elämme myrkyn, ilmansaateiden ja muovin keskellä, jota säestävät eriasteiset luonnonkatastrofit.

Miettiikö joku sitten olisiko 2010-luvulla pitänyt syödä vähemmän lihaa? Ei mieti. Omantunnontuskat vaihtuvat selviytymisviettiin. Vähät resurssit kilpaillaan nopeasti loppuun. Jo lastemme lapset katselevat ihmeissään kuvia vanhasta Maailman Atlaksesta: elikö tuollaisia eläimiä silloin kun te olitte nuoria? Mitä niille tapahtui?

Nyt kun muovijätteet täyttävät meriämme ja luonnonkatastrofit riehuvat (vasta ennakkovaroituksenomaisesti), käydään myös EU-vaalit.

Politiikassa on ollut viime vuosina trendikästä kääntää katse tiukasti kotimaahan päin, jopa niin voimallisesti, ettei muuta maailmaa paljon näy. Polarisoituvat voimat tuntuvat voimallisilta siksi, että ne antavat yhteisyyden tunteen. 1960-luvulta alkanut maaseudun hajoaminen on Suomessa tabu. Suomalaisissa kaupungeissa elää valtava määrä eksyneitä yksilöitä, joita kutsutaan Suomen kansaksi. Suurella osalla on juureton menneisyys. Maaseudun väki, jotka eivät ole halunneet tai voineet muuttaa, ovat kuihtuva vähemmistö. He kärsivät erakoituvien kylien vähenevistä palveluista, aivan kuten kaupunkilaiset yksinäisyydestä. Yhteisöön kuulumattomuus ei ole ihmiselle luontaista, sosiaalisia eläimiä kun ollaan, eikä kapitalismi ole onnistunut vastaamaan tähän haasteeseen. Apuun on rientänyt politiikka, erityisesti populistinen. Yksinkertaiset vastaukset ovat valttia, kun maailma murenee ympärillä. (Vaikka tosiasiassa se on murentunut jo vuosikymmeniä. Nyt siihen vasta havahdutaan. Aivan kuten pian havahdumme tämän ajan seurauksiin.)

Nämä EU-vaalit tuskin muuttavat mitään. On silti sinun vastuullasi olla niistä jotakin mieltä. Minulla ei ole suositella ketään ehdokasta. Moni puhuu ilmastonmuutoksesta (tai vähättelee sitä) ja ihmisarvosta (ja kenelle se ensisijaisesti kuuluu). Mene ja tiedä kuinka moni näihin arvoihin todella uskoo. Monilla ehdokkailla on suu täynnä tavaraa ja huutelee sitä vaalien alla ulos. On helppo toistella suosittuja poliittisia mantroja ja sitten tosipaikan edessä pelätä omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Monien kohtaloksi politiikassa käy henkilökohtainen kähmintä. Tietty määrä valtaa ja rahaa riittää, siihen loppuu kunnianhimo. Toki on myös aitoja maailmanparantajia. Heitä kohtaan ollaan useimmiten skeptisiä ja naureskellaan. "Millä rahalla nuo haavekuvat toteutetaan..." Näille besserwissereille minulla on vain yksi sana sanottavana: kohta ei mitkään maailman rahat riitä korjaamaan aiheutettuja tuhoja.

Maailmanpolitiikan protektionistinen suuntaus heijastelee myös kansalaisiin. On parempi kääntyä sisään päin, pitää huoli omista asioista. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Ei ainakaan niin kauan kun kantaa vastuun ja hyväksyy seuraukset.

Näissä EU-vaaleissa on pitkälti kysymys juuri tästä: miten pidämme huolen omista asioistamme. Näkökulma siihen mikä on omaa vaihtelee huomattavasti. Uhat ovat silti yhteiset, etupäässä ilmastonmuutos. Poliittiset kahnaukset, henkilökohtainen kähmintä sekä yleinen minnekkään kuulumattomuuden synnyttämä turvattomuuden tunto ei saisi olla esteenä yhteistä vihollista vastaan.

Päätöksentekoa ei voi silti ulkoistaa. Se on liian suuri lahjoitettavaksi Brysseliin tai eduskuntaan. Ensin on selätettävä henkilökohtainen välinpitämättömyys. Se että oma elämä ei liittyisi muitten elämiin ympärillämme. Tämä tarkoittaa omaa suhdettamme toisiin ihmisiin. Yhtälailla se tarkoittaa ihmiskunnan suhdetta muihin eliölajeihin.

Jos maailmanparantaminen ei vetele lukijaa, niin miten olisi ylpeys omasta elämästä? Nyt on ne hetket käsillä kun voi ansaita kannustimia. Haluaako sanoa tulevaisuuden lapsille tehneensä kaiken voitavansa? Äänestikö? Kuluttiko vähemmän? Miten kohteli muita etnisiä ryhmiä?

Söikö vähemmän sitä lihaa?

Viesti on sama kaikille.

]]>
29 http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot#comments Eurovaalit Ilmastonmuutos Tulevaisuus Vaikuttaminen Sun, 19 May 2019 08:53:19 +0000 Terho Aalto http://aaltoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276184-mita-sina-aiot
Kokoomus pystyy parempaan! http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275652-kokoomus-pystyy-parempaan <p>Viime vuosina Suomi ponnisti itsensä pitkällisen taantuman jälkeen kasvun tielle, mutta onko tilanteemme nyt hyvä? Onko meillä varaa vappusatasiin tai tulevaisuusinvestoinneiksi naamioituihin pysyviin menolisäyksiin? Miltä taloutemme tila oikeasti näyttää?</p><p>Tarkastellaan asiaa lukujen valossa.</p><p>Valtiovarainministeriön julkisen talouden arviossa valtio ja kunnat ovat 4,6 miljardia alijäämäisiä vuonna 2023, ilman että tehtäisiin yhtään uutta menolisäystä. Lisäksi on nollaa suurempi todennäköisyys sille, että meitä kohtaa lähivuosina uusi taantuma. Italia pysyy toistaiseksi pystyssä ainoastaan keskuspankin voimin. Ei tarvita teholtaan kuin puolikas finanssikriisi, kun alijäämä kasvaa VM:n stressitestin mukaan jälleen useilla miljardeilla. Se tapahtuu silloin tilanteessa, jossa julkinen velkamme on yli kaksinkertainen viime kriisiin verrattuna.</p><p>Suomeen ei ole nettomääräisesti investoitu yli kymmeneen vuoteen. Tuotantolaitteiden ja aineettoman pääoman kuten brändien arvo on kulunut nopeammin kuin mitä niihin on panostettu. Suurimmat pörssiyhtiömme kyllä investoivat &ndash; pääomista ei ole pulaa &ndash; mutta pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomessa tämä tarkoittaa lähivuosina alhaisempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Mikään ei ole tulossa ilmaiseksi.</p><p>Suomen rakennetyöttömyys on EU-maiden huippua ja olemme pinnistelleet verrokkimaihin nähden ennätysalhaisen työllisyyden parissa 1990-luvun alusta asti. Suomessa on 60&nbsp;000 syrjäytynyttä nuorta ja Suomi johtaa eurooppalaisia mielenterveysongelmien tilastoja. Ihmiset ovat vajaatyöllistettyjä eivätkä työllisinäkään uskalla kovin herkästi vaihtaa työpaikkaa, asuinpaikkakunnasta puhumattakaan.</p><p>Suomesta on 2010-luvulla lähtenyt tuhansittain enemmän korkeakoulutettuja osaajia kuin mitä tilalle on tullut. Tutkijoiden osuus tästä porukasta on pieni; suurin osa on kandeja ja maistereita, jotka hakeutuvat muille maille valoisamman työuran ja ehkä elämänjanon perässä. Monella alalla vallitsee samalla työvoimapula. Suomen kestävyysvaje on ankarimmillaan 2020-luvun puolivälissä, kun nyt aloittava hallitus päättää työnsä.</p><p>Suomella on muiden länsimaiden joukossa oma vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Siihen vastataan parhaiten tekemällä tilaa korkean tuottavuuden palvelutaloudelle ja maailman puhtaimpiin lukeutuvalle teollisuudelle. Se edellyttäisi alhaisempaa verokiilaa, jotta työtä voi vaihtaa nykyistä helpommin työksi. Se tarkoittaisi investointeja puhtaaseen teknologiaan ja sitä, että noita ratkaisuja kannattaisi &ndash; markkinaehtoisesti - rakentaa myös Suomessa.</p><p>Hyvät ystävät, Suomi näivettyy.</p><p>Sitä ongelmaa ei pitkän päälle korjata vappusatasilla, olkoonkin, ettei pienituloisten eläkeläisten arkea tule entisestään vaikeuttaa nostamalla kustannustasoa.</p><p>Pitäisikö kokoomuksen lähteä kasvattamaan hallituskaudelle osuvaa miljardiluokan alijäämää, nostamaan työhön ja investointeihin kohdistuvaa verorasitusta, säilyttämään työmarkkinoiden eliittiä palvelevat jäykkyydet, kieltää muun maalaisten osaajien tulo Suomeen ja lisäämään arjen kustannustasoa? Vastaus on ei. Me pystymme parempaan! Me haluamme tehdä tilaa ihmisille: valtio turvaa, muttei päätä puolestamme.</p><p>Hyvinvointivaltio on sitä varten, että se huolehtii heistä, jotka ovat työnsä jo tehneet, jotka työtä eivät pysty tekemään ja heistä, jotka rakentavat sen tulevaisuuden. Hyvinvointivaltion tehtävä on antaa tilaa ihmisten unelmille riippumatta heidän taustasta ja lähtökohdista. Sen kestävä rahoitus edellyttää vain ja ainoastaan vireää kansantaloutta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen jatkanut Ruotsin kasvu-uralla, julkinen taloutemme olisi 15 miljardia ylijäämäinen. Tarvitsemme siis ennen muuta kasvua &ndash; ei sitä, että jaamme entistä sujuvammin sitä uudelleen, mitä ei todellisuudessa olekaan.</p><p>Entä kykeneekö kokoomus kompromisseihin? Tottakai me kykenemme. Mutta sellaista kompromissia ei tule tehdä edes poliittisen tulevaisuuden nimissä, joka kaiken käytettävissä olevan tiedon valossa vie Suomen entistä heikompaan suuntaan. Mielestäni Petteri Orpo on tehnyt tilanteesta erinomaisen analyysin ja tälle linjalle on eduskuntaryhmässä laaja tuki.</p><p>Suomesta on tehtävä mahdollisuuksien maa ja me kokoomuslaiset olemme valmiita taistelemaan sen puolesta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina Suomi ponnisti itsensä pitkällisen taantuman jälkeen kasvun tielle, mutta onko tilanteemme nyt hyvä? Onko meillä varaa vappusatasiin tai tulevaisuusinvestoinneiksi naamioituihin pysyviin menolisäyksiin? Miltä taloutemme tila oikeasti näyttää?

Tarkastellaan asiaa lukujen valossa.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden arviossa valtio ja kunnat ovat 4,6 miljardia alijäämäisiä vuonna 2023, ilman että tehtäisiin yhtään uutta menolisäystä. Lisäksi on nollaa suurempi todennäköisyys sille, että meitä kohtaa lähivuosina uusi taantuma. Italia pysyy toistaiseksi pystyssä ainoastaan keskuspankin voimin. Ei tarvita teholtaan kuin puolikas finanssikriisi, kun alijäämä kasvaa VM:n stressitestin mukaan jälleen useilla miljardeilla. Se tapahtuu silloin tilanteessa, jossa julkinen velkamme on yli kaksinkertainen viime kriisiin verrattuna.

Suomeen ei ole nettomääräisesti investoitu yli kymmeneen vuoteen. Tuotantolaitteiden ja aineettoman pääoman kuten brändien arvo on kulunut nopeammin kuin mitä niihin on panostettu. Suurimmat pörssiyhtiömme kyllä investoivat – pääomista ei ole pulaa – mutta pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomessa tämä tarkoittaa lähivuosina alhaisempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Mikään ei ole tulossa ilmaiseksi.

Suomen rakennetyöttömyys on EU-maiden huippua ja olemme pinnistelleet verrokkimaihin nähden ennätysalhaisen työllisyyden parissa 1990-luvun alusta asti. Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja Suomi johtaa eurooppalaisia mielenterveysongelmien tilastoja. Ihmiset ovat vajaatyöllistettyjä eivätkä työllisinäkään uskalla kovin herkästi vaihtaa työpaikkaa, asuinpaikkakunnasta puhumattakaan.

Suomesta on 2010-luvulla lähtenyt tuhansittain enemmän korkeakoulutettuja osaajia kuin mitä tilalle on tullut. Tutkijoiden osuus tästä porukasta on pieni; suurin osa on kandeja ja maistereita, jotka hakeutuvat muille maille valoisamman työuran ja ehkä elämänjanon perässä. Monella alalla vallitsee samalla työvoimapula. Suomen kestävyysvaje on ankarimmillaan 2020-luvun puolivälissä, kun nyt aloittava hallitus päättää työnsä.

Suomella on muiden länsimaiden joukossa oma vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Siihen vastataan parhaiten tekemällä tilaa korkean tuottavuuden palvelutaloudelle ja maailman puhtaimpiin lukeutuvalle teollisuudelle. Se edellyttäisi alhaisempaa verokiilaa, jotta työtä voi vaihtaa nykyistä helpommin työksi. Se tarkoittaisi investointeja puhtaaseen teknologiaan ja sitä, että noita ratkaisuja kannattaisi – markkinaehtoisesti - rakentaa myös Suomessa.

Hyvät ystävät, Suomi näivettyy.

Sitä ongelmaa ei pitkän päälle korjata vappusatasilla, olkoonkin, ettei pienituloisten eläkeläisten arkea tule entisestään vaikeuttaa nostamalla kustannustasoa.

Pitäisikö kokoomuksen lähteä kasvattamaan hallituskaudelle osuvaa miljardiluokan alijäämää, nostamaan työhön ja investointeihin kohdistuvaa verorasitusta, säilyttämään työmarkkinoiden eliittiä palvelevat jäykkyydet, kieltää muun maalaisten osaajien tulo Suomeen ja lisäämään arjen kustannustasoa? Vastaus on ei. Me pystymme parempaan! Me haluamme tehdä tilaa ihmisille: valtio turvaa, muttei päätä puolestamme.

Hyvinvointivaltio on sitä varten, että se huolehtii heistä, jotka ovat työnsä jo tehneet, jotka työtä eivät pysty tekemään ja heistä, jotka rakentavat sen tulevaisuuden. Hyvinvointivaltion tehtävä on antaa tilaa ihmisten unelmille riippumatta heidän taustasta ja lähtökohdista. Sen kestävä rahoitus edellyttää vain ja ainoastaan vireää kansantaloutta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen jatkanut Ruotsin kasvu-uralla, julkinen taloutemme olisi 15 miljardia ylijäämäinen. Tarvitsemme siis ennen muuta kasvua – ei sitä, että jaamme entistä sujuvammin sitä uudelleen, mitä ei todellisuudessa olekaan.

Entä kykeneekö kokoomus kompromisseihin? Tottakai me kykenemme. Mutta sellaista kompromissia ei tule tehdä edes poliittisen tulevaisuuden nimissä, joka kaiken käytettävissä olevan tiedon valossa vie Suomen entistä heikompaan suuntaan. Mielestäni Petteri Orpo on tehnyt tilanteesta erinomaisen analyysin ja tälle linjalle on eduskuntaryhmässä laaja tuki.

Suomesta on tehtävä mahdollisuuksien maa ja me kokoomuslaiset olemme valmiita taistelemaan sen puolesta. 

]]>
110 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275652-kokoomus-pystyy-parempaan#comments hallitus Kokoomus Talouslinja Tulevaisuus Wed, 08 May 2019 08:39:04 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275652-kokoomus-pystyy-parempaan
Suomen tulevaisuus ratkaistaan näissä vaaleissa http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274314-suomen-tulevaisuus-ratkaistaan-naissa-vaaleissa <p>&nbsp;</p><p>Uusi eduskunta valitaan pian ja näissä vaaleissa ratkaistaan maamme tulevaisuus. Suomella on olemassa kaksi suuntaa, toinen on se, johon valtaapitävät puolueet ovat maatamme ajamassa ja toinen on Seitsemän tähden liikkeen tarjoama vaihtoehto. Avaan seuraavaksi ensin sen, mitä valtaapitävien puolueiden vaalivoitto tarkoittaisi ja sen jälkeen kerron sen, millaisen vaihtoehdon Tähtiliikkeen vaalivoitto tarjoaa Suomelle.</p><p>Mitä nykyisten puolueiden vaalivoitto tarkoittaa Suomen kannalta?</p><p>Tämän hetkinen tilanteemme on seurausta niistä poliittisista päätöksistä, joita edelliset poliittiset päättäjämme ovat tehneet. Jos nykytilan luoneet puolueet jatkavat vallassa, tulee sama kehitys jatkumaan ja muutosta on turha odottaa. Tällä hetkellä väestöä keskitetään poliittisten päätösten takia suuriin kaupunkeihin ja tästä johtuen&nbsp;pienissä kunnissa asuvien ihmisten asuntojen arvo laskee vauhdilla. Pienet kunnat ja keskisuuret kaupungit ovat jäämässä keskittämispolitiikan jalkoihin ja ne ovat ajautumassa taloudellisesti umpikujaan. Nuoriso ja työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja jäljelle jäävät ikäihmiset, joiden tarvitsemiin palveluihin eivät kuntien rahat tule riittämään.</p><p>Maahanmuutto on toinen vanhojen puolueiden ajama asia. Maahanmuuton kustannuksiin on laitettu useita miljardeja lisää rahaa, vaikka samaan aikaan Suomen kansalta on leikattu. On tehty selkeä arvovalinta, jossa ikänsä työtä tehneen suomalaisvanhuksen hoito on umpisurkeaa, kun taas tänne laittomasti tullut turvapaikanhakija saa kaikki tarvitsemansa palvelut. Jos vanhat puolueet jatkavat vallassa, tulee asia olemaan näin jatkossakin. Luultavasti käy jopa niin, että suomalaisten palveluja heikennetään nykyisestäkin, sillä uusi maahanmuuttajavyöry on vain ajan kysymys ja kun se tulee, aiheutuu siitä useiden miljardien lisäkulut, joiden takia on pakko säästää muualta, eli käytännössä heikennetään apua tai etuutta tarvitsevan suomalaisen asemaa.</p><p>Suomi on myös hivutettu kohti sotilasliitto Natoa ja tämä kehitys tulee jatkumaan, jos nykylinja saa jatkua. Suomea tullaan viemään myös kohti EU:n liittovaltiota, jota Ranska ja Saksa ryhtyvät ajamaan heti Britannian lähdettyä EU:sta. Vanhojen puolueiden linjana on ollut aina viedä Suomi EU:n ytimiin, joka on käytännössä tarkoittanut sitä, että Suomi on menettänyt päätösvaltansa omiin asioihinsa. Päätösvalta on siirretty EU-byrokraateille, joka on johtanut tilanteeseen, jossa emme saa enää päättää itse edes kellojen siirtelystä. Tätä linjaa tullaan jatkamaan jos samat puolueet jatkavat vallassa. Seuraava taantuma on myös vain ajan kysymys ja sen yhteydessä nykyiset valtaapitävät tulevat sitomaan Suomen entistä suurempiin yhteisvastuisiin ja verovaramme tullaan käyttämään konkurssimaiden ja pankkien pelastamiseen, sen sijaan, että ne käytettäisiin suomalaisten hyväksi. Tämän kaltainen on Suomen tulevaisuus, jos nykyisen tilanteen luoneet poliitikot saavat jatkaa vaalien jälkeen.</p><p>Mitä seuraa jos Seitsemän tähden liike voittaa vaalit?</p><p>Seitsemän tähden liike, eli Tähtiliike tarjoaa ainoan uskottavan vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Perussuomalaiset ovat Nato-myönteinen puolue, joka on asiantuntijoiden mukaan talouspoliittisesti kokoomusta oikeammalla. Sen ainoa sauma päästä hallitukseen on meno uuteen porvarihallitukseen, muussa tapauksessa se joutuu oppositioon. Käytännössä se ei siis voi muuttaa Suomen suuntaa, eikä se sitä halua tehdäkään. Tähtiliike on ainoa puolue, jonka linja on aito vaihtoehto nykymenolle. Meidän linjamme lopettaa Suomelle tuhoisan keskittämispolitiikan, joka on aiheuttamassa tilanteen, jossa ainoastaan Helsinki, Turku ja Tampere kasvavat ja koko muu Suomi näivettyy.</p><p>Tähtiliikkeen linja lähtee siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinvoima palautetaan maakuntiin. Kestävä talouskasvu lähtee liikkeelle siitä, että ihmiset uskaltavat muuttaa maakuntiin, joissa turvataan hyvät palvelut ja koulutus. Tällaisiin maakuntiin uskaltaa investoida myös teollisuus, ja tästä yhtälöstä syntyy maamme kannalta kestävää talouskasvua.</p><p>Suomi tulee myös säilyttää itsenäisenä kansallisvaltiona, joka päättää itse sen keitä rajojemme yli saa tulla. Paras tapa vaikuttaa omiin asioihimme on pitää päätösvalta omissa käsissä, eikä sitä tule luovuttaa kenellekään. EU:n liittovaltiokehitys tulee torjua päättäväisesti ja Eurooppa tulee muuttaa itsenäisten kansallisvaltioiden maanosaksi, jossa EU näyttelee korkeintaan kauppaliiton roolia.</p><p>Maahanmuutto tulee saada hallintaan. Tällä hetkellä tulppana Afrikasta tulevalle massamaahanmuutolle toimiva Libya on kriisin partaalla ja tämä tarkoittanee uutta massavaellusta Afrikasta Eurooppaan jo lähikuukausien aikana. Tähtiliikkeen linjana on itsemääräämisoikeutemme palauttaminen myös rajavalvontaamme koskien, jolloin voimme itse päättää sen, päästämmekö nämä tulijat, joita voi olla jopa satojatuhansia maahamme, vai pidämmekö heidät rajojemme ulkopuolella. Maahanmuutto on kohtalonkysymys myös taloutemme kannalta ja avointen rajojen politiikka voi aiheuttaa miljardien lisäkulut Suomelle muutamassa kuukaudessa.</p><p>Todellinen vaihtoehto nykymenolle on keskittämispolitiikkaa vastustava, EU:n liittovaltiokehityksen torjuva ja euron epäonnistumisen tunnustava Tähtiliike, jonka vaalivoitto mahdollistaa Suomelle hyvän ja valoisan tulevaisuuden. Talouspoliittisesti olemme keskusta-vasemmistolainen puolue, joka ajaa tavallisen kansalaisen aseman parantamista. Nykyinen uusliberalistinen talouspolitiikka on johtanut siihen, että yritysten voitot kasvavat samaan aikaan kun duunarien palkat laskevat. Lisäksi yritykset voivat kiertää veroja, jonka takia tavallisen kansan on maksettava entistä suurempi osuus veroista. Tämän kehityksenkin Tähtiliike haluaa muuttaa. Suomella on kaikki edellytykset olla maailman paras maa, jossa on hyvä elää. Muutos on mahdollinen, enää tarvitsee antaa valta sen toteuttamiseen Tähtiliikkeelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Uusi eduskunta valitaan pian ja näissä vaaleissa ratkaistaan maamme tulevaisuus. Suomella on olemassa kaksi suuntaa, toinen on se, johon valtaapitävät puolueet ovat maatamme ajamassa ja toinen on Seitsemän tähden liikkeen tarjoama vaihtoehto. Avaan seuraavaksi ensin sen, mitä valtaapitävien puolueiden vaalivoitto tarkoittaisi ja sen jälkeen kerron sen, millaisen vaihtoehdon Tähtiliikkeen vaalivoitto tarjoaa Suomelle.

Mitä nykyisten puolueiden vaalivoitto tarkoittaa Suomen kannalta?

Tämän hetkinen tilanteemme on seurausta niistä poliittisista päätöksistä, joita edelliset poliittiset päättäjämme ovat tehneet. Jos nykytilan luoneet puolueet jatkavat vallassa, tulee sama kehitys jatkumaan ja muutosta on turha odottaa. Tällä hetkellä väestöä keskitetään poliittisten päätösten takia suuriin kaupunkeihin ja tästä johtuen pienissä kunnissa asuvien ihmisten asuntojen arvo laskee vauhdilla. Pienet kunnat ja keskisuuret kaupungit ovat jäämässä keskittämispolitiikan jalkoihin ja ne ovat ajautumassa taloudellisesti umpikujaan. Nuoriso ja työikäinen väestö pakotetaan muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja jäljelle jäävät ikäihmiset, joiden tarvitsemiin palveluihin eivät kuntien rahat tule riittämään.

Maahanmuutto on toinen vanhojen puolueiden ajama asia. Maahanmuuton kustannuksiin on laitettu useita miljardeja lisää rahaa, vaikka samaan aikaan Suomen kansalta on leikattu. On tehty selkeä arvovalinta, jossa ikänsä työtä tehneen suomalaisvanhuksen hoito on umpisurkeaa, kun taas tänne laittomasti tullut turvapaikanhakija saa kaikki tarvitsemansa palvelut. Jos vanhat puolueet jatkavat vallassa, tulee asia olemaan näin jatkossakin. Luultavasti käy jopa niin, että suomalaisten palveluja heikennetään nykyisestäkin, sillä uusi maahanmuuttajavyöry on vain ajan kysymys ja kun se tulee, aiheutuu siitä useiden miljardien lisäkulut, joiden takia on pakko säästää muualta, eli käytännössä heikennetään apua tai etuutta tarvitsevan suomalaisen asemaa.

Suomi on myös hivutettu kohti sotilasliitto Natoa ja tämä kehitys tulee jatkumaan, jos nykylinja saa jatkua. Suomea tullaan viemään myös kohti EU:n liittovaltiota, jota Ranska ja Saksa ryhtyvät ajamaan heti Britannian lähdettyä EU:sta. Vanhojen puolueiden linjana on ollut aina viedä Suomi EU:n ytimiin, joka on käytännössä tarkoittanut sitä, että Suomi on menettänyt päätösvaltansa omiin asioihinsa. Päätösvalta on siirretty EU-byrokraateille, joka on johtanut tilanteeseen, jossa emme saa enää päättää itse edes kellojen siirtelystä. Tätä linjaa tullaan jatkamaan jos samat puolueet jatkavat vallassa. Seuraava taantuma on myös vain ajan kysymys ja sen yhteydessä nykyiset valtaapitävät tulevat sitomaan Suomen entistä suurempiin yhteisvastuisiin ja verovaramme tullaan käyttämään konkurssimaiden ja pankkien pelastamiseen, sen sijaan, että ne käytettäisiin suomalaisten hyväksi. Tämän kaltainen on Suomen tulevaisuus, jos nykyisen tilanteen luoneet poliitikot saavat jatkaa vaalien jälkeen.

Mitä seuraa jos Seitsemän tähden liike voittaa vaalit?

Seitsemän tähden liike, eli Tähtiliike tarjoaa ainoan uskottavan vaihtoehdon nykyiselle politiikalle. Perussuomalaiset ovat Nato-myönteinen puolue, joka on asiantuntijoiden mukaan talouspoliittisesti kokoomusta oikeammalla. Sen ainoa sauma päästä hallitukseen on meno uuteen porvarihallitukseen, muussa tapauksessa se joutuu oppositioon. Käytännössä se ei siis voi muuttaa Suomen suuntaa, eikä se sitä halua tehdäkään. Tähtiliike on ainoa puolue, jonka linja on aito vaihtoehto nykymenolle. Meidän linjamme lopettaa Suomelle tuhoisan keskittämispolitiikan, joka on aiheuttamassa tilanteen, jossa ainoastaan Helsinki, Turku ja Tampere kasvavat ja koko muu Suomi näivettyy.

Tähtiliikkeen linja lähtee siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinvoima palautetaan maakuntiin. Kestävä talouskasvu lähtee liikkeelle siitä, että ihmiset uskaltavat muuttaa maakuntiin, joissa turvataan hyvät palvelut ja koulutus. Tällaisiin maakuntiin uskaltaa investoida myös teollisuus, ja tästä yhtälöstä syntyy maamme kannalta kestävää talouskasvua.

Suomi tulee myös säilyttää itsenäisenä kansallisvaltiona, joka päättää itse sen keitä rajojemme yli saa tulla. Paras tapa vaikuttaa omiin asioihimme on pitää päätösvalta omissa käsissä, eikä sitä tule luovuttaa kenellekään. EU:n liittovaltiokehitys tulee torjua päättäväisesti ja Eurooppa tulee muuttaa itsenäisten kansallisvaltioiden maanosaksi, jossa EU näyttelee korkeintaan kauppaliiton roolia.

Maahanmuutto tulee saada hallintaan. Tällä hetkellä tulppana Afrikasta tulevalle massamaahanmuutolle toimiva Libya on kriisin partaalla ja tämä tarkoittanee uutta massavaellusta Afrikasta Eurooppaan jo lähikuukausien aikana. Tähtiliikkeen linjana on itsemääräämisoikeutemme palauttaminen myös rajavalvontaamme koskien, jolloin voimme itse päättää sen, päästämmekö nämä tulijat, joita voi olla jopa satojatuhansia maahamme, vai pidämmekö heidät rajojemme ulkopuolella. Maahanmuutto on kohtalonkysymys myös taloutemme kannalta ja avointen rajojen politiikka voi aiheuttaa miljardien lisäkulut Suomelle muutamassa kuukaudessa.

Todellinen vaihtoehto nykymenolle on keskittämispolitiikkaa vastustava, EU:n liittovaltiokehityksen torjuva ja euron epäonnistumisen tunnustava Tähtiliike, jonka vaalivoitto mahdollistaa Suomelle hyvän ja valoisan tulevaisuuden. Talouspoliittisesti olemme keskusta-vasemmistolainen puolue, joka ajaa tavallisen kansalaisen aseman parantamista. Nykyinen uusliberalistinen talouspolitiikka on johtanut siihen, että yritysten voitot kasvavat samaan aikaan kun duunarien palkat laskevat. Lisäksi yritykset voivat kiertää veroja, jonka takia tavallisen kansan on maksettava entistä suurempi osuus veroista. Tämän kehityksenkin Tähtiliike haluaa muuttaa. Suomella on kaikki edellytykset olla maailman paras maa, jossa on hyvä elää. Muutos on mahdollinen, enää tarvitsee antaa valta sen toteuttamiseen Tähtiliikkeelle.

]]>
4 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274314-suomen-tulevaisuus-ratkaistaan-naissa-vaaleissa#comments EU Euro Suomen itsenäisyys Tulevaisuus Vaalit Sat, 13 Apr 2019 10:34:46 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274314-suomen-tulevaisuus-ratkaistaan-naissa-vaaleissa
Häme tarvitsee vahvoja ja luotettavia edunvalvojia http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274148-hame-tarvitsee-vahvoja-ja-luotettavia-edunvalvojia <p>Kanta-Hämeessä on noussut kunnolla esiin pelko maakunnan itsenäisyyden puolesta. Maakunta alkaakin olla historiansa kovimmassa paikassa. Väki vähenee vauhdilla ja maakunta uhkaa hiipua kolminapaiseksi katvealueeksi suurten keskusten väliin.</p><p>Jotta Kanta-Häme pysyisi Suomen kartalla ja olisi jatkossa elinvoimainen maakunta, edellyttää se erittäin vahvoja ja luotettavia edunvalvojia. Näistä on nyt ollut puutetta. Suurimmilla puolueilla on ollut aikaa antaa näyttöjä Kanta-Hämeen edunvalvojina. Puolueet eivät kuitenkaan ole sitoutuneet ajoissa ja riittävästi yhteisiin konkreettisiin toimiin, joilla tilanne paranisi. Asukkailla ei tule heiltä kysyttäessä mieleen yhtään suurta edunvalvonnan saavutusta. Tappioit sen sijaan muistetaan. Itselläni tulee onnistumisista mieleen vankilainvestointi, josta neuvottelimme yhdessä oikeusministeriössä. &nbsp;</p><p>Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että kasvatamme keskinäistä luottamusta ja saamme sovittu yhteisistä, konkreettisista edunvalvontakohteista. Pääradan kehittäminen on yksi niistä, mutta se ei koske kaikkia maakunnan kolkkia yhtä vahvasti. On tehtävä myös uusia avauksia. Positiivisen vastaanoton ovat jo saaneet Perussuomalaisten kannanotot ja aloitteet maakunnallisesta perhepoliittisesta ohjelmasta. Kärkitavoitteena on rakentaa Kanta-Hämeestä Suomen perheystävällisin maakunta. Perheystävällisyyttä onkin viety maakuntahallinnossa vahvasti eteenpäin. Iso kiitos tästä virkamiehille.</p><p>Hämeen tulevien kansanedustajien tulee sitoutua heti vaalikauden alussa yhteisiin, yli vaalikauden kestäviin tavoitteisiin. Maakuntien ja niiden asukkaiden etu on nostettava puoluepolitiikan yläpuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lulu Ranne (PS)</p><p>diplomi-insinööri,</p><p>eduskuntavaaliehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kanta-Hämeessä on noussut kunnolla esiin pelko maakunnan itsenäisyyden puolesta. Maakunta alkaakin olla historiansa kovimmassa paikassa. Väki vähenee vauhdilla ja maakunta uhkaa hiipua kolminapaiseksi katvealueeksi suurten keskusten väliin.

Jotta Kanta-Häme pysyisi Suomen kartalla ja olisi jatkossa elinvoimainen maakunta, edellyttää se erittäin vahvoja ja luotettavia edunvalvojia. Näistä on nyt ollut puutetta. Suurimmilla puolueilla on ollut aikaa antaa näyttöjä Kanta-Hämeen edunvalvojina. Puolueet eivät kuitenkaan ole sitoutuneet ajoissa ja riittävästi yhteisiin konkreettisiin toimiin, joilla tilanne paranisi. Asukkailla ei tule heiltä kysyttäessä mieleen yhtään suurta edunvalvonnan saavutusta. Tappioit sen sijaan muistetaan. Itselläni tulee onnistumisista mieleen vankilainvestointi, josta neuvottelimme yhdessä oikeusministeriössä.  

Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että kasvatamme keskinäistä luottamusta ja saamme sovittu yhteisistä, konkreettisista edunvalvontakohteista. Pääradan kehittäminen on yksi niistä, mutta se ei koske kaikkia maakunnan kolkkia yhtä vahvasti. On tehtävä myös uusia avauksia. Positiivisen vastaanoton ovat jo saaneet Perussuomalaisten kannanotot ja aloitteet maakunnallisesta perhepoliittisesta ohjelmasta. Kärkitavoitteena on rakentaa Kanta-Hämeestä Suomen perheystävällisin maakunta. Perheystävällisyyttä onkin viety maakuntahallinnossa vahvasti eteenpäin. Iso kiitos tästä virkamiehille.

Hämeen tulevien kansanedustajien tulee sitoutua heti vaalikauden alussa yhteisiin, yli vaalikauden kestäviin tavoitteisiin. Maakuntien ja niiden asukkaiden etu on nostettava puoluepolitiikan yläpuolelle.

 

Lulu Ranne (PS)

diplomi-insinööri,

eduskuntavaaliehdokas

]]>
0 http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274148-hame-tarvitsee-vahvoja-ja-luotettavia-edunvalvojia#comments Suomalaisten edunvalvonta Talous Tulevaisuus Fri, 12 Apr 2019 05:51:33 +0000 Lulu Ranne http://lulusirkku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274148-hame-tarvitsee-vahvoja-ja-luotettavia-edunvalvojia
Peliala - yhteiskunnallinen uhka vai mahdollisuus? http://pekkarantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274040-peliala-yhteiskunnallinen-uhka-vai-mahdollisuus <p>Pari vuosikymmentä sitten tietokoneella pelaamista pidettiin hyödyttömänä, jopa vahingollisena ajankuluna. Pelättiin, että runsaasti pelaavien lasten ajattelukyky heikkenee. Toimintapelaajiin liitettiin määreet impulsiivisuus ja jopa sekopäisyys. Pelaamiselle asetettiin tiukkoja rajoituksia ja lapsia kannustettiin mieluummin oikean urheilun pariin. Peliala on moninaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin pelkkää pelailua. Sillä on valtavasti potentiaalia sekä yksilön että kansantalouden kehittämisessä. Suomalaisten pelifirmojen, tunnetuimpina Rovio ja SuperCell, menestys maailmalla on herättänyt varttuneemmankin väen huomaamaan, että ainakin pelien kehittäminen voi olla kannattava bisnes. Uusien pelien kehittämistä tulee jatkaa ja tukea, sillä peliala on iso mahdollisuus Suomelle. Kilpailutoiminnan lisääntyminen luo tulevaisuudessa uusia työpaikkoja valmentamiseen ja toiminnan koordinointiin.</p><p>Ennakkoluulot elävät edelleen vahvoina, vaikka elektroninen urheilu on vaivihkaa hiipinyt nuorisomaailmasta yleiseen tietoisuuteen. E-urheilussa huippupelaajat eivät ole energiajuomalla eläviä maailmasta vetäytyneitä raukkoja, vaan kovaa työtä tekeviä monipuolisesti valmentautuvia yhteistyökykyisiä nuoria. Mitä korkeammalle tasolle noustaan, sitä vakavammin otettavaksi urheiluksi pelaaminen muuttuu. Huippupelaajalta vaaditaan tuhansien tuntien kovaa ja määrätietoista harjoittelua ja valmentajilta hyvin monipuolista osaamista, kuten missä tahansa huippu-urheilussa. Ensimmäiset suomalaiset e-urheilumiljonääritkin on jo saatu, kun suomalaisia on ollut mukana voittamassa eri pelien mestaruuksia. Yleisömäärät ällistyttävät pelialaa vähemmän seuranneita: paikan päällä katsojia on kymmeniä tuhansia ja verkossa turnauksia seuraavat jopa kymmenet miljoonat ihmiset.</p><p>Nykymaailmassa fyysinen voima ei ole enää menestyksen kannalta ratkaisevaa, vaan tarvitaan yhteistyötaitoja, nopeaa päätöksentekokykyä ja tilanteiden kokonaisvaltaista hahmottamista. Tutkimuksissa on havaittu, että nopeasti etenevät toimintapelit kehittävät pelaajan yksityiskohtien erottelukykyä, tarkkaavaisuutta ja reaktionopeutta sekä kykyä tehdä oikeita päätöksiä paineen alla. Kyvyt siirtyvät myös pelimaailman ulkopuolelle. Autoa sumussa ajaessaan pelaaja havaitsee pienen epämääräisen liikkeen tien pientareella, pystyy päättelemään, mistä havainnossa on kysymys ja onnistuu väistämään eteen tulevan hirven, kun tavallinen kuski ei edes ehdi huomata, mikä häneen törmäsi. Vapaa-aikanaan aktiivisesti pelaavat kirurgit tekevät tähystysleikkaukset nopeimmin ja silti tarkasti. Tiimipeleissä myös johtamistaidot kasvavat ainutlaatuisella tavalla. Tilannekuva muuttuu sekunneissa ja oman joukkueen jokaisen jäsenen toimintaa on johdettava erikseen. Joukkuepeleissä yhdistyvät yksilöosaaminen, hiottu tiimityö, yhteinen tavoite ja tahto olla täysillä mukana. Ei ihme, että kansainväliset huippuyritykset kysyvät jo työpaikkahaastattelussa hakijan pelitaustaa.</p><p>Pelaamisesta on tutkitusti hyötyä henkiselle hyvinvoinnille. Olisi hienoa, jos pelien avulla saataisiin myös varttuneempaa väkeä tietotekniikan pariin. Näkisin tässä myös mahdollisuuden iän kognitiivisiin kykyihin tuomien muutosten ennaltaehkäisyyn helpolla, kiinnostavalla ja edullisella tavalla. Pelaamista käytetään myös terveydenhuollossa muun kuntoutuksen tukena. Tulevaisuudessa pelialaan liittyvää monipuolista tutkimustoimintaa on lisättävä, jotta saadaan uutta tietoa sen monista mahdollisuuksista. Tarvitsemme myös e-urheiluun liittyvää tutkimusta, jota on vielä valitettavan vähän.</p><p>Kaikista ei tarvitse tulla huippupelaajia ja liika on liikaa niin urheilussa kuin pelaamisessakin. Kuntoliikunta on kiistatta terveellistä &ndash; kuntopelaamisesta voisi ajatella samoin. Aika ja asenteet näyttävät, voiko e-urheilusta tulla seuraava merkittävä vientituote Suomelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pari vuosikymmentä sitten tietokoneella pelaamista pidettiin hyödyttömänä, jopa vahingollisena ajankuluna. Pelättiin, että runsaasti pelaavien lasten ajattelukyky heikkenee. Toimintapelaajiin liitettiin määreet impulsiivisuus ja jopa sekopäisyys. Pelaamiselle asetettiin tiukkoja rajoituksia ja lapsia kannustettiin mieluummin oikean urheilun pariin. Peliala on moninaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin pelkkää pelailua. Sillä on valtavasti potentiaalia sekä yksilön että kansantalouden kehittämisessä. Suomalaisten pelifirmojen, tunnetuimpina Rovio ja SuperCell, menestys maailmalla on herättänyt varttuneemmankin väen huomaamaan, että ainakin pelien kehittäminen voi olla kannattava bisnes. Uusien pelien kehittämistä tulee jatkaa ja tukea, sillä peliala on iso mahdollisuus Suomelle. Kilpailutoiminnan lisääntyminen luo tulevaisuudessa uusia työpaikkoja valmentamiseen ja toiminnan koordinointiin.

Ennakkoluulot elävät edelleen vahvoina, vaikka elektroninen urheilu on vaivihkaa hiipinyt nuorisomaailmasta yleiseen tietoisuuteen. E-urheilussa huippupelaajat eivät ole energiajuomalla eläviä maailmasta vetäytyneitä raukkoja, vaan kovaa työtä tekeviä monipuolisesti valmentautuvia yhteistyökykyisiä nuoria. Mitä korkeammalle tasolle noustaan, sitä vakavammin otettavaksi urheiluksi pelaaminen muuttuu. Huippupelaajalta vaaditaan tuhansien tuntien kovaa ja määrätietoista harjoittelua ja valmentajilta hyvin monipuolista osaamista, kuten missä tahansa huippu-urheilussa. Ensimmäiset suomalaiset e-urheilumiljonääritkin on jo saatu, kun suomalaisia on ollut mukana voittamassa eri pelien mestaruuksia. Yleisömäärät ällistyttävät pelialaa vähemmän seuranneita: paikan päällä katsojia on kymmeniä tuhansia ja verkossa turnauksia seuraavat jopa kymmenet miljoonat ihmiset.

Nykymaailmassa fyysinen voima ei ole enää menestyksen kannalta ratkaisevaa, vaan tarvitaan yhteistyötaitoja, nopeaa päätöksentekokykyä ja tilanteiden kokonaisvaltaista hahmottamista. Tutkimuksissa on havaittu, että nopeasti etenevät toimintapelit kehittävät pelaajan yksityiskohtien erottelukykyä, tarkkaavaisuutta ja reaktionopeutta sekä kykyä tehdä oikeita päätöksiä paineen alla. Kyvyt siirtyvät myös pelimaailman ulkopuolelle. Autoa sumussa ajaessaan pelaaja havaitsee pienen epämääräisen liikkeen tien pientareella, pystyy päättelemään, mistä havainnossa on kysymys ja onnistuu väistämään eteen tulevan hirven, kun tavallinen kuski ei edes ehdi huomata, mikä häneen törmäsi. Vapaa-aikanaan aktiivisesti pelaavat kirurgit tekevät tähystysleikkaukset nopeimmin ja silti tarkasti. Tiimipeleissä myös johtamistaidot kasvavat ainutlaatuisella tavalla. Tilannekuva muuttuu sekunneissa ja oman joukkueen jokaisen jäsenen toimintaa on johdettava erikseen. Joukkuepeleissä yhdistyvät yksilöosaaminen, hiottu tiimityö, yhteinen tavoite ja tahto olla täysillä mukana. Ei ihme, että kansainväliset huippuyritykset kysyvät jo työpaikkahaastattelussa hakijan pelitaustaa.

Pelaamisesta on tutkitusti hyötyä henkiselle hyvinvoinnille. Olisi hienoa, jos pelien avulla saataisiin myös varttuneempaa väkeä tietotekniikan pariin. Näkisin tässä myös mahdollisuuden iän kognitiivisiin kykyihin tuomien muutosten ennaltaehkäisyyn helpolla, kiinnostavalla ja edullisella tavalla. Pelaamista käytetään myös terveydenhuollossa muun kuntoutuksen tukena. Tulevaisuudessa pelialaan liittyvää monipuolista tutkimustoimintaa on lisättävä, jotta saadaan uutta tietoa sen monista mahdollisuuksista. Tarvitsemme myös e-urheiluun liittyvää tutkimusta, jota on vielä valitettavan vähän.

Kaikista ei tarvitse tulla huippupelaajia ja liika on liikaa niin urheilussa kuin pelaamisessakin. Kuntoliikunta on kiistatta terveellistä – kuntopelaamisesta voisi ajatella samoin. Aika ja asenteet näyttävät, voiko e-urheilusta tulla seuraava merkittävä vientituote Suomelle.

]]>
0 http://pekkarantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274040-peliala-yhteiskunnallinen-uhka-vai-mahdollisuus#comments Menestyminen Nuoret Pelit Tulevaisuus Tutkimus Thu, 11 Apr 2019 06:33:58 +0000 Pekka Rantanen http://pekkarantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274040-peliala-yhteiskunnallinen-uhka-vai-mahdollisuus
Visioni Suomesta vuonna 2050 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273886-visioni-suomesta-vuonna-2050 <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10718725">A-studio kysyi puolueilta, minkälainen Suomi on vuonna 2050</a>. Innostuin myös itse vastaamaan näihin kysymyksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Millaista koulua suomalaiset käyvät vuonna 2050?</strong></p><p>Monoliittisen kouluputken sijaan oppiminen on henkilökohtainen läpi elämän kulkeva polku. Perusopetuksessa erot eivät vielä ole kovin suuria, mutta mitä enemmän opiskelemme, sitä enemmän valitsemme itsenäisesti juuri meille sopivimman tavan oppia ja oppisisällön kilpailluilta koulutusmarkkinoilta. Tutkintojen sijaan opiskellemme todellisen tarpeen, kykyjemme ja uteliaisuutemme ohjaamina. Ketään ei enää pakoteta hidastamaan omaa oppimisensa vauhtia muiden vuoksi.&nbsp;</p><p>Työelämässä osaamista ei arvioida muodollisen pätevyyden perusteella vaan todellisen osaamisen perusteella. Ei ole väliä miten ja mistä olet osaamisesi hankkinut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Miten suomalaiset liikkuvat vuonna 2050? (liikennevälineet ja -järjestelmä)</strong></p><p>Internet, etäläsnäolo, tiiviimpi asuminen ja tehokas kansainvälinen logistiikka ovat vähentäneet meidän tarvetta liikkua. Pääsääntöisesti emme enää omista liikkumisen välineitä, vaan ostamme tarpeen mukaan sopivia liikkumisen palveluita. Tekoälyn ohjaamat taksit tai bussit vievät meitä kaupungin sisällä ja pidempiä matkoja kuljemme useimmiten raiteita pitkin. Liikkuminen ei enää käytä fossiilisia polttoaineita kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Teknologisen kehityksen sekä hiiliveron ja muiden päästöihin perustuvien verojen ansiosta muutos on tapahtunut ilman kieltoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3.Mitä suomalaiset syövät vuonna 2050? (ravinnontuotanto ja -kulutus)</strong></p><p>Ruuan kotimaisuus ei enää ole itseisarvo, koska olemme ymmärtäneet, että tärkeämpää on ruuan maku ja tuotannon tehokkuus niin laadullisesti, taloudellisesti kuin ilmastollisesti. Syömme monipuolisesti ympärimaailman tuotettuja elintarvikkeita. Kotimainen maanviljely toimii markkinaehtoisesti ja on merkittävästi tehokkaampaa ja vahvuuksiinsa keskittyneempää kuin nykyään.</p><p>Lihan osuus ruokavaliostamme on vähentynyt, ja mauttomat arkilihat ovat korvaantuneet kasviperäisillä tai synteettisillä proteiinin lähteillä. Hiilivero on tuonut päästöjen kustannukset tuotteiden hintaan, ja mielellämme valitsemme edullisemman vaihtoehdon niissä tapauksissa, joissa maussa ei ole eroa. Elinvoimaiset ja aikaisemmin hyljeksityt kalakannat, kuten särkikalat ja silakka, ovat tuttu näky ruokapöydässä.</p><p>Lihantuotanto voi edelleen hyvin, sillä se keskittyy määrän sijaan laatuun. Kun valitsemme lihaa, haluamme raaka-aineen maistuvan, ja olemme oppineet arvostamaan vahvan ominaismaun omaavia ruhon osia, kuten esimerkiksi kieltä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4. Miten suomalaiset hoitavat terveyttään vuonna 2050? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)</strong></p><p>Teknologian kehityksen myötä myös omasta terveydestä huolehtiminen on entistä helpompaa. Tarkat ja huomaamattomat sensorit kertovat meille esimerkiksi ateriamme ravintosisällön, ja tekoäly antaa meille henkilökohtaisia suosituksia, kuinka voimme parhaiten omasta terveydestämme huolehtia. Koko väestöä koskettavista monoliittisista suosituksista ja arkeen puuttumisesta on luovuttu. Terveys on täsmällistä ja henkilökohtaista.</p><p>Omakantaan kohdistuneen tietovuotoskandaalin jälkeen arkaluontoisia terveystietoja ei enää tallennetta keskitettyyn valtion tietokantaan selkokielisenä, vaan päätäntävalta tiedon säilytyksestä ja käyttöoikeuksista on tuotu takaisin jokaiselle itselleen. Ilman lupaa terveystietojen lukemiselle ei ole edes teknistä mahdollisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5.Miten suomalaiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät itseään vuonna 2050? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)</strong></p><p>Valtioiden harjoittamassa tiedustelussa esiintyneet väärinkäyttötapaukset ovat tehneet yksityisyydestä ja tietoturvasta entistä arvostetumpia asioita viestintävälineitä valitessa. Perustuslaissa on vahvistettu yksityisen viestinnän suojaa, eikä kansalaisen yksityistä viestintää voida valvoa ilman rikosepäilyä. Pidämme yhteyttä toisiimme, mutta viestintämme on selvästi jakautunut yksityisen ja julkisen välille.&nbsp;</p><p>Viihteestä nauttiessamme saatamme jo hyödyntää teknologioita, jotka ohittavat aistimme, ja synnyttävät halutut tuntemukset suoraan aivoissa sähkökemiallisilla impulsseilla. Virtuaalinen on todellisuuden uusi synonyymi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>6.Miten suomalaiset tekevät päätöksiä vuonna 2050? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)</strong></p><p>Suomessa on edelleenkin edustuksellinen demokratia, mutta demokraattisesti päätettäviä asioita on vähemmän. Perustuslaissa taataan laajemmat vapaudet, ja perustuslakituomioistuin valvoo näiden vapauksien toteutumista.&nbsp;</p><p>Osa kohtaamistamme ongelmistamme vaatii enemmän kansainvälisiä päätöksiä, ja Suomella on suurempi rooli Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansankunnissa koko ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkaisemisessa.</p><p>Ymmärrämme paremmin, mitkä ongelmat vaativat kansainvälistä yhteistyötä, ja mitkä ovat asioita, jotka on paras jättää suoraan yksilön tai mahdollisimman lähellä yksilöä päätettäväksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>7.Miten suomalaisia verotetaan vuonna 2050?</strong></p><p>Työn ja omistamisen verottamisesta ollaan luovuttu, sillä olemme vihdoinkin ymmärtäneet kuinka arvokkaita työ ja tuottavuuden kasvu ovat. Valtion menoja on merkittävästi karsittu ja hyvinvointivaltio ei enää tee ei-välttämättömiä tulonsiirtoja. Veroja kerätään merkittävästi vähemmän ja ne perustuvat haittoihin ja kulutukseen. Suomessa vallitsee laaja ymmärrys korkean veroasteen vahingollisuudesta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>8.Miten suomalaiset huolehtivat ympäristöstään vuonna 2050?</strong></p><p>Tavallisen kansalaisen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota ympäristöstä huolehtimiseen, sillä päästöjen ulkoistushaittojen tuominen tuotteiden ja palveluiden hintoihin hiiliverolla tekee sen hänen puolestaan. Politiikassa tehdyt isot päätöksen hiilivapaan energiantuotannon puolesta ja markkinaehtoiset ratkaisut hiilensidonnan kasvattamiseksi ovat ratkaisseet ilmastonmuutoksen jo aikaisemmin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>9.Miten suomalaisten energia tuotetaan vuonna 2050?</strong></p><p>Suomalainen energia tuotetaan puhtaasti ydinvoimalla, uusiutuvilla energianlähteillä ja mahdollisilla uusilla energiantuotantomuodoilla. Hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti lämmitykseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>10.Millaista on suomalaisten työelämä vuonna 2050?</strong></p><p>Työn määrä on kasvanut, mutta tuottavuuden ja investointien kasvun myötä työskentelemme tehokkaammin ja ajallisesti vähemmän. Tavallisen työpäivän pituus voi vaihdella suuresti, ja voimme vapaasti sopia meille parhaiten sopivasta tavasta hoitaa työtehtävät. Suomessa on yksi maailman vapaimmista työmarkkinoista. Tuottavia työntekijöitä voidaan entistä paremmin palkita oikean suuruisella palkalla, eikä tätä pidetä ongelmana, sillä perusturva takaa jokaiselle perustoimeentulon. Ymmärrämme, että toisen menestys ei ole keneltäkään pois.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>11. Millä suomalaiset elävät vuonna 2050? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)</strong></p><p>Palvelutyön määrä on kasvanut ja monipuolistunut. Hoidamme askareita ja palkkaamme toisiamme sujuvasti ilman turhaa byrokraattista kitkaa. Teollisuuden entistä vahvempi erikoistuminen, korkean koulutustason ylläpito ja kilpailukykyinen veropolitiikka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin ja vaurauden avaimia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>12. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2050? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)</strong></p><p>Teknologian kehitys on vaimentanut joitakin niitä seikkoja, joka ennen sai ihmiset keskittymään kaupunkeihin. Työtä voi paremmin tehdä etänä, ja etäläsnäolo on vähentänyt fyysisen tapaamisen tarvetta. Tehokas logistiikka vähentää etäisyyksien merkitystä. Huoltotöitä hoitavat etä- tai tekoälyohjatut robotit.&nbsp;</p><p>Kunnilla on laajempi päätäntävalta verotuksen ja palvelutason suhteen, ja ihmiset muuttavat harkitummin. Joillekin maaseutu tarjoaa riittävät puitteet omalle elämälle, toisille taas kaupungin sosiaalisuus sopii parhaiten. Elämämme on entistä enemmän Internetissä ja muissa paikkariippumattomissa tietoverkoissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>13. Millainen suomalainen kulttuuri on vuonna 2050? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)</strong></p><p>Vapaissa valtioissa rajojen, valtion ja kansalaisuuden merkitys on vähentynyt entisestään ja kulttuuria syntyy spontaanisti samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten yhteistyöllä ympäri maailman. Tätä kehitystä on myös tukenut maltillisempi sääntely ja lupabyrokratia. Toisaalta, poikkeavat perusarvot luovat silti vieläkin selviä jakolinjoja joidenkin valtioiden välille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>14. Miten suomen puolustus hoidetaan vuonna 2050?</strong></p><p>Hyvin resurssoitu tasa-arvoinen ja vapaaehtoinen asevelvollisuus yhdessä NATO-jäsenyyden kanssa takaavat Suomelle uskottavan maanpuolustuksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> A-studio kysyi puolueilta, minkälainen Suomi on vuonna 2050. Innostuin myös itse vastaamaan näihin kysymyksiin.

 

1. Millaista koulua suomalaiset käyvät vuonna 2050?

Monoliittisen kouluputken sijaan oppiminen on henkilökohtainen läpi elämän kulkeva polku. Perusopetuksessa erot eivät vielä ole kovin suuria, mutta mitä enemmän opiskelemme, sitä enemmän valitsemme itsenäisesti juuri meille sopivimman tavan oppia ja oppisisällön kilpailluilta koulutusmarkkinoilta. Tutkintojen sijaan opiskellemme todellisen tarpeen, kykyjemme ja uteliaisuutemme ohjaamina. Ketään ei enää pakoteta hidastamaan omaa oppimisensa vauhtia muiden vuoksi. 

Työelämässä osaamista ei arvioida muodollisen pätevyyden perusteella vaan todellisen osaamisen perusteella. Ei ole väliä miten ja mistä olet osaamisesi hankkinut. 

 

2. Miten suomalaiset liikkuvat vuonna 2050? (liikennevälineet ja -järjestelmä)

Internet, etäläsnäolo, tiiviimpi asuminen ja tehokas kansainvälinen logistiikka ovat vähentäneet meidän tarvetta liikkua. Pääsääntöisesti emme enää omista liikkumisen välineitä, vaan ostamme tarpeen mukaan sopivia liikkumisen palveluita. Tekoälyn ohjaamat taksit tai bussit vievät meitä kaupungin sisällä ja pidempiä matkoja kuljemme useimmiten raiteita pitkin. Liikkuminen ei enää käytä fossiilisia polttoaineita kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Teknologisen kehityksen sekä hiiliveron ja muiden päästöihin perustuvien verojen ansiosta muutos on tapahtunut ilman kieltoja.

 

3.Mitä suomalaiset syövät vuonna 2050? (ravinnontuotanto ja -kulutus)

Ruuan kotimaisuus ei enää ole itseisarvo, koska olemme ymmärtäneet, että tärkeämpää on ruuan maku ja tuotannon tehokkuus niin laadullisesti, taloudellisesti kuin ilmastollisesti. Syömme monipuolisesti ympärimaailman tuotettuja elintarvikkeita. Kotimainen maanviljely toimii markkinaehtoisesti ja on merkittävästi tehokkaampaa ja vahvuuksiinsa keskittyneempää kuin nykyään.

Lihan osuus ruokavaliostamme on vähentynyt, ja mauttomat arkilihat ovat korvaantuneet kasviperäisillä tai synteettisillä proteiinin lähteillä. Hiilivero on tuonut päästöjen kustannukset tuotteiden hintaan, ja mielellämme valitsemme edullisemman vaihtoehdon niissä tapauksissa, joissa maussa ei ole eroa. Elinvoimaiset ja aikaisemmin hyljeksityt kalakannat, kuten särkikalat ja silakka, ovat tuttu näky ruokapöydässä.

Lihantuotanto voi edelleen hyvin, sillä se keskittyy määrän sijaan laatuun. Kun valitsemme lihaa, haluamme raaka-aineen maistuvan, ja olemme oppineet arvostamaan vahvan ominaismaun omaavia ruhon osia, kuten esimerkiksi kieltä. 

 

4. Miten suomalaiset hoitavat terveyttään vuonna 2050? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)

Teknologian kehityksen myötä myös omasta terveydestä huolehtiminen on entistä helpompaa. Tarkat ja huomaamattomat sensorit kertovat meille esimerkiksi ateriamme ravintosisällön, ja tekoäly antaa meille henkilökohtaisia suosituksia, kuinka voimme parhaiten omasta terveydestämme huolehtia. Koko väestöä koskettavista monoliittisista suosituksista ja arkeen puuttumisesta on luovuttu. Terveys on täsmällistä ja henkilökohtaista.

Omakantaan kohdistuneen tietovuotoskandaalin jälkeen arkaluontoisia terveystietoja ei enää tallennetta keskitettyyn valtion tietokantaan selkokielisenä, vaan päätäntävalta tiedon säilytyksestä ja käyttöoikeuksista on tuotu takaisin jokaiselle itselleen. Ilman lupaa terveystietojen lukemiselle ei ole edes teknistä mahdollisuutta.

 

5.Miten suomalaiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät itseään vuonna 2050? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)

Valtioiden harjoittamassa tiedustelussa esiintyneet väärinkäyttötapaukset ovat tehneet yksityisyydestä ja tietoturvasta entistä arvostetumpia asioita viestintävälineitä valitessa. Perustuslaissa on vahvistettu yksityisen viestinnän suojaa, eikä kansalaisen yksityistä viestintää voida valvoa ilman rikosepäilyä. Pidämme yhteyttä toisiimme, mutta viestintämme on selvästi jakautunut yksityisen ja julkisen välille. 

Viihteestä nauttiessamme saatamme jo hyödyntää teknologioita, jotka ohittavat aistimme, ja synnyttävät halutut tuntemukset suoraan aivoissa sähkökemiallisilla impulsseilla. Virtuaalinen on todellisuuden uusi synonyymi.

 

6.Miten suomalaiset tekevät päätöksiä vuonna 2050? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)

Suomessa on edelleenkin edustuksellinen demokratia, mutta demokraattisesti päätettäviä asioita on vähemmän. Perustuslaissa taataan laajemmat vapaudet, ja perustuslakituomioistuin valvoo näiden vapauksien toteutumista. 

Osa kohtaamistamme ongelmistamme vaatii enemmän kansainvälisiä päätöksiä, ja Suomella on suurempi rooli Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansankunnissa koko ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkaisemisessa.

Ymmärrämme paremmin, mitkä ongelmat vaativat kansainvälistä yhteistyötä, ja mitkä ovat asioita, jotka on paras jättää suoraan yksilön tai mahdollisimman lähellä yksilöä päätettäväksi. 

 

7.Miten suomalaisia verotetaan vuonna 2050?

Työn ja omistamisen verottamisesta ollaan luovuttu, sillä olemme vihdoinkin ymmärtäneet kuinka arvokkaita työ ja tuottavuuden kasvu ovat. Valtion menoja on merkittävästi karsittu ja hyvinvointivaltio ei enää tee ei-välttämättömiä tulonsiirtoja. Veroja kerätään merkittävästi vähemmän ja ne perustuvat haittoihin ja kulutukseen. Suomessa vallitsee laaja ymmärrys korkean veroasteen vahingollisuudesta. 

 

8.Miten suomalaiset huolehtivat ympäristöstään vuonna 2050?

Tavallisen kansalaisen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota ympäristöstä huolehtimiseen, sillä päästöjen ulkoistushaittojen tuominen tuotteiden ja palveluiden hintoihin hiiliverolla tekee sen hänen puolestaan. Politiikassa tehdyt isot päätöksen hiilivapaan energiantuotannon puolesta ja markkinaehtoiset ratkaisut hiilensidonnan kasvattamiseksi ovat ratkaisseet ilmastonmuutoksen jo aikaisemmin.

 

9.Miten suomalaisten energia tuotetaan vuonna 2050?

Suomalainen energia tuotetaan puhtaasti ydinvoimalla, uusiutuvilla energianlähteillä ja mahdollisilla uusilla energiantuotantomuodoilla. Hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti lämmitykseen.

 

10.Millaista on suomalaisten työelämä vuonna 2050?

Työn määrä on kasvanut, mutta tuottavuuden ja investointien kasvun myötä työskentelemme tehokkaammin ja ajallisesti vähemmän. Tavallisen työpäivän pituus voi vaihdella suuresti, ja voimme vapaasti sopia meille parhaiten sopivasta tavasta hoitaa työtehtävät. Suomessa on yksi maailman vapaimmista työmarkkinoista. Tuottavia työntekijöitä voidaan entistä paremmin palkita oikean suuruisella palkalla, eikä tätä pidetä ongelmana, sillä perusturva takaa jokaiselle perustoimeentulon. Ymmärrämme, että toisen menestys ei ole keneltäkään pois.

 

11. Millä suomalaiset elävät vuonna 2050? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)

Palvelutyön määrä on kasvanut ja monipuolistunut. Hoidamme askareita ja palkkaamme toisiamme sujuvasti ilman turhaa byrokraattista kitkaa. Teollisuuden entistä vahvempi erikoistuminen, korkean koulutustason ylläpito ja kilpailukykyinen veropolitiikka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin ja vaurauden avaimia.

 

12. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2050? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)

Teknologian kehitys on vaimentanut joitakin niitä seikkoja, joka ennen sai ihmiset keskittymään kaupunkeihin. Työtä voi paremmin tehdä etänä, ja etäläsnäolo on vähentänyt fyysisen tapaamisen tarvetta. Tehokas logistiikka vähentää etäisyyksien merkitystä. Huoltotöitä hoitavat etä- tai tekoälyohjatut robotit. 

Kunnilla on laajempi päätäntävalta verotuksen ja palvelutason suhteen, ja ihmiset muuttavat harkitummin. Joillekin maaseutu tarjoaa riittävät puitteet omalle elämälle, toisille taas kaupungin sosiaalisuus sopii parhaiten. Elämämme on entistä enemmän Internetissä ja muissa paikkariippumattomissa tietoverkoissa.

 

13. Millainen suomalainen kulttuuri on vuonna 2050? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)

Vapaissa valtioissa rajojen, valtion ja kansalaisuuden merkitys on vähentynyt entisestään ja kulttuuria syntyy spontaanisti samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten yhteistyöllä ympäri maailman. Tätä kehitystä on myös tukenut maltillisempi sääntely ja lupabyrokratia. Toisaalta, poikkeavat perusarvot luovat silti vieläkin selviä jakolinjoja joidenkin valtioiden välille. 

 

14. Miten suomen puolustus hoidetaan vuonna 2050?

Hyvin resurssoitu tasa-arvoinen ja vapaaehtoinen asevelvollisuus yhdessä NATO-jäsenyyden kanssa takaavat Suomelle uskottavan maanpuolustuksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen. 

]]>
0 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273886-visioni-suomesta-vuonna-2050#comments 2050 Suomi2050 Suomivisio Tulevaisuus Wed, 10 Apr 2019 05:17:00 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273886-visioni-suomesta-vuonna-2050
Suomalainen tutkimus maailman huipulle http://pekkarantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273809-suomalainen-tutkimus-maailman-huipulle <p>Kaiken koulutuksen tulee avata eikä rajata yksilön tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomen peruskoulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Se ansaitsee jatkokseen myös huipputason keski- ja korkea-asteen koulutuksen. Koulutuksen huipulla on yliopistolaitos, joka huolehtii täysin uuden tiedon tuottamisesta. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus on valitettavasti ollut hyvin vaihtelevaa. Yliopistojen rahoitusta on leikattu eivätkä huipputason tutkimusryhmät voi luottaa tulevaan, mikä vähentää tutkimustyön mielekkyyttä ratkaisevasti. Tutkijat toimivat usein täysin tutkimusapurahojen varassa.</p><p>Seuraavan eduskunnan tulee panostaa huomattavasti enemmän tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen laadun varmistamiseen ja näin palauttaa arvostus suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomen tulevaisuuden kannalta ei riitä, että teemme asioita yhtä hyvin kuin muut. Tavoitteena täytyy olla, että teemme asioita muita paremmin. Ainoastaan huipputason tutkimus antaa tähän mahdollisuuden.</p><p>Eduskunnan tulee harkita tiede- ja innovaatioministeriön perustamista ylimmän opetuksen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseksi. Yliopistojen perusrahoitus tulee nostaa riittävälle tasolle, jonka avulla voidaan saada tutkijakoulutus- ja senioritutkijan paikkoja.</p><p>Soveltava tutkimus on tärkeää, jotta tieteen tulokset voidaan kaupallistaa. Tasokas soveltava tutkimus vaatii kuitenkin rinnalleen korkealaatuista perustutkimusta. Tämä on valitettavasti maassamme laiminlyöty alue eikä siihen saa avuksi yritysrahoitusta, vaikka korkealaatuista perustutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä tulisi nimenomaan palkita. Mikäli tutkimustyö ei ole Suomessa mielekästä ja kannattavaa, menetämme lisää huippututkijoita. Samalla kadotamme mahdollisuuden kaupallistaa suomalaisia innovaatioita sekä niiden viennin kansainvälisille markkinoille. Aivovienti on suomalaisen yhteiskunnan haaste. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret lahjakkaat tutkijat asettuvat pysyvästi ulkomaille, vaan maailmanluokan tutkijoille on löydyttävä paikkoja myös Suomesta. Tutkimus tulee nähdä investointina tulevaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaiken koulutuksen tulee avata eikä rajata yksilön tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomen peruskoulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Se ansaitsee jatkokseen myös huipputason keski- ja korkea-asteen koulutuksen. Koulutuksen huipulla on yliopistolaitos, joka huolehtii täysin uuden tiedon tuottamisesta. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus on valitettavasti ollut hyvin vaihtelevaa. Yliopistojen rahoitusta on leikattu eivätkä huipputason tutkimusryhmät voi luottaa tulevaan, mikä vähentää tutkimustyön mielekkyyttä ratkaisevasti. Tutkijat toimivat usein täysin tutkimusapurahojen varassa.

Seuraavan eduskunnan tulee panostaa huomattavasti enemmän tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen laadun varmistamiseen ja näin palauttaa arvostus suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomen tulevaisuuden kannalta ei riitä, että teemme asioita yhtä hyvin kuin muut. Tavoitteena täytyy olla, että teemme asioita muita paremmin. Ainoastaan huipputason tutkimus antaa tähän mahdollisuuden.

Eduskunnan tulee harkita tiede- ja innovaatioministeriön perustamista ylimmän opetuksen ja tutkimuksen edellytysten kehittämiseksi. Yliopistojen perusrahoitus tulee nostaa riittävälle tasolle, jonka avulla voidaan saada tutkijakoulutus- ja senioritutkijan paikkoja.

Soveltava tutkimus on tärkeää, jotta tieteen tulokset voidaan kaupallistaa. Tasokas soveltava tutkimus vaatii kuitenkin rinnalleen korkealaatuista perustutkimusta. Tämä on valitettavasti maassamme laiminlyöty alue eikä siihen saa avuksi yritysrahoitusta, vaikka korkealaatuista perustutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä tulisi nimenomaan palkita. Mikäli tutkimustyö ei ole Suomessa mielekästä ja kannattavaa, menetämme lisää huippututkijoita. Samalla kadotamme mahdollisuuden kaupallistaa suomalaisia innovaatioita sekä niiden viennin kansainvälisille markkinoille. Aivovienti on suomalaisen yhteiskunnan haaste. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret lahjakkaat tutkijat asettuvat pysyvästi ulkomaille, vaan maailmanluokan tutkijoille on löydyttävä paikkoja myös Suomesta. Tutkimus tulee nähdä investointina tulevaisuuteen.

]]>
0 2019 eduskuntavaalit Tiede Tulevaisuus Tutkimus Mon, 08 Apr 2019 17:50:33 +0000 Pekka Rantanen http://pekkarantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273809-suomalainen-tutkimus-maailman-huipulle
Näissä vaaleissa on aito mahdollisuus muutokseen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273332-naissa-vaaleissa-on-aito-mahdollisuus-muutokseen <p>&nbsp;</p><p>Tällä vaalikaudella kansaa on raivostuttanut moni asia. Porvarit ovat kurittaneet tavallista kansaa ja maahanmuuttajat ovat aiheuttaneet paljon ongelmia. On nähty ensimmäinen terrori-isku, jossa muslimi katkoi naisten ja pienten vauvojen äitien kauloja keskellä suomalaista kaupunkia. Maahanmuuttajat ovat myös syyllistyneet suureen määrään pedofiilisiä tekoja ja niiden takia vähintään yksi&nbsp;uhriksi joutunut on tehnyt itsemurhan. Lisäksi maahanmuuttajat ovat murhanneet vähintään puolenkymmentä kantasuomalaista.</p><p>Tämän on loputtava. Terrorismiin on otettava nollatoleranssi ja Turun islamistisen terrori-iskun tulee jäädä viimeiseksi terrori-iskuksi Suomessa. Jos vihervasemmisto voittaa vaalit, ei nykykehitystä tulla pysäyttämään ja tällöin on vain ajan kysymys, kun lisää suomalaisia makaa hengettömänä verilammikossa uuden terrori-iskun jälkeen. Lasten ja naisten raiskaukset eivät tule myöskään loppumaan, jos nykykehitystä ei muuteta; tietyt maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät raiskauksiin jopa 17-kertaa kantasuomalaisia useammin ja jos heitä lasketaan maahamme entistä enemmän tulevat myös raiskaukset lisääntymään. Haluatko, että oma lapsesi joutuu maahanmuuttajan raiskaamaksi, tähän asiaan voit vaikuttaa äänestämällä.</p><p>Maahanmuuttajien murhaamiksi on myös joutunut riittävän monta suomalaista ja yhtään uutta ei tarvita. Lisäksi maahanmuutto aiheuttaa kestämättömiä kuluja taloudellemme. Suomessa olevista somaleista työssä käy noin 10% ja jos vastaavia väestöryhmiä päästetään lisää maahamme, ei taloutemme tätä kestä.</p><p>Suomen on ryhdyttävä käyttämään rahansa oman maansa kansalaisten hyväksi. Vanhusten määrä maassamme kasvaa ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että terveydenhoidon kulut kasvavat. Verovarat tulee suunnata ikänsä töitä tehneiden suomalaisten hyvään hoitoon ja verovarojen käyttö Suomen kannalta tuhoisiin asioihin, kuten maahanmuuttoon tulee lopettaa.</p><p>Porvarihallitus on kurittanut tavallista kansaa monin tavoin. On leikattu työttömyysturvaa, on leikattu lomarahoja, lisätty palkatonta työaikaa, kuritettu lapsiperheitä ja tehty monia muita Suomen kannalta tuhoisia ratkaisuja. Jos maamme halutaan kestävälle kasvu-uralle, niin täytyy toimia aivan toisin. Koulutukseen ja tutkimukseen tulee lisätä resursseja, sillä kestävä talouskasvu rakentuu ainoastaan osaamisen ja tutkimuksen varaan. Tarvitsemme muutoksen, jossa kaikki suomalaiset koulutetaan ammattiin asti. Lisäksi lapsiperheiden tukemista tulee lisätä, vain tällä tavalla saamme syntyvyyden kasvuun. Työttömyysturvaan tarvitsemme myös täysremontin, byrokratiaa on karsittava ja työttömäksi joutuneen tulee saada elämiseen riittävä toimeentulo kerralla yhdeltä luukulta.</p><p>Suomen itsenäisyys on myös uhattuna seuraavalla vaalikaudella. Kun Britannia lähtee EU:sta, vaarana on että Saksa ja Ranska ryhtyvät rakentamaan EU:sta liittovaltiota. Tämä kehitys tulee torjua päättäväisesti ja Suomi tulee pitää itsenäisenä maana. Suomen itsenäisyys on ansaittu esi-isiemme verellä ja sitä ei tule luovuttaa Brysselin byrokraateille.</p><p>Näissä vaaleissa Suomi voidaan muuttaa maaksi, jossa vanhuksista ja sairaista pidetään huolta, jossa työllä tulee toimeen ja palkalla kykenee maksamaan itsensä ja perheensä elättämisen. Suomesta pitää tehdä maa, jossa työttömäksi joutunutta ei nähdä työtä vieroksuvana laiskurina, vaan ihmisenä, jolle tulee järjestää uutta työtä, pitäen huoli siitä, että hänellä on riittävä osaaminen työn saamiseksi. Suomella on kaikki edellytykset olla maailman paras valtio, tarvitsemme ainoastaan oikeat päättäjät laittamaan asiat kuntoon. Vaaleissa päätetään se, tehdäänkö Suomesta sen asukkaille maailman paras paikka elää. Sinä päätät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tällä vaalikaudella kansaa on raivostuttanut moni asia. Porvarit ovat kurittaneet tavallista kansaa ja maahanmuuttajat ovat aiheuttaneet paljon ongelmia. On nähty ensimmäinen terrori-isku, jossa muslimi katkoi naisten ja pienten vauvojen äitien kauloja keskellä suomalaista kaupunkia. Maahanmuuttajat ovat myös syyllistyneet suureen määrään pedofiilisiä tekoja ja niiden takia vähintään yksi uhriksi joutunut on tehnyt itsemurhan. Lisäksi maahanmuuttajat ovat murhanneet vähintään puolenkymmentä kantasuomalaista.

Tämän on loputtava. Terrorismiin on otettava nollatoleranssi ja Turun islamistisen terrori-iskun tulee jäädä viimeiseksi terrori-iskuksi Suomessa. Jos vihervasemmisto voittaa vaalit, ei nykykehitystä tulla pysäyttämään ja tällöin on vain ajan kysymys, kun lisää suomalaisia makaa hengettömänä verilammikossa uuden terrori-iskun jälkeen. Lasten ja naisten raiskaukset eivät tule myöskään loppumaan, jos nykykehitystä ei muuteta; tietyt maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät raiskauksiin jopa 17-kertaa kantasuomalaisia useammin ja jos heitä lasketaan maahamme entistä enemmän tulevat myös raiskaukset lisääntymään. Haluatko, että oma lapsesi joutuu maahanmuuttajan raiskaamaksi, tähän asiaan voit vaikuttaa äänestämällä.

Maahanmuuttajien murhaamiksi on myös joutunut riittävän monta suomalaista ja yhtään uutta ei tarvita. Lisäksi maahanmuutto aiheuttaa kestämättömiä kuluja taloudellemme. Suomessa olevista somaleista työssä käy noin 10% ja jos vastaavia väestöryhmiä päästetään lisää maahamme, ei taloutemme tätä kestä.

Suomen on ryhdyttävä käyttämään rahansa oman maansa kansalaisten hyväksi. Vanhusten määrä maassamme kasvaa ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että terveydenhoidon kulut kasvavat. Verovarat tulee suunnata ikänsä töitä tehneiden suomalaisten hyvään hoitoon ja verovarojen käyttö Suomen kannalta tuhoisiin asioihin, kuten maahanmuuttoon tulee lopettaa.

Porvarihallitus on kurittanut tavallista kansaa monin tavoin. On leikattu työttömyysturvaa, on leikattu lomarahoja, lisätty palkatonta työaikaa, kuritettu lapsiperheitä ja tehty monia muita Suomen kannalta tuhoisia ratkaisuja. Jos maamme halutaan kestävälle kasvu-uralle, niin täytyy toimia aivan toisin. Koulutukseen ja tutkimukseen tulee lisätä resursseja, sillä kestävä talouskasvu rakentuu ainoastaan osaamisen ja tutkimuksen varaan. Tarvitsemme muutoksen, jossa kaikki suomalaiset koulutetaan ammattiin asti. Lisäksi lapsiperheiden tukemista tulee lisätä, vain tällä tavalla saamme syntyvyyden kasvuun. Työttömyysturvaan tarvitsemme myös täysremontin, byrokratiaa on karsittava ja työttömäksi joutuneen tulee saada elämiseen riittävä toimeentulo kerralla yhdeltä luukulta.

Suomen itsenäisyys on myös uhattuna seuraavalla vaalikaudella. Kun Britannia lähtee EU:sta, vaarana on että Saksa ja Ranska ryhtyvät rakentamaan EU:sta liittovaltiota. Tämä kehitys tulee torjua päättäväisesti ja Suomi tulee pitää itsenäisenä maana. Suomen itsenäisyys on ansaittu esi-isiemme verellä ja sitä ei tule luovuttaa Brysselin byrokraateille.

Näissä vaaleissa Suomi voidaan muuttaa maaksi, jossa vanhuksista ja sairaista pidetään huolta, jossa työllä tulee toimeen ja palkalla kykenee maksamaan itsensä ja perheensä elättämisen. Suomesta pitää tehdä maa, jossa työttömäksi joutunutta ei nähdä työtä vieroksuvana laiskurina, vaan ihmisenä, jolle tulee järjestää uutta työtä, pitäen huoli siitä, että hänellä on riittävä osaaminen työn saamiseksi. Suomella on kaikki edellytykset olla maailman paras valtio, tarvitsemme ainoastaan oikeat päättäjät laittamaan asiat kuntoon. Vaaleissa päätetään se, tehdäänkö Suomesta sen asukkaille maailman paras paikka elää. Sinä päätät.

]]>
2 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273332-naissa-vaaleissa-on-aito-mahdollisuus-muutokseen#comments Itsenäinen Suomi Koulutus Terveyspalvelut Tulevaisuus Vaalit Wed, 03 Apr 2019 10:52:15 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273332-naissa-vaaleissa-on-aito-mahdollisuus-muutokseen
Seuraava hallitus tarvitsee tulevaisuus- ja tiedeministerin http://laurikorvenmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273106-seuraava-hallitus-tarvitsee-tulevaisuus-ja-tiedeministerin <p><em>Suomen seuraavassa hallituksessa tulee olla tulevaisuus- ja tiedeministerin salkku, jonka tehtävänä on johtaa valtioneuvoston sisäistä muutosta kohti&nbsp;</em><em>ilmiöpohjaista hallintoa, toimia tulevaisuustyön yhteen kokoavana ministerinä eri ministeriöiden kesken sekä vastata tiedepolitiikasta ja tutkittuun tietoon perustuvan politiikan edistämisestä hallituksessa.&nbsp;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Tulevaisuus ja tiede keskeisiksi teemoiksi hallituksen ohjelmaan</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on viedä läpi &mdash; tai vähintään laittaa alulle &mdash; monta merkittävää uudistusta, joiden tarkoituksena on turvata suomalaisen yhteiskunnan toimintaedellytykset nyt vielä aluillaan olevalla vuosisadalla, kun moni asia työstä ilmastoon on muuttumassa lopullisella tavalla.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yhteiskunnan uudistaminen kestämään käynnissä olevat murrokset kuitenkin edellyttää, että tulevaisuustyö nostetaan seuraavan hallituksen aikana strategisesta sivutoiminnosta keskeiseksi, kaiken hallituspolitiikan läpileikkaavaksi teemaksi. Tähän tarvitaan selkeää johtajuutta, joka kokoaa yhteen kaiken valtioneuvoston tasolla tehdyn tulevaisuustyön ja johon kansallinen uudistumistyö kiteytyy yhteiskunnan tasolla laajemmin. Tällaisen johtajuuden tarjoaisi erillinen tulevaisuusministeri.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mihin tarvitsemme opetusministerin lisäksi tiedeministeriä? Tiedeministerin tulee olla erillinen salkku opetusministeristä, sillä kyse on rajatummin tiedepolitiikasta ja tutkitun tiedon hyödyntämisestä hallituspolitiikassa. Siinä missä opetusministeri keskittyy erityisesti koulutukseen, olisi tiedeministerin työn alla tiede, tutkimus ja niiden rooli yhteiskunnassa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tutkitun tiedon hyödyntäminen politiikassa ei ole yksiselitteisen helppoa ja on edelleen lapsen kengissä: tiedeministerin yhtenä tehtävänä olisi tuoda suomalainen tiedemaailma lähemmäksi maan ylintä johtoa ja rakentaa siltoja tieteen ja politiikan välillä. Tiedeministerin salkku myös auttaisi tiedemaailman luottamuksen palauttamista seuraavalla hallituskaudella, viime hallituksen leikkausten jälkeen, jotka kohdistuivat olennaisesti koulutuksen lisäksi myös tutkimukseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Ministerin varsinainen kotiministeriö olisi valtioneuvoston kanslia, josta käsin ministeri johtaisi valtioneuvoston sisäistä uudistumista kohti ilmiöpohjaista hallintoa sekä vastaisi tulevaisuustyön ja tutkitun tiedon näkyvyydestä kaikessa hallituksen työskentelyssä. Ennakointitoiminnot keskitettäisiin ministerin alaisuuteen ja laajennettaisiin nyt olemassa olevista tulevaisuuskatsauksista, tulevaisuusselonteoista ym. laajemmaksi selkeästi johdetuksi tulevaisuus- ja uudistumistyöksi. Samalla ennakointia ja tulevaisuustyötä tekevien asiantuntijoiden määrää tulisi valtioneuvostossa kasvattaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ministerin rooli eroaisi valtiosihteerin toimesta siinä, että vaikka yhtenä ministerin tehtävänä olisi toimia poliittisena johtona valtioneuvoston sisäiselle hallinnolliselle uudistukselle, niin tehtävänä olisi myös olennaisesti viedä tulevaisuustyö valtioneuvoston ulkopuolelle, koko yhteiskuntaan. Tulevaisuustyötä ja kansallista uudistumiskykyä ei siis tulisi käsitellä strategisella tasolla vain valtioneuvoston sisällä, vaan se tulisi nostaa näkyväksi teemaksi kaikkeen hallituksen työskentelyyn, tarkoituksena auttaa laajempaa yleisöä ymmärtämään käynnissä olevia yhteiskunnallisia murroksia ja tarvetta suhteellisen nopeille uudistuksille.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eduskunnassa ministerin luonteva yhteistyötaho olisi tulevaisuusvaliokunta, jonka roolia tulee seuraavan eduskunnan kaudella myös vahvistaa. Nyt tulevaisuusvaliokunta on yksi eduskunnan&nbsp;vähiten arvostettujavaliokuntia, jolla ei ole samanlaista selkeää agendaa, kuten esimerkiksi suurella valiokunnalla tai sosiaali- ja terveysvaliokunnalla. Tulevaisuusvaliokunnan toimintaa tulisi ohjata kohti selkeää tulevaisuustyötä, joka tapahtuisi entistä vahvemmin ennakoinnin ammattilaisten tukemana. Tulevaisuusvaliokunta toimisi välittäjänä hallituksen ja eduskunnan välillä sekä toimisi läheisessä yhteistyössä tulevaisuus- ja tiedeministerin työn kanssa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Suomalaisen yhteiskunnan uudistamiselle on noin 8 vuotta aikaa</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Kansallista uudistumiskykyä ja tulevaisuustyötä ei voida käsitellä enää erillisenä sivuprosessina, vaan niiden on tultava seuraavan hallituksen strategiassa kaiken poliittisen työn läpileikkaavaksi teemaksi. Uudistumista ei myöskään voi tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tutkitun tiedon hyödyntämiseen politiikassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Samalla koko yhteiskunta on valjastettava tietoisuuteen, että tarpeellisten uudistusten täytyy tapahtua vähintään seuraavan kahden hallituksen aikana tai alamme olemaan kohtalokkaalla tavalla myöhässä niin ilmastonmuutoksen hidastamisen kuin sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen ja muiden rakenteellisten muutoksien kanssa. Nyt perustettava tiede- ja tulevaisuusministerin salkku helpottaisi suomalaisen yhteiskunnan päivittämistä seuraavaa 100 vuotta varten ja toimisi samalla esimerkkinä tulevien hallitusten järjestäytymiselle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen seuraavassa hallituksessa tulee olla tulevaisuus- ja tiedeministerin salkku, jonka tehtävänä on johtaa valtioneuvoston sisäistä muutosta kohti ilmiöpohjaista hallintoa, toimia tulevaisuustyön yhteen kokoavana ministerinä eri ministeriöiden kesken sekä vastata tiedepolitiikasta ja tutkittuun tietoon perustuvan politiikan edistämisestä hallituksessa. 

 

Tulevaisuus ja tiede keskeisiksi teemoiksi hallituksen ohjelmaan

 

Seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on viedä läpi — tai vähintään laittaa alulle — monta merkittävää uudistusta, joiden tarkoituksena on turvata suomalaisen yhteiskunnan toimintaedellytykset nyt vielä aluillaan olevalla vuosisadalla, kun moni asia työstä ilmastoon on muuttumassa lopullisella tavalla. 

 

Yhteiskunnan uudistaminen kestämään käynnissä olevat murrokset kuitenkin edellyttää, että tulevaisuustyö nostetaan seuraavan hallituksen aikana strategisesta sivutoiminnosta keskeiseksi, kaiken hallituspolitiikan läpileikkaavaksi teemaksi. Tähän tarvitaan selkeää johtajuutta, joka kokoaa yhteen kaiken valtioneuvoston tasolla tehdyn tulevaisuustyön ja johon kansallinen uudistumistyö kiteytyy yhteiskunnan tasolla laajemmin. Tällaisen johtajuuden tarjoaisi erillinen tulevaisuusministeri.

 

Mihin tarvitsemme opetusministerin lisäksi tiedeministeriä? Tiedeministerin tulee olla erillinen salkku opetusministeristä, sillä kyse on rajatummin tiedepolitiikasta ja tutkitun tiedon hyödyntämisestä hallituspolitiikassa. Siinä missä opetusministeri keskittyy erityisesti koulutukseen, olisi tiedeministerin työn alla tiede, tutkimus ja niiden rooli yhteiskunnassa. 

 

Tutkitun tiedon hyödyntäminen politiikassa ei ole yksiselitteisen helppoa ja on edelleen lapsen kengissä: tiedeministerin yhtenä tehtävänä olisi tuoda suomalainen tiedemaailma lähemmäksi maan ylintä johtoa ja rakentaa siltoja tieteen ja politiikan välillä. Tiedeministerin salkku myös auttaisi tiedemaailman luottamuksen palauttamista seuraavalla hallituskaudella, viime hallituksen leikkausten jälkeen, jotka kohdistuivat olennaisesti koulutuksen lisäksi myös tutkimukseen.

 

Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä

 

Ministerin varsinainen kotiministeriö olisi valtioneuvoston kanslia, josta käsin ministeri johtaisi valtioneuvoston sisäistä uudistumista kohti ilmiöpohjaista hallintoa sekä vastaisi tulevaisuustyön ja tutkitun tiedon näkyvyydestä kaikessa hallituksen työskentelyssä. Ennakointitoiminnot keskitettäisiin ministerin alaisuuteen ja laajennettaisiin nyt olemassa olevista tulevaisuuskatsauksista, tulevaisuusselonteoista ym. laajemmaksi selkeästi johdetuksi tulevaisuus- ja uudistumistyöksi. Samalla ennakointia ja tulevaisuustyötä tekevien asiantuntijoiden määrää tulisi valtioneuvostossa kasvattaa.

 

Ministerin rooli eroaisi valtiosihteerin toimesta siinä, että vaikka yhtenä ministerin tehtävänä olisi toimia poliittisena johtona valtioneuvoston sisäiselle hallinnolliselle uudistukselle, niin tehtävänä olisi myös olennaisesti viedä tulevaisuustyö valtioneuvoston ulkopuolelle, koko yhteiskuntaan. Tulevaisuustyötä ja kansallista uudistumiskykyä ei siis tulisi käsitellä strategisella tasolla vain valtioneuvoston sisällä, vaan se tulisi nostaa näkyväksi teemaksi kaikkeen hallituksen työskentelyyn, tarkoituksena auttaa laajempaa yleisöä ymmärtämään käynnissä olevia yhteiskunnallisia murroksia ja tarvetta suhteellisen nopeille uudistuksille. 

 

Eduskunnassa ministerin luonteva yhteistyötaho olisi tulevaisuusvaliokunta, jonka roolia tulee seuraavan eduskunnan kaudella myös vahvistaa. Nyt tulevaisuusvaliokunta on yksi eduskunnan vähiten arvostettujavaliokuntia, jolla ei ole samanlaista selkeää agendaa, kuten esimerkiksi suurella valiokunnalla tai sosiaali- ja terveysvaliokunnalla. Tulevaisuusvaliokunnan toimintaa tulisi ohjata kohti selkeää tulevaisuustyötä, joka tapahtuisi entistä vahvemmin ennakoinnin ammattilaisten tukemana. Tulevaisuusvaliokunta toimisi välittäjänä hallituksen ja eduskunnan välillä sekä toimisi läheisessä yhteistyössä tulevaisuus- ja tiedeministerin työn kanssa. 

 

Suomalaisen yhteiskunnan uudistamiselle on noin 8 vuotta aikaa

 

Kansallista uudistumiskykyä ja tulevaisuustyötä ei voida käsitellä enää erillisenä sivuprosessina, vaan niiden on tultava seuraavan hallituksen strategiassa kaiken poliittisen työn läpileikkaavaksi teemaksi. Uudistumista ei myöskään voi tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tutkitun tiedon hyödyntämiseen politiikassa.

 

Samalla koko yhteiskunta on valjastettava tietoisuuteen, että tarpeellisten uudistusten täytyy tapahtua vähintään seuraavan kahden hallituksen aikana tai alamme olemaan kohtalokkaalla tavalla myöhässä niin ilmastonmuutoksen hidastamisen kuin sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen ja muiden rakenteellisten muutoksien kanssa. Nyt perustettava tiede- ja tulevaisuusministerin salkku helpottaisi suomalaisen yhteiskunnan päivittämistä seuraavaa 100 vuotta varten ja toimisi samalla esimerkkinä tulevien hallitusten järjestäytymiselle. 

]]>
0 http://laurikorvenmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273106-seuraava-hallitus-tarvitsee-tulevaisuus-ja-tiedeministerin#comments Ennakointi Kansallinen uudistumiskyky Tiedepolitiikka Tulevaisuus Valtioneuvosto Mon, 01 Apr 2019 04:51:21 +0000 Lauri Korvenmaa http://laurikorvenmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273106-seuraava-hallitus-tarvitsee-tulevaisuus-ja-tiedeministerin
Mitä politiikan tulisi olla - ja mitä se on tällä hetkellä? http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272915-mita-politiikan-tulisi-olla-ja-mita-se-on-talla-hetkella <p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaliehdokkaana päätyy usein tilanteisiin, joissa kansalainen tulee kertomaan näkemyksiään Suomen asioista. Nämä näkemykset ovat moninaisia, mutta varsin usein tulee kuulleeksi järkeviä ja hyviä ehdotuksia. Esimerkiksi eräs kansalainen esitti, että ruuan ALV pitäisi poistaa ja hän ehdotti myös autonrenkaiden ALV:stä luopumista. Molemmissa ehdotuksissa on mielestäni paljon hyvää ja molemmat ovat ainakin vakavan harkinnan ja perusteellisen pohdinnan arvoisia asioita.</p><p>Tästä politiikassa on lopulta pohjimmiltaan kyse. Ehdotuksista ja asioista, joita viisaasti&nbsp;muuttamalla Suomi saadaan paremmaksi paikaksi olla ja elää. Politiikassa mukana oleville henkilöille tulee vastaan asioita koskevia päätöksiä, joiden hyväksyminen tai torjuminen muuttaa yhteiskuntaamme joko parempaan tai huonompaan suuntaan.</p><p>Yksi tällainen asia on Sote. Poliitikkomme ovat veivanneet ja vatvoneet asiaa jo niin kauan, että jo vahvempiakin hirvittää ja loppua asialle ei ole näköpiirissä. Tässäkin tulisi ottaa järki käteen ja hoitaa asia kaikkien kannalta parhaalla tavalla. Itse toimisin niin, että perustaisin asiaan hyvin perehtyneistä henkilöistä koostuvan ryhmän, joka saisi miettiä Suomeen mallin, jossa terveydenhoidostamme karsittaisiin päällekkäisyydet ja joka tuottaisi tarvittavat palvelut mahdollisimman edullisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Tämän jälkeen poliitikkojen tehtäväksi jäisi varmistaa tosiasioihin ja omaan ymmärrykseensä nojaten, onko tarjottu malli paras mahdollinen ja jos se sitä olisi, tulisi kyseinen malli toteuttaa.</p><p>Tällä hetkellä poliittinen järjestelmämme ei kuitenkaan toimi näin. Vaaleissa valitaan edustajiksemme muutama ryhmä eri ideologioita edustavia puolueita. Tämän jälkeen politiikkaa ryhdytään tekemään näiden ideologioiden pohjalta. Tämä asetelma tuottaa lopputuloksen, jossa päätökset tehdään ideologioiden pohjalta ja terve järki jää käyttöä vaille. Sama syy vesittää myös onnistuneiden ja järkevien uudistusten tekemisen; kun jo lähtökohta uudistukselle on se, että valmistelu tehdään ideologisen sekamelskan pohjalta, ei lopputuloskaan voi olla tämän takia hyvä ja onnistunut.</p><p>Politiikan on perustuttava siihen, että&nbsp;päätökset ja uudistukset tehdään tosiasioiden ja poliitikon oman todellisuuskäsityksen pohjalta. Tämä lähtökohta tuottaa tulevaisuuden, joka on nykyistä parempi. Jos tätä muutosta ei kyetä tekemään, on tulevaisuutemme entistä synkempi. Näin yksinkertainen tämä asia lopulta on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Eduskuntavaaliehdokkaana päätyy usein tilanteisiin, joissa kansalainen tulee kertomaan näkemyksiään Suomen asioista. Nämä näkemykset ovat moninaisia, mutta varsin usein tulee kuulleeksi järkeviä ja hyviä ehdotuksia. Esimerkiksi eräs kansalainen esitti, että ruuan ALV pitäisi poistaa ja hän ehdotti myös autonrenkaiden ALV:stä luopumista. Molemmissa ehdotuksissa on mielestäni paljon hyvää ja molemmat ovat ainakin vakavan harkinnan ja perusteellisen pohdinnan arvoisia asioita.

Tästä politiikassa on lopulta pohjimmiltaan kyse. Ehdotuksista ja asioista, joita viisaasti muuttamalla Suomi saadaan paremmaksi paikaksi olla ja elää. Politiikassa mukana oleville henkilöille tulee vastaan asioita koskevia päätöksiä, joiden hyväksyminen tai torjuminen muuttaa yhteiskuntaamme joko parempaan tai huonompaan suuntaan.

Yksi tällainen asia on Sote. Poliitikkomme ovat veivanneet ja vatvoneet asiaa jo niin kauan, että jo vahvempiakin hirvittää ja loppua asialle ei ole näköpiirissä. Tässäkin tulisi ottaa järki käteen ja hoitaa asia kaikkien kannalta parhaalla tavalla. Itse toimisin niin, että perustaisin asiaan hyvin perehtyneistä henkilöistä koostuvan ryhmän, joka saisi miettiä Suomeen mallin, jossa terveydenhoidostamme karsittaisiin päällekkäisyydet ja joka tuottaisi tarvittavat palvelut mahdollisimman edullisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Tämän jälkeen poliitikkojen tehtäväksi jäisi varmistaa tosiasioihin ja omaan ymmärrykseensä nojaten, onko tarjottu malli paras mahdollinen ja jos se sitä olisi, tulisi kyseinen malli toteuttaa.

Tällä hetkellä poliittinen järjestelmämme ei kuitenkaan toimi näin. Vaaleissa valitaan edustajiksemme muutama ryhmä eri ideologioita edustavia puolueita. Tämän jälkeen politiikkaa ryhdytään tekemään näiden ideologioiden pohjalta. Tämä asetelma tuottaa lopputuloksen, jossa päätökset tehdään ideologioiden pohjalta ja terve järki jää käyttöä vaille. Sama syy vesittää myös onnistuneiden ja järkevien uudistusten tekemisen; kun jo lähtökohta uudistukselle on se, että valmistelu tehdään ideologisen sekamelskan pohjalta, ei lopputuloskaan voi olla tämän takia hyvä ja onnistunut.

Politiikan on perustuttava siihen, että päätökset ja uudistukset tehdään tosiasioiden ja poliitikon oman todellisuuskäsityksen pohjalta. Tämä lähtökohta tuottaa tulevaisuuden, joka on nykyistä parempi. Jos tätä muutosta ei kyetä tekemään, on tulevaisuutemme entistä synkempi. Näin yksinkertainen tämä asia lopulta on.

]]>
0 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272915-mita-politiikan-tulisi-olla-ja-mita-se-on-talla-hetkella#comments Parempi huominen Poliittinen analyysi Suomi Tulevaisuus Vaalit Fri, 29 Mar 2019 16:14:26 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272915-mita-politiikan-tulisi-olla-ja-mita-se-on-talla-hetkella
Diippi visio, mitä yliopiston kurssien digitalisointi voisi oikeasti tarkoittaa? http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272135-diippi-visio-mita-yliopiston-kurssien-digitalisointi-voisi-oikeasti-tarkoittaa <p>Harmittavan usein uutta koulutuksen teknologiaa yritetään käyttää lähinnä opettajan työn ja opetuksen helpottamiseksi. Opetuksen digitalisoitumisessa puhutaan opintomateriaalien muuttamiseksi tekijänoikeuksien kannalta sopivaan muotoon tai siitä, kuka opettelee sen connectpro-yhteyden päälle laittamisen. Oppijaa pidetään tässä kuviossa kuitenkin passiivisena tiedon vastaanottajana, opettaja tekee valinnat. Kukaan ei puhu mitään oppimisen helpottamisesta tai materiaalien muokkaamista sellaseen muotoon, että oppija voisi itse helpommin valita alustan ja tavan miten haluaa materiaalin opetella.&nbsp; Nykyisenkaltainen luento-opetus on toimivaksi osoittautunutta, mutta jos opetuksen digitalisoituminen kuitenkin nähdään ainoastaan samojen vanhojen mallien toistamisena tietokoneiden avulla, opetuksen uusi teknologia ei muuttaisi mitään tavassa opettaa tai antaa palautetta. Tämän opetuksen tavan täytyy nyt muuttua uusien asioiden tekemisen mahdollistamiseksi. Opettajien pitää opetella apuvälineiden käytön lisäksi opettamisen käsite uusiksi digitaaliseen ympäristöön sopivaksi.<br /><br />Entäpä jos tavoitteena olisikin kurssien rakenteiden näkyväksi tekeminen ja opettajan tuottaman materiaalin uudelleenkäyttö, rakenteellistaminen ja metatiedon lisääminen materiaaliin opetettavien asioiden toisiinsa linkittämisen mahdollistamiseksi? Kurssit eivät voi olla nippu linkkejä ulkoisiin materiaaleihin, koska opintomateriaalin eräs tehtävä on rajata kaikesta maailmasta löytyvästä tiedosta se osa, jota kurssilla käsitellään. Yksittäisten asiakokonaisuuksien rajaaminen käsiteltävän kokoisiksi asioiksi on paljon tärkeämpää, kuin lukuisten ulkoisten lisätietolinkkien näyttäminen. Opettajan ammattitaitonsa perusteella antama opetus sisältäisi kurssilla kertyvän tiedon rakenteiden näkyväksi tekemistä ja pilkkomista niin, että opetettavat asiat voidaan irrottaa myös muihin kursseihin niveltyviksi (linkitetyiksi) asioiksi. Kurssien luennot pitäisi tallentaa ja&nbsp; pilkkoa automaattisesti asiakokonaisuuksiin. Puheesta tekstiksi ja&nbsp; kuvasta tekstiksi-teknologioita pitäisi hyödyntää luennoilla ja luentoja valmisteltaessa tuotetun sisällön muokkaamiseksi haut ja linkittämisen mahdollistavaan muotoon. Asiakokonaisuuksista pitäisi muodostaa verkko, jota järjestyksessä seuraamalla opiskelija voisi käydä kaiken kurssilla esitetyn asian läpi, mutta järjestyksestä poikkeamalla hahmottaa asioiden liittymistä toisiinsa ja toisten kurssien asioihin. Opiskelijan pitäisi olla mahdollista tehdä hakuja koko kurssialueeseen kuuluvasta materiaalista, kurssialueeseen kuuluvien asioiden joukossa ja opetella sitten asiat itse parhaaksi katsomallaan tavalla.&nbsp; Esimerkiksi indeksointi ja osiin pilkkominen mahdollistaisi Anki-korttien tuottamisen sisällöstä.<br /><br />Kurssien asiatietorakenteita voitaisiin käyttää oppimispalautteen osana: Jos tentissä saa jotain asiaa käsittelevästä kysymyksestä huonot pisteet, voisi olla mahdollista analysoida oppimisessa syntyneen vajeen paikka opituista asioista mudostuneessa verkossa ja palata kurssien rakenteellisesti tallennettujen luentojen ja muun materiaalin kautta taaksepäin sellaisiin kohtiin tentittävän tai jonkin toisen kurssin materiaalia, jossa kohtaa unohtunut asia on opetettu. Tällöin tentistä voisi siis saada sellaista palautetta, joka oppimisen suuntaamisen kannalta hyödyttömän arvosanan lisäksi antaisi oppijalle kuvan, mitä pitäisi opetella: &quot;Olet unohtanut tämän ja tämän toisen vuoden farmakologian kurssin mikrobilääkkeitä käsittelevän luennon ensimmäisellä puoliskolla käsitellyn asian. Ole hyvä ja katso luentotallenne ja lue tämä Duodecim-lehden artikkeli ja sivut x - y kurssin oppikirjasta. (linkit sähköiseen oppimateriaaliin) &quot; Järjestelmä siis neuvoisi opiskelijalle, miten parantaa tenttisuoritusta esimerkiksi uusintatenttiä ajatellen. Järjestelmä voisi myös tehdä analyysiä toistuvasti samalla oppijalla tai useammalla oppijalla yhtäaikaa unohtuneista asioista ja antaa opettajalle palautetta kurssin materiaalin tai opetuskäytäntöjen kehittämistä varten. Tämän seurauksena ensimmäisen tai toisen vuoden kurssin opettaja voisi saada palautetta vanhoilta opiskelijoiltaan neljännen vuoden kurssin tentissä unohtuneista heidän opettamillaan kursseilla käsitellyistä asioista. Kurssin alussa opettaja voisi saada palautetta kurssin aloittavien opiskelijoiden edellisten kurssien tenteissä unohtamista asioista ja siten suunnata kurssin opetusta niin, että asioita kerrattaisiin.</p><p>Tärkeimmät parannukset olisivat siis kurssin materiaalin indeksointi, osiin jako, selkeämpi kurssimateriaalin rajaus ja osien linkitys toisiinsa. Tämä toiminta helpottaisi siis opiskelua, mutta kaikkein paras etu saataisiin oppijan suuntaan tulevan palautteen tehostumisen muodossa.&nbsp; Jos kurssin sisältöön kuuluu joku tietty asia, tähän asiaan liittyvät yksittäiset opetustuokiot pitäisi siis olla mahdollista etsiä luennoista. Luennoilla puhuttu asia voisi olla jättimäisen luentovideon sijaan saatavissa esimerkiksi puheesta tekstiksi-muodossa&nbsp; niin, että kukin erillinen asiakokonaisuus olisi haettavissa luennon perusteella syntyneessä rungossa. Kurssisisällöt linkittyisivät toisien kurssien sisältöihin. Jonkin asian oppimista ja laajenemista käsittämään uusia osasia voisi olla mahdollista käydä läpi materiaaleja seuraamalla ensimmäisestä peruskurssista, jossa asia on mainittu, aina viimeisiin syventäviin kursseihin asti. Järjestelmä voisi jopa antaa arvion, mitä osaamista vielä puuttuu jonkin tulevan kurssin esitietoja ja menestyksellistä suorittamista ajatellen.</p><p>No, tämä menee melko syvälliseksi pohdinnaksi ja vähän liian pitkäksi ja tiiviiksi asiaksi blogikirjoitukseen. Jospa tämä antaisi kuitenkin kuvan siitä tasosta, jolla minun ajatukseni koulutuksen kehittämisen suhteen liikkuvat. Toivon, että yliopistojen opintojen kehittämistä suunnittelijat lukisivat tätä kritiikkiä ja visiointia ja miettisivät, voitaisiinko näitä ajatuksia hyödyntää tulevaisuuden, vaikkapa ensi lukukauden opetuksessa. Minusta olisi ensiarvoisen tärkeää, että opetusteknologiaa käytettäisiin jatkossa enemmän oppijan hyväksi, eikä vain opettajan työtaakan helpottamiseksi. Tällaisia asioita haluaisin olla eduskunnassa viemässä eteenpäin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harmittavan usein uutta koulutuksen teknologiaa yritetään käyttää lähinnä opettajan työn ja opetuksen helpottamiseksi. Opetuksen digitalisoitumisessa puhutaan opintomateriaalien muuttamiseksi tekijänoikeuksien kannalta sopivaan muotoon tai siitä, kuka opettelee sen connectpro-yhteyden päälle laittamisen. Oppijaa pidetään tässä kuviossa kuitenkin passiivisena tiedon vastaanottajana, opettaja tekee valinnat. Kukaan ei puhu mitään oppimisen helpottamisesta tai materiaalien muokkaamista sellaseen muotoon, että oppija voisi itse helpommin valita alustan ja tavan miten haluaa materiaalin opetella.  Nykyisenkaltainen luento-opetus on toimivaksi osoittautunutta, mutta jos opetuksen digitalisoituminen kuitenkin nähdään ainoastaan samojen vanhojen mallien toistamisena tietokoneiden avulla, opetuksen uusi teknologia ei muuttaisi mitään tavassa opettaa tai antaa palautetta. Tämän opetuksen tavan täytyy nyt muuttua uusien asioiden tekemisen mahdollistamiseksi. Opettajien pitää opetella apuvälineiden käytön lisäksi opettamisen käsite uusiksi digitaaliseen ympäristöön sopivaksi.

Entäpä jos tavoitteena olisikin kurssien rakenteiden näkyväksi tekeminen ja opettajan tuottaman materiaalin uudelleenkäyttö, rakenteellistaminen ja metatiedon lisääminen materiaaliin opetettavien asioiden toisiinsa linkittämisen mahdollistamiseksi? Kurssit eivät voi olla nippu linkkejä ulkoisiin materiaaleihin, koska opintomateriaalin eräs tehtävä on rajata kaikesta maailmasta löytyvästä tiedosta se osa, jota kurssilla käsitellään. Yksittäisten asiakokonaisuuksien rajaaminen käsiteltävän kokoisiksi asioiksi on paljon tärkeämpää, kuin lukuisten ulkoisten lisätietolinkkien näyttäminen. Opettajan ammattitaitonsa perusteella antama opetus sisältäisi kurssilla kertyvän tiedon rakenteiden näkyväksi tekemistä ja pilkkomista niin, että opetettavat asiat voidaan irrottaa myös muihin kursseihin niveltyviksi (linkitetyiksi) asioiksi. Kurssien luennot pitäisi tallentaa ja  pilkkoa automaattisesti asiakokonaisuuksiin. Puheesta tekstiksi ja  kuvasta tekstiksi-teknologioita pitäisi hyödyntää luennoilla ja luentoja valmisteltaessa tuotetun sisällön muokkaamiseksi haut ja linkittämisen mahdollistavaan muotoon. Asiakokonaisuuksista pitäisi muodostaa verkko, jota järjestyksessä seuraamalla opiskelija voisi käydä kaiken kurssilla esitetyn asian läpi, mutta järjestyksestä poikkeamalla hahmottaa asioiden liittymistä toisiinsa ja toisten kurssien asioihin. Opiskelijan pitäisi olla mahdollista tehdä hakuja koko kurssialueeseen kuuluvasta materiaalista, kurssialueeseen kuuluvien asioiden joukossa ja opetella sitten asiat itse parhaaksi katsomallaan tavalla.  Esimerkiksi indeksointi ja osiin pilkkominen mahdollistaisi Anki-korttien tuottamisen sisällöstä.

Kurssien asiatietorakenteita voitaisiin käyttää oppimispalautteen osana: Jos tentissä saa jotain asiaa käsittelevästä kysymyksestä huonot pisteet, voisi olla mahdollista analysoida oppimisessa syntyneen vajeen paikka opituista asioista mudostuneessa verkossa ja palata kurssien rakenteellisesti tallennettujen luentojen ja muun materiaalin kautta taaksepäin sellaisiin kohtiin tentittävän tai jonkin toisen kurssin materiaalia, jossa kohtaa unohtunut asia on opetettu. Tällöin tentistä voisi siis saada sellaista palautetta, joka oppimisen suuntaamisen kannalta hyödyttömän arvosanan lisäksi antaisi oppijalle kuvan, mitä pitäisi opetella: "Olet unohtanut tämän ja tämän toisen vuoden farmakologian kurssin mikrobilääkkeitä käsittelevän luennon ensimmäisellä puoliskolla käsitellyn asian. Ole hyvä ja katso luentotallenne ja lue tämä Duodecim-lehden artikkeli ja sivut x - y kurssin oppikirjasta. (linkit sähköiseen oppimateriaaliin) " Järjestelmä siis neuvoisi opiskelijalle, miten parantaa tenttisuoritusta esimerkiksi uusintatenttiä ajatellen. Järjestelmä voisi myös tehdä analyysiä toistuvasti samalla oppijalla tai useammalla oppijalla yhtäaikaa unohtuneista asioista ja antaa opettajalle palautetta kurssin materiaalin tai opetuskäytäntöjen kehittämistä varten. Tämän seurauksena ensimmäisen tai toisen vuoden kurssin opettaja voisi saada palautetta vanhoilta opiskelijoiltaan neljännen vuoden kurssin tentissä unohtuneista heidän opettamillaan kursseilla käsitellyistä asioista. Kurssin alussa opettaja voisi saada palautetta kurssin aloittavien opiskelijoiden edellisten kurssien tenteissä unohtamista asioista ja siten suunnata kurssin opetusta niin, että asioita kerrattaisiin.

Tärkeimmät parannukset olisivat siis kurssin materiaalin indeksointi, osiin jako, selkeämpi kurssimateriaalin rajaus ja osien linkitys toisiinsa. Tämä toiminta helpottaisi siis opiskelua, mutta kaikkein paras etu saataisiin oppijan suuntaan tulevan palautteen tehostumisen muodossa.  Jos kurssin sisältöön kuuluu joku tietty asia, tähän asiaan liittyvät yksittäiset opetustuokiot pitäisi siis olla mahdollista etsiä luennoista. Luennoilla puhuttu asia voisi olla jättimäisen luentovideon sijaan saatavissa esimerkiksi puheesta tekstiksi-muodossa  niin, että kukin erillinen asiakokonaisuus olisi haettavissa luennon perusteella syntyneessä rungossa. Kurssisisällöt linkittyisivät toisien kurssien sisältöihin. Jonkin asian oppimista ja laajenemista käsittämään uusia osasia voisi olla mahdollista käydä läpi materiaaleja seuraamalla ensimmäisestä peruskurssista, jossa asia on mainittu, aina viimeisiin syventäviin kursseihin asti. Järjestelmä voisi jopa antaa arvion, mitä osaamista vielä puuttuu jonkin tulevan kurssin esitietoja ja menestyksellistä suorittamista ajatellen.

No, tämä menee melko syvälliseksi pohdinnaksi ja vähän liian pitkäksi ja tiiviiksi asiaksi blogikirjoitukseen. Jospa tämä antaisi kuitenkin kuvan siitä tasosta, jolla minun ajatukseni koulutuksen kehittämisen suhteen liikkuvat. Toivon, että yliopistojen opintojen kehittämistä suunnittelijat lukisivat tätä kritiikkiä ja visiointia ja miettisivät, voitaisiinko näitä ajatuksia hyödyntää tulevaisuuden, vaikkapa ensi lukukauden opetuksessa. Minusta olisi ensiarvoisen tärkeää, että opetusteknologiaa käytettäisiin jatkossa enemmän oppijan hyväksi, eikä vain opettajan työtaakan helpottamiseksi. Tällaisia asioita haluaisin olla eduskunnassa viemässä eteenpäin.

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272135-diippi-visio-mita-yliopiston-kurssien-digitalisointi-voisi-oikeasti-tarkoittaa#comments 2019 eduskuntavaalit Koulutuspoliitiikka Koulutusteknologia Tulevaisuus Yliopistot ja korkeakoulut Wed, 20 Mar 2019 15:25:47 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272135-diippi-visio-mita-yliopiston-kurssien-digitalisointi-voisi-oikeasti-tarkoittaa
Tekoälystä tukiäly! http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271318-tekoalysta-tukialy <p>Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pohjalta valtioneuvoston kerran neljässä vuodessa annettavasta tulevaisuusselonteosta. Selonteon aiheena oli tällä kertaa Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus.</p><p>Työtä ja yhteiskuntaa voimakkaasti muuttava tekijä on teknologian voimakas kehittyminen. Teknologioiden kehittyminen tarkoittaa myös yhteiskunnan muuttumista. Teknologioiden rinnalla muuttuvat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja sääntely, liiketoiminta-alueista osaaminen ja ammatit sekä elämäntavat ja käyttökulttuurit. Teknologian kehittyminen tarkoittaa muutosta siinä perustassa, jolla täytämme perustarpeita, siinä miten syömme, liikumme, asumme ja miten hankimme tai tuotamme energian, materiaalit, tavarat, elämykset, turvallisuuden ja niin edelleen.</p><p>Vaikka teknologiat etenevät riippumatta siitä, haluammeko sitä vai emme, niin sääntelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa muutoksen vauhtiin, suuntaa ja seurauksiin. Kansallisesti meidän on päätettävä, missä asioissa haluamme olla globaalilla tasolla ensimmäisten joukossa ja mitä se meiltä vaatii. Hyöty - haitta -analyysien tekeminen ja eettinen keskustelu ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä taitoja.</p><p>Teknologian kehittymiseen ja kehittämiseen liittyy voimakas tarve käydä yhteiskunnassa laaja-alaista eettistä keskustelua teknologian hyödyistä ja haitoista. Tästä esimerkkinä on tekoälyratkaisujen suunnittelussa tehtävät näkymättömiksi jäävät arvovalinnat; algoritmien säätelemässä verkkoympäristössä käyttäjä ei tiedä, miten algoritmi ohjaa mitä aineistoja ja suosituksia hänelle näytetään.</p><p>Tiedon käyttö edellyttää aineiston muokkaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja näiden kokonaisuuksien asettamista arvojärjestykseen periaatteilla, joista käyttäjällä ei välttämättä ole tietoa. Tulevaisuudessa tämän muokkaamisen toteuttavat oppivat algoritmit nopeana ja automaattisena prosessina, jolloin tahattomasti syrjivien käytäntöjen riski kasvaa. Jos ihminen ei tiedä, miten ja miksi kone tekee jotakin, saattaa kone käyttää ihmistä, eikä ihminen konetta.</p><p>Jotta näin ei pääsisi käymään ja tekoäly pysyisi tukiälyn roolissa on varmistettava, että ihmisen ja koneen työjakoa ja automatisoidun päätöksenteon rajoja tarkkaillaan jatkuvasti. Digitaalisen maailman hallinta ja ohjaus vaativat visiota ja tulevaisuudennäkymää siitä, mikä on tavoiteltava yhteinen hyvä sekä siihen liittyvien eettisten näkökulmien ja datan järjestelyperiaatteidenarviointia ja yhteensovittamista. Tätä tulisi tehdä monitoimijaisesti muun muassa insinöörien, yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien yhteistyönä.</p><p>Päättäjien tulee tiedostaa jatkuva eettisen harkinnan tarve soviteltaessa yhteen ja säänneltäessä kansalaisten yksityisyyden, yritysten toimintavapauden ja julkisen sektorin tehokkuuden rajaviivoja. Varoittavana esimerkkinä on Kiinassa pilotointivaiheessa oleva kansalaisista kertyvään tietoon pohjautuva automaattinen pisteytysjärjestelmä, joka vaikuttaa kansalaisten sosiaalietuuksiin ja vakuutusehtoihin.</p><p>Tarvitsemme lisäksi jatkuvasti ylläpidetyn varasuunnitelman teknologiayhteiskunnan kriisiytymisen varalta.</p><p>Kannatan lämpimästi tulevaisuusvaliokunnan ehdotusta siitä, että teknologian eettistä arviointia on kehitettävä esimerkiksi eri toimijoita yhteen keräävän verkoston tai keskuksen avulla. Teknologian etiikasta ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista on tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kärkiosaaminen.</p><p>Merja Mäkisalo-Ropponen<br />kansanedustaja (sd), tulevaisuusvaliokunnan varapj.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pohjalta valtioneuvoston kerran neljässä vuodessa annettavasta tulevaisuusselonteosta. Selonteon aiheena oli tällä kertaa Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus.

Työtä ja yhteiskuntaa voimakkaasti muuttava tekijä on teknologian voimakas kehittyminen. Teknologioiden kehittyminen tarkoittaa myös yhteiskunnan muuttumista. Teknologioiden rinnalla muuttuvat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja sääntely, liiketoiminta-alueista osaaminen ja ammatit sekä elämäntavat ja käyttökulttuurit. Teknologian kehittyminen tarkoittaa muutosta siinä perustassa, jolla täytämme perustarpeita, siinä miten syömme, liikumme, asumme ja miten hankimme tai tuotamme energian, materiaalit, tavarat, elämykset, turvallisuuden ja niin edelleen.

Vaikka teknologiat etenevät riippumatta siitä, haluammeko sitä vai emme, niin sääntelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa muutoksen vauhtiin, suuntaa ja seurauksiin. Kansallisesti meidän on päätettävä, missä asioissa haluamme olla globaalilla tasolla ensimmäisten joukossa ja mitä se meiltä vaatii. Hyöty - haitta -analyysien tekeminen ja eettinen keskustelu ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä taitoja.

Teknologian kehittymiseen ja kehittämiseen liittyy voimakas tarve käydä yhteiskunnassa laaja-alaista eettistä keskustelua teknologian hyödyistä ja haitoista. Tästä esimerkkinä on tekoälyratkaisujen suunnittelussa tehtävät näkymättömiksi jäävät arvovalinnat; algoritmien säätelemässä verkkoympäristössä käyttäjä ei tiedä, miten algoritmi ohjaa mitä aineistoja ja suosituksia hänelle näytetään.

Tiedon käyttö edellyttää aineiston muokkaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja näiden kokonaisuuksien asettamista arvojärjestykseen periaatteilla, joista käyttäjällä ei välttämättä ole tietoa. Tulevaisuudessa tämän muokkaamisen toteuttavat oppivat algoritmit nopeana ja automaattisena prosessina, jolloin tahattomasti syrjivien käytäntöjen riski kasvaa. Jos ihminen ei tiedä, miten ja miksi kone tekee jotakin, saattaa kone käyttää ihmistä, eikä ihminen konetta.

Jotta näin ei pääsisi käymään ja tekoäly pysyisi tukiälyn roolissa on varmistettava, että ihmisen ja koneen työjakoa ja automatisoidun päätöksenteon rajoja tarkkaillaan jatkuvasti. Digitaalisen maailman hallinta ja ohjaus vaativat visiota ja tulevaisuudennäkymää siitä, mikä on tavoiteltava yhteinen hyvä sekä siihen liittyvien eettisten näkökulmien ja datan järjestelyperiaatteidenarviointia ja yhteensovittamista. Tätä tulisi tehdä monitoimijaisesti muun muassa insinöörien, yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien yhteistyönä.

Päättäjien tulee tiedostaa jatkuva eettisen harkinnan tarve soviteltaessa yhteen ja säänneltäessä kansalaisten yksityisyyden, yritysten toimintavapauden ja julkisen sektorin tehokkuuden rajaviivoja. Varoittavana esimerkkinä on Kiinassa pilotointivaiheessa oleva kansalaisista kertyvään tietoon pohjautuva automaattinen pisteytysjärjestelmä, joka vaikuttaa kansalaisten sosiaalietuuksiin ja vakuutusehtoihin.

Tarvitsemme lisäksi jatkuvasti ylläpidetyn varasuunnitelman teknologiayhteiskunnan kriisiytymisen varalta.

Kannatan lämpimästi tulevaisuusvaliokunnan ehdotusta siitä, että teknologian eettistä arviointia on kehitettävä esimerkiksi eri toimijoita yhteen keräävän verkoston tai keskuksen avulla. Teknologian etiikasta ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista on tehtävä suomalaisen yhteiskunnan kärkiosaaminen.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd), tulevaisuusvaliokunnan varapj.

 

]]>
1 http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271318-tekoalysta-tukialy#comments Digitalisaatio Teknologia Tekoäly Tukiäly Tulevaisuus Mon, 11 Mar 2019 10:08:07 +0000 Merja Mäkisalo-Ropponen http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271318-tekoalysta-tukialy
Emme voi museoida maapalloa vaikka tahtoisimme http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270928-emme-voi-museoida-maapalloa-vaikka-tahtoisimme Emme edes jäädyttää.ajassa. Muutos on aina lopulta väistämätöntä. Ilmasto muuttuu, maailma muttuu, mantereiden paikkakin muuttuu. Emme voi museoida ja säilöä kaikkea ikuisesti muuttumattomana vaikka pieninkin muutos ja eilaisuus tuntuu aina ikävältä. Sen sijaan voimme miettiä mikä on ihmisen paikka maailmassa ja omaa vaikutustamme järjestelmää johon kuulumme halusimme tai emme. Täällä kaikki vaikuttaa kaikkeen, emme siis voi lakata täysin koskaan vaikuttamasta edes ilmastoon. Tai no siis mikäli todella haluaisimme, pitäisi koko ihmiskunnan lakta pysyvästi olemasto jo kauan ennen kuin koko ihmislaji koskaan syntyikään (aikakone ja isoisäparadoksi ovat oma ongelmansa tässä sopssa). Se on utopiaa. Me olemme tätä verkkoa ja siinä pysymme.<br /> <br /> Taas päädyin tekemään aloituksen joka on kooste komme teistani. Katsoin parhaakseni että ne ansaitsevat oman kirjoituksensa. Sellainen joskus vain olen. En silti nauraisi ilmaston muutokselle enkä ihmisten vaikutukselle. Vertauksin se voi olla jopa helpommin ymmärrettävissä.<br /> <br /> Lempilapseni on vertauskuva joesta. Minusta ilmasto on kuin vuolaasti virtaava joki, se on elävä ja jatkuvasti muutoksessa. Ihmisen vaikutus ilmastoon on kuin jokeen nakattu kivi. Voimme ainoastaan vaikuttaa siihen kuinka paljon ja minkä kokoisia kiviä viskelemme jokeen, mutta emme koskaan voi lopettaa viskelyä. Mutta joka kerta kun viskaamme kiven jokeen, muutamme sen virtaumaa. Ja jokaisen kiven jälkeen muutos on pysyvä ja peruuttamaton. Vaikka ottaisimme kiven pois joesta, se on jo muuttanut sen virtaumaa ja muutos on pysyvä. Viimein sinä päivänä kun kukaan ei enää nakkele kiviä tähän vuolaasti virtaavaan puroon, ei maapallolla ole jäljellä ainuttakaan ihmistä. Vaikutamme jo pelkällä olemassaolollamme. Ja se on luonnollista niin kuin ihminenkin on kiinteä osa maapallon dynaamista systeemiä.<br /> <br /> Ihmiskunnan tulee hyväksyä se että kaikki asiat eivät voi pysyä ikuisesti samanlaisina ja muuttumattomina. Meidän ihmisten tulee tässä sopeutua ja mukaitua muuttuvaan mailmaan sen sijaan että väkisin yritämme hallita voimia joita emme ymmärrä ja yrittää sopeuttaa maailmaa vastaamaan meidän ihmisten tarpeita. Tiedämme hyvin että maapallon tesurssit eivät riitä jos emme opi käyttämään niitä viisaasti, joka vuosi ylikulutus päovä on aina vain aiemmin. Ja jos emme hallitse omia saasteitammekaan joita syynäämme luontoon, niin pian puhdas ilma, puhdas vesi ja puhdas ruoka ovat myös niitä niukkoja maapallon resursseja. Ja mitä sitten tulee lentomatkailuun, juuri tänään Yle uutisoi miten jo pian lähitulevaisuudessa lentäminen on nykyistä yhä vain edullisempaa ja ekologisempaa kun suuret lentokone valmistajat tuovat markkinoille sähkökäyttöoset hypridikoneet. Mielestäni tämä on huojentava uutinen joka kertoo kehityksestä, siitä miten ihmiskunnalla löytyy vielä tahtoa sopeutua: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10676345" title="https://yle.fi/uutiset/3-10676345">https://yle.fi/uutiset/3-10676345</a> <br /> Tarvitsemme tätä lisää jos aidosti haluamme rakentaa yhdessä paremman tulevaisuuden. Ahdistelun ja pelottelun sijaan tarvitsemme yhä enemmän vahvaa tiimihenkeä, lujaa tahtoa ja toivoa. Tulevaisuus on kuitenkin monille meistä rakas.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Taas päädyin tekemään aloituksen joka on kooste komme teistani. Katsoin parhaakseni että ne ansaitsevat oman kirjoituksensa. Sellainen joskus vain olen. En silti nauraisi ilmaston muutokselle enkä ihmisten vaikutukselle. Vertauksin se voi olla jopa helpommin ymmärrettävissä.

Lempilapseni on vertauskuva joesta. Minusta ilmasto on kuin vuolaasti virtaava joki, se on elävä ja jatkuvasti muutoksessa. Ihmisen vaikutus ilmastoon on kuin jokeen nakattu kivi. Voimme ainoastaan vaikuttaa siihen kuinka paljon ja minkä kokoisia kiviä viskelemme jokeen, mutta emme koskaan voi lopettaa viskelyä. Mutta joka kerta kun viskaamme kiven jokeen, muutamme sen virtaumaa. Ja jokaisen kiven jälkeen muutos on pysyvä ja peruuttamaton. Vaikka ottaisimme kiven pois joesta, se on jo muuttanut sen virtaumaa ja muutos on pysyvä. Viimein sinä päivänä kun kukaan ei enää nakkele kiviä tähän vuolaasti virtaavaan puroon, ei maapallolla ole jäljellä ainuttakaan ihmistä. Vaikutamme jo pelkällä olemassaolollamme. Ja se on luonnollista niin kuin ihminenkin on kiinteä osa maapallon dynaamista systeemiä.

Ihmiskunnan tulee hyväksyä se että kaikki asiat eivät voi pysyä ikuisesti samanlaisina ja muuttumattomina. Meidän ihmisten tulee tässä sopeutua ja mukaitua muuttuvaan mailmaan sen sijaan että väkisin yritämme hallita voimia joita emme ymmärrä ja yrittää sopeuttaa maailmaa vastaamaan meidän ihmisten tarpeita. Tiedämme hyvin että maapallon tesurssit eivät riitä jos emme opi käyttämään niitä viisaasti, joka vuosi ylikulutus päovä on aina vain aiemmin. Ja jos emme hallitse omia saasteitammekaan joita syynäämme luontoon, niin pian puhdas ilma, puhdas vesi ja puhdas ruoka ovat myös niitä niukkoja maapallon resursseja. Ja mitä sitten tulee lentomatkailuun, juuri tänään Yle uutisoi miten jo pian lähitulevaisuudessa lentäminen on nykyistä yhä vain edullisempaa ja ekologisempaa kun suuret lentokone valmistajat tuovat markkinoille sähkökäyttöoset hypridikoneet. Mielestäni tämä on huojentava uutinen joka kertoo kehityksestä, siitä miten ihmiskunnalla löytyy vielä tahtoa sopeutua: https://yle.fi/uutiset/3-10676345
Tarvitsemme tätä lisää jos aidosti haluamme rakentaa yhdessä paremman tulevaisuuden. Ahdistelun ja pelottelun sijaan tarvitsemme yhä enemmän vahvaa tiimihenkeä, lujaa tahtoa ja toivoa. Tulevaisuus on kuitenkin monille meistä rakas. ]]>
6 http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270928-emme-voi-museoida-maapalloa-vaikka-tahtoisimme#comments Ilmasto Ilmastonmuutos Maapallo Muutos Tulevaisuus Thu, 07 Mar 2019 04:47:52 +0000 Daniel Malinen http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270928-emme-voi-museoida-maapalloa-vaikka-tahtoisimme
Uljas uusi maailma http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270056-uljas-uusi-maailma <p></p><p><strong>Vaaliblogi 6</strong></p><p></p><p><strong>Harvoin historiassa <a href="https://www.ancient.eu/Heraclitus_of_Ephesos/">Herakleitoksen</a> sanonta, &ldquo;vain muutos on pysyvää&rdquo;, on ollut yhtä totta kuin nyt. 2030-luku on monella tapaa hyvin erilainen kuin meidän tuttu 2010-lukumme. Millaiseen maailmaan nyt valittava eduskunta joutuu meitä luotsaamaan?</strong></p><p></p><p>Pilkon tulevaisuuden neljään osaan maailmaa muuttavien megatrendien mukaan: Ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikärakenteen muutos, globalisaatio. Tulevaisuutta ei voi tietenkään ennustaa, yllätyksiä tulee aina, mutta todennäköisiä tulevaisuuksia voi ennakoida miettimällä, mihin käynnissä olevat muutostrendit voivat johtaa, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä.</p><p></p><p><strong>Ilmastonmuutos iskee tosissaan</strong></p><p></p><p>2030-luvulla ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat todella tuntua. Sään ääri-ilmiöt muuttuvat aina vain rajummiksi ja aiheuttavat entistä laajempaa tuhoa. Kuivuudet ja tulvat tuhoavat toistuvasti satoja, ja yhä useampi joutuu hylkäämään kotinsa elinkelvottomaksi muuttuvilla alueilla. Vedestä ja viljelykelpoisesta maasta taistellaan kuin öljystä ennen.</p><p></p><p>Myös ilmastonmuutoksen vastainen työ alkaa todella tuntua, ja ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun kaikkialla maailmassa. Velvollisuutensa laimin lyöviä maita rangaistaan tullimaksuilla ja talouspakotteilla. Teknologian kehitys on osaltaan auttanut päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi uudet uusiutuvat polttoaineet ovat korvanneet dieselin raskaan maantieliikenteen polttoaineena.</p><p></p><p>Monien mielestä päästövähennykset etenevät liian hitaasti, ja jotkut heistä radikalisoituvat. Ekoterroristit eivät tyydy mielenosoituksiin, vaan tekevät iskuja ilmaston vihollisiksi katsomiinsa kohteisiin. Esimerkiksi lentoliikennettä häiritään toistuvasti lentokenttien ilmatilaan lähetetyillä droneilla, ja sähköä paljon kuluttavien tehtaiden sähkölinjojen pylväitä kaadetaan reppupommeilla.</p><p></p><p><strong>Ikärakenteen muutos tyhjentää&nbsp;kirkonkylät</strong></p><p></p><p>Suomi ei ole ainoa maa, joka harmaantuu nopeasti. Elinajanodote kasvaa ja <a href="https://www.stat.fi/til/synt/2017/02/synt_2017_02_2018-12-04_tie_001_fi.html">syntyvyys laskee</a> monissa vanhoissa teollisuusmaissa. Sen sijaan monien kehittyvien maiden suuret ikäluokat ovat 2030-luvulla keski-iässä.</p><p></p><p>Kehitys ei ole tasaista. Siinä missä Pääkaupunkiseudulla maaltamuutto ja maahanmuutto pitävät väestörakenteen edelleen tasapainossa, valtaosa Suomesta autioituu. Monessa vanhassa kirkonkylässä on 2030-luvulla jäljellä vain hoivakoteja ja terveyskeskus. Päiväkoteja tai kouluja ei enää tarvita. Lopulta hoivakoditkin on pakko siirtää asukkaineen kasvukeskuksiin, koska niihin ei muuten löydy henkilökuntaa.</p><p></p><p>Maakuntakorkeakoulut ja -yliopistot kärsivät 2030-luvulla opiskelijapulasta. Osa on lakkautettu, osa keskittyy uudelleenkouluttamaan digitalisaatiossa työnsä menettäneitä uusiin ammatteihin.</p><p></p><p>Väen harmaantuminen tarkoittaa eläke- ja hoivamenojen rajua kasvua. Samaan aikaan yhä pienempi joukko suomalaisia maksaa veroja ja eläkemaksuja, vaikka eläkeikä on nostettu 72:een. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Eläkerahastot auttavat, mutta 2030-luvulla tilanne kriisiytyy, etenkin jos <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10123508">koulutetuimpien suomalaisten</a> kuten <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/korkeakoulutettujen-aivovuoto-ulkomaille-kiihtyy-kokonaisia-tutkimusryhmia-lahtee-6611956">tutkijoiden maastamuutto</a> <a href="http://www.acatiimi.fi/8_2017/3.php">jatkuu nykyistä tahtia</a>. Yhä suuremmiksi nousevat eläkemaksut eivät koulutettujen hyväpalkkaisten suomalaisten maastamuuttoa ainakaan vähennä.</p><p></p><p>2030-luvulla meiltä loppuvat vanhustenhoidosta sekä rahat että kädet. Hoitoa on pakko automatisoida Japanin tapaan, ja rekrytoida ja kouluttaa hoivahenkilökuntaa maailmalta, kuten ulkoministeri <a href="http://timosoini.fi/2019/02/lisaa-hoitajia/">Timo Soini on todennut</a>.</p><p></p><p><strong>Digitalisaatio ratkaisee voittajat</strong></p><p></p><p>Teknologian kehitys jatkaa kiihtymistään eksponentiaalisesti. Tekoälyjen ja robottien ennakoidaan räjäyttävän työn tuottavuuden samaan tapaan kuin höyrykone 1800-luvulla. Silloin osa tuottavuuden kasvusta käytettiin vuosikymmenten taistelun jälkeen palkkojen nostamiseen ja työajan lyhentämiseen. 2030-luvulla työikäisten suomalaisten määrä pienenee kuitenkin niin nopeasti, ettei työaikaa ole varaa lyhentää. Sen sijaan yksi päivä viikosta on varattu opiskeluun, oman ammattitaidon päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen. Työelämän vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että jatkuva uuden oppiminen on tarpeen.</p><p></p><p>Vuonna 2030 alkaa hahmottua uusi maailmanjärjestys, jossa uudet digivaltiot korvaavat vanhat teollisuusvaltiot maailmantalouden ja -politiikan pelisääntöjen määrittelijöinä. Kyky hyödyntää tekoälyjä ja robotteja ketterästi kaikilla yhteiskunnan alueilla ratkaisee voittajat.</p><p></p><p>Suomi on jäänyt 2030-luvulla osaamisen ja investointien puutteessa jälkeen globaalista kehityksestä. Tekoäly- ja robotiikkaosaajia olisi tarvittu Suomeen jo 2010-luvulla tuhansia lisää, jotta yritykset, kunnat ja valtio olisivat kyenneet investoimaan uusiin ratkaisuihin. 2030-luvulla me ostamme tekoäly- ja robotiikkajärjestelmämme edelläkävijämaista niihin valmiiksi ohjelmoituine arvoineen.</p><p></p><p><strong>Globalisaatio ja euro-kiinalaiset suhteet</strong></p><p></p><p>2030-luvulla Kiina on jälleen maailman johtava taloudellinen ja poliittinen supervalta, jonka asemaa Yhdysvaltojen sisäinen hajaannus vain vahvistaa. Enää ei Euroopassa puhuta trans-Atlanttisista vaan EU-kiinalaisista suhteista.</p><p></p><p>Kiinalaisten turismista on tullut Suomelle ja Euroopalle yhä tärkeämpi elinkeino. Pittoreskisti rappeutuva vanha Eurooppa kiinnostaa. Helsingissäkin on &ldquo;eurooppalaista ruokaa&rdquo; turisteille tarjoilevia ravintoloita, joiden ruokalistalla on kiinalaiseen makuun tuunattuja pitsoja ja viinikukkoja.</p><p></p><p>Kiinan nousu näkyy myös Suomessa. Kiina on noussut englannin rinnalle suosituimpana koulukielenä, ja yhä useampi suomalainen työskentelee AliBaban tai muiden kansainvälisten kiinalaisyritysten palveluksessa.</p><p></p><p>Lähi-idän kriisit jatkuvat, mutta ovat kadonneet uutisista. Öljyn merkitys energian lähteenä on vähentynyt, ja samalla on vähentynyt myös alueen kiinnostavuus. Sen sijaan Etelä-Kiinan meren kriisi ja Intian ja Kiinan ydinaseneuvottelut ovat uutisissa lähes päivittäin.</p><p></p><p># # #</p><p></p><p>Huhtikuussa äänestäjät joutuvat päättämään, ketkä meistä eduskuntavaaliehdokkaista ovat heidän mielestään pätevimpiä ohjaamaan Suomea kohti tätä nopeasti muuttuvaa tulevaisuutta.</p><p></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Vaaliblogi 6

Harvoin historiassa Herakleitoksen sanonta, “vain muutos on pysyvää”, on ollut yhtä totta kuin nyt. 2030-luku on monella tapaa hyvin erilainen kuin meidän tuttu 2010-lukumme. Millaiseen maailmaan nyt valittava eduskunta joutuu meitä luotsaamaan?

Pilkon tulevaisuuden neljään osaan maailmaa muuttavien megatrendien mukaan: Ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikärakenteen muutos, globalisaatio. Tulevaisuutta ei voi tietenkään ennustaa, yllätyksiä tulee aina, mutta todennäköisiä tulevaisuuksia voi ennakoida miettimällä, mihin käynnissä olevat muutostrendit voivat johtaa, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä.

Ilmastonmuutos iskee tosissaan

2030-luvulla ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat todella tuntua. Sään ääri-ilmiöt muuttuvat aina vain rajummiksi ja aiheuttavat entistä laajempaa tuhoa. Kuivuudet ja tulvat tuhoavat toistuvasti satoja, ja yhä useampi joutuu hylkäämään kotinsa elinkelvottomaksi muuttuvilla alueilla. Vedestä ja viljelykelpoisesta maasta taistellaan kuin öljystä ennen.

Myös ilmastonmuutoksen vastainen työ alkaa todella tuntua, ja ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun kaikkialla maailmassa. Velvollisuutensa laimin lyöviä maita rangaistaan tullimaksuilla ja talouspakotteilla. Teknologian kehitys on osaltaan auttanut päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi uudet uusiutuvat polttoaineet ovat korvanneet dieselin raskaan maantieliikenteen polttoaineena.

Monien mielestä päästövähennykset etenevät liian hitaasti, ja jotkut heistä radikalisoituvat. Ekoterroristit eivät tyydy mielenosoituksiin, vaan tekevät iskuja ilmaston vihollisiksi katsomiinsa kohteisiin. Esimerkiksi lentoliikennettä häiritään toistuvasti lentokenttien ilmatilaan lähetetyillä droneilla, ja sähköä paljon kuluttavien tehtaiden sähkölinjojen pylväitä kaadetaan reppupommeilla.

Ikärakenteen muutos tyhjentää kirkonkylät

Suomi ei ole ainoa maa, joka harmaantuu nopeasti. Elinajanodote kasvaa ja syntyvyys laskee monissa vanhoissa teollisuusmaissa. Sen sijaan monien kehittyvien maiden suuret ikäluokat ovat 2030-luvulla keski-iässä.

Kehitys ei ole tasaista. Siinä missä Pääkaupunkiseudulla maaltamuutto ja maahanmuutto pitävät väestörakenteen edelleen tasapainossa, valtaosa Suomesta autioituu. Monessa vanhassa kirkonkylässä on 2030-luvulla jäljellä vain hoivakoteja ja terveyskeskus. Päiväkoteja tai kouluja ei enää tarvita. Lopulta hoivakoditkin on pakko siirtää asukkaineen kasvukeskuksiin, koska niihin ei muuten löydy henkilökuntaa.

Maakuntakorkeakoulut ja -yliopistot kärsivät 2030-luvulla opiskelijapulasta. Osa on lakkautettu, osa keskittyy uudelleenkouluttamaan digitalisaatiossa työnsä menettäneitä uusiin ammatteihin.

Väen harmaantuminen tarkoittaa eläke- ja hoivamenojen rajua kasvua. Samaan aikaan yhä pienempi joukko suomalaisia maksaa veroja ja eläkemaksuja, vaikka eläkeikä on nostettu 72:een. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Eläkerahastot auttavat, mutta 2030-luvulla tilanne kriisiytyy, etenkin jos koulutetuimpien suomalaisten kuten tutkijoiden maastamuutto jatkuu nykyistä tahtia. Yhä suuremmiksi nousevat eläkemaksut eivät koulutettujen hyväpalkkaisten suomalaisten maastamuuttoa ainakaan vähennä.

2030-luvulla meiltä loppuvat vanhustenhoidosta sekä rahat että kädet. Hoitoa on pakko automatisoida Japanin tapaan, ja rekrytoida ja kouluttaa hoivahenkilökuntaa maailmalta, kuten ulkoministeri Timo Soini on todennut.

Digitalisaatio ratkaisee voittajat

Teknologian kehitys jatkaa kiihtymistään eksponentiaalisesti. Tekoälyjen ja robottien ennakoidaan räjäyttävän työn tuottavuuden samaan tapaan kuin höyrykone 1800-luvulla. Silloin osa tuottavuuden kasvusta käytettiin vuosikymmenten taistelun jälkeen palkkojen nostamiseen ja työajan lyhentämiseen. 2030-luvulla työikäisten suomalaisten määrä pienenee kuitenkin niin nopeasti, ettei työaikaa ole varaa lyhentää. Sen sijaan yksi päivä viikosta on varattu opiskeluun, oman ammattitaidon päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen. Työelämän vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että jatkuva uuden oppiminen on tarpeen.

Vuonna 2030 alkaa hahmottua uusi maailmanjärjestys, jossa uudet digivaltiot korvaavat vanhat teollisuusvaltiot maailmantalouden ja -politiikan pelisääntöjen määrittelijöinä. Kyky hyödyntää tekoälyjä ja robotteja ketterästi kaikilla yhteiskunnan alueilla ratkaisee voittajat.

Suomi on jäänyt 2030-luvulla osaamisen ja investointien puutteessa jälkeen globaalista kehityksestä. Tekoäly- ja robotiikkaosaajia olisi tarvittu Suomeen jo 2010-luvulla tuhansia lisää, jotta yritykset, kunnat ja valtio olisivat kyenneet investoimaan uusiin ratkaisuihin. 2030-luvulla me ostamme tekoäly- ja robotiikkajärjestelmämme edelläkävijämaista niihin valmiiksi ohjelmoituine arvoineen.

Globalisaatio ja euro-kiinalaiset suhteet

2030-luvulla Kiina on jälleen maailman johtava taloudellinen ja poliittinen supervalta, jonka asemaa Yhdysvaltojen sisäinen hajaannus vain vahvistaa. Enää ei Euroopassa puhuta trans-Atlanttisista vaan EU-kiinalaisista suhteista.

Kiinalaisten turismista on tullut Suomelle ja Euroopalle yhä tärkeämpi elinkeino. Pittoreskisti rappeutuva vanha Eurooppa kiinnostaa. Helsingissäkin on “eurooppalaista ruokaa” turisteille tarjoilevia ravintoloita, joiden ruokalistalla on kiinalaiseen makuun tuunattuja pitsoja ja viinikukkoja.

Kiinan nousu näkyy myös Suomessa. Kiina on noussut englannin rinnalle suosituimpana koulukielenä, ja yhä useampi suomalainen työskentelee AliBaban tai muiden kansainvälisten kiinalaisyritysten palveluksessa.

Lähi-idän kriisit jatkuvat, mutta ovat kadonneet uutisista. Öljyn merkitys energian lähteenä on vähentynyt, ja samalla on vähentynyt myös alueen kiinnostavuus. Sen sijaan Etelä-Kiinan meren kriisi ja Intian ja Kiinan ydinaseneuvottelut ovat uutisissa lähes päivittäin.

# # #

Huhtikuussa äänestäjät joutuvat päättämään, ketkä meistä eduskuntavaaliehdokkaista ovat heidän mielestään pätevimpiä ohjaamaan Suomea kohti tätä nopeasti muuttuvaa tulevaisuutta.

]]>
5 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270056-uljas-uusi-maailma#comments Ennakointi Megatrendit Tulevaisuus Thu, 21 Feb 2019 13:35:40 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270056-uljas-uusi-maailma