Helsinki http://anttijsiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Sun, 14 Oct 2018 15:29:13 +0300 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 42/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262516-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-422018 <p>Kuluneen viikon kohokohta oli pormestarin talousarvioehdotuksen esittely. Tuleva viikko on rauhallisempi. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto sekä useimmat lautakunnat pitävät väliviikkoa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia ja antaa lausunnon Malminkartanon nuorisotalon uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 16.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-16_Kuvalk_16_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 17.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/tyoterveys/fi/paatoksenteko/johtokunnan_paatokset/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-17_Tyoterveysjk_6_El"><u>Työterveysliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 18.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-18_Nuja_6_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat-palvelukeskus"><u>Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia 830&nbsp;000 euron edestä. Isoin summa 586&nbsp;000 euroa myönnetään Luonto-liiton Uudenmaan piiri ry:lle, jonka on määrä toteuttaa 3 vuoden aikana luontosovellus kännykkään.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta antaa myös lausunnon Malminkartanon nuorisotalon uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Malminkartanon nuorisotalo on toiminut aiemmin osoitteessa Piianpolku 3 sijainneessa rakennuksessa, joka on suljettu 2016 kosteusvaurioiden vuoksi ja päätetty purkaa rakennuksen heikon kunnon vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista syyslomaa oppilaille ja opettajille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuluneen viikon kohokohta oli pormestarin talousarvioehdotuksen esittely. Tuleva viikko on rauhallisempi. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto sekä useimmat lautakunnat pitävät väliviikkoa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia ja antaa lausunnon Malminkartanon nuorisotalon uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta.

 

Tiistai 16.10.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

 

Keskiviikko 17.10.

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

 

Torstai 18.10.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

 

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia 830 000 euron edestä. Isoin summa 586 000 euroa myönnetään Luonto-liiton Uudenmaan piiri ry:lle, jonka on määrä toteuttaa 3 vuoden aikana luontosovellus kännykkään.

 

Lautakunta antaa myös lausunnon Malminkartanon nuorisotalon uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Malminkartanon nuorisotalo on toiminut aiemmin osoitteessa Piianpolku 3 sijainneessa rakennuksessa, joka on suljettu 2016 kosteusvaurioiden vuoksi ja päätetty purkaa rakennuksen heikon kunnon vuoksi.

 

Erinomaista syyslomaa oppilaille ja opettajille!

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262516-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-422018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 14 Oct 2018 12:29:13 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262516-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-422018
Helsinki – moderni kaupunki vai ideologiaviidakko? http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262467-helsinki-moderni-kaupunki-vai-ideologiaviidakko <p>Kukaan, puoluekannasta riippumatta, ei ole tyytyväinen Helsingin nykyiseen rakentamisen ja liikennesuunnittelun tulokseen.</p><p>Niin. Se on tehty politiikalla, ei arkijärjellä.</p><p>Vai voiko joku liikennesuunnittelusta vastaava sanoa lapselleen, että mennäänpä kuule katsomaan Länsiväylän ruuhkia, ne ovat isin aikaansaannoksia?</p><p>Saako kukaan liikennesuunnittelusta vastaava töitä Suomeen tulevalta Amazonilta kertomalla, että aika paljon minun ansiostani Helsingin katutyöt ovat niin huonosti koordinoituja, että se haittaa ihan kaikkien helsinkiläisten elämää?</p><p>Ja sama linja jatkuu.</p><p>Arkijärjetöntä toimintaa ei edes yritetä perustella millään faktoilla, vaan pääkeinona on toisen osapuolen syyllistäminen.</p><p>Lähden aamuisin Helsingistä viinaturisteja kuljettavan isopäätöisen lautan vierestä alle 100 g/km kuluttavalla pienipäästöisellä autollani hoitamaan töitä, joiden tekeminen ei joukkoliikennettä käyttämällä onnistu. Siitä huolimatta olen mielikuvissa ilmastopahis.</p><p>Ja autolla lähden aika monta kertaa siksi, että pääkaupunkiseudun rakentaminen on tähänkin saakka ollut pelkkää politiikkaa. Ja h&hellip;tin huonoa sellaista.</p><p>Pk-seudun alueen liikenne- ja rakennuspolitiikka perustui aikanaankin samanlaisen ideologiseen höttöön kuin nykyään. Jokaiselle kolmelle kaupungille rakennettiin omat keskustat sekä teollisuusalueet ja kaupan päällisiksi vielä asukkaille keskelle peltoja markettikeskukset.</p><p>Liikenneyhteydet niiden väliin unohdettiin rakentaa kokonaan. Nyt sitten nämä samat ideologiset valeinsinöörit ovat keksineet, että ihmisten pitäisi hoitaa asioitaan tässä 50 km:n kehän keskus- ja liikepaikkahimmelissä joukkoliikenteellä.</p><p>Siis sillä jota ei edes ole?</p><p>Ja sitä olematonta joukkoliikennettä yritetään pakottaa käyttämään kieltämällä tai vaikeuttamalla muuta liikennettä?</p><p>Yritä nyt sitten tässä ideologiaviidakossa hoitaa jokapäiväisiä asioita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kukaan, puoluekannasta riippumatta, ei ole tyytyväinen Helsingin nykyiseen rakentamisen ja liikennesuunnittelun tulokseen.

Niin. Se on tehty politiikalla, ei arkijärjellä.

Vai voiko joku liikennesuunnittelusta vastaava sanoa lapselleen, että mennäänpä kuule katsomaan Länsiväylän ruuhkia, ne ovat isin aikaansaannoksia?

Saako kukaan liikennesuunnittelusta vastaava töitä Suomeen tulevalta Amazonilta kertomalla, että aika paljon minun ansiostani Helsingin katutyöt ovat niin huonosti koordinoituja, että se haittaa ihan kaikkien helsinkiläisten elämää?

Ja sama linja jatkuu.

Arkijärjetöntä toimintaa ei edes yritetä perustella millään faktoilla, vaan pääkeinona on toisen osapuolen syyllistäminen.

Lähden aamuisin Helsingistä viinaturisteja kuljettavan isopäätöisen lautan vierestä alle 100 g/km kuluttavalla pienipäästöisellä autollani hoitamaan töitä, joiden tekeminen ei joukkoliikennettä käyttämällä onnistu. Siitä huolimatta olen mielikuvissa ilmastopahis.

Ja autolla lähden aika monta kertaa siksi, että pääkaupunkiseudun rakentaminen on tähänkin saakka ollut pelkkää politiikkaa. Ja h…tin huonoa sellaista.

Pk-seudun alueen liikenne- ja rakennuspolitiikka perustui aikanaankin samanlaisen ideologiseen höttöön kuin nykyään. Jokaiselle kolmelle kaupungille rakennettiin omat keskustat sekä teollisuusalueet ja kaupan päällisiksi vielä asukkaille keskelle peltoja markettikeskukset.

Liikenneyhteydet niiden väliin unohdettiin rakentaa kokonaan. Nyt sitten nämä samat ideologiset valeinsinöörit ovat keksineet, että ihmisten pitäisi hoitaa asioitaan tässä 50 km:n kehän keskus- ja liikepaikkahimmelissä joukkoliikenteellä.

Siis sillä jota ei edes ole?

Ja sitä olematonta joukkoliikennettä yritetään pakottaa käyttämään kieltämällä tai vaikeuttamalla muuta liikennettä?

Yritä nyt sitten tässä ideologiaviidakossa hoitaa jokapäiväisiä asioita.

]]>
16 http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262467-helsinki-moderni-kaupunki-vai-ideologiaviidakko#comments Kotimaa Helsinki Liikenne Politiikka Sat, 13 Oct 2018 06:26:21 +0000 Tuomo Luoma http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262467-helsinki-moderni-kaupunki-vai-ideologiaviidakko
Hämeentien avaaminen pyöräilijöille pelottaa näkövammaista http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262450-hameentien-avaaminen-pyorailijoille-pelottaa-nakovammaista <p>Helsingin kaupunki on päättänyt, että se sulkee Hämeentien Kurvin ja Hakaniemen torin välisen osuuden yksityisiltä henkilöautoilta ja sallii liikenteen vain busseille, raitiotievaunuille, takseille sekä erityisesti pyörille. Päätös vaatii Hämeentielle suurta remonttia, joka kestää vuosia. Tänä aikana raitiotievaunut vaihtavat reittiä mainitulla osuudella. On helppo kuvitella, minkälainen mylläkkä Hämeentiellä remontin aikana tulee olemaan. Se koettelee kaikkien hermoja, mutta erityisesti autoilijoiden. Remontin aiheuttamien henkilövahinkojen ja autokolareiden määrä tulee olemaan suuri.</p><p>Remontti kuitenkin valmistunee aikanaan. Raitiotievaunut palaavat reiteilleen. Bussit sekä taksit myös kulkevat. Sen sijaan yksityiset henkilöautot joutuvat etsiytymään muille kaduille. Niistä monet ovat nykyisin hiljaisia, pieniä katuja. Hämeentien sulkeuduttua ne tulevat täyttymään henkilöautoista. Pyöräilijöille uudistus on mieleinen. He tulevat pääsemään komeaa oikotietä Kurvista suoraan Hakaniemeen. On hyvin todennäköistä, että osuudesta tulee pyöräilijöiden suosima.</p><p>Pyöräily on terve tapa liikkua ja sen lisääntyminen pelastaa meitä ilmastonmuutokselta. Sillä on kuitenkin eräs varjopuolensa. Se liittyy meihin näkövammaisiin ja sokeisiin.</p><p>Tällä hetkellä pyöräilijät ajavat sekä liikennesääntöjen mukaan ajotiellä että niiden vastaisesti jalkakäytävillä että suojateillä. Jalkakäytävillä kiitävät pyöräilijät ovat näkövammaisen ja sokean pelottavin uhka. Paljon pelottavampi kuin autoihin liittyvä uhka suojatiellä. Jokainen hetki jalkakäytävällä on pelottava juuri siksi, että pyöräilijän päälle ajo saattaa olla millä hetkellä tahansa mahdollista. Pyöräilijöiden suuri enemmistö ei noudata liikennesääntöjä. Ottiko Helsingin kaupunki tämän huomioon, kun se päätti Hämeentien avaamisesta Kurvin ja Hakaniemen torin väliseltä osuudelta erityisesti pyöräilijöille? Pelkään, että tämä ei ehkä tullut päättäjien mieleen.</p><p>Toivonkin, että koko hanke peruttaisiin. Jos hanke kuitenkin toteutuu, Hakaniemestä ja Etelä-Kalliosta tulee pelottava alue, jossa näkövammaiset ja sokeat saavat pelätä pyöräilijöiden päälleajoa joka hetki erityisesti kesäisin. Tämä ei ole elämänlaatua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunki on päättänyt, että se sulkee Hämeentien Kurvin ja Hakaniemen torin välisen osuuden yksityisiltä henkilöautoilta ja sallii liikenteen vain busseille, raitiotievaunuille, takseille sekä erityisesti pyörille. Päätös vaatii Hämeentielle suurta remonttia, joka kestää vuosia. Tänä aikana raitiotievaunut vaihtavat reittiä mainitulla osuudella. On helppo kuvitella, minkälainen mylläkkä Hämeentiellä remontin aikana tulee olemaan. Se koettelee kaikkien hermoja, mutta erityisesti autoilijoiden. Remontin aiheuttamien henkilövahinkojen ja autokolareiden määrä tulee olemaan suuri.

Remontti kuitenkin valmistunee aikanaan. Raitiotievaunut palaavat reiteilleen. Bussit sekä taksit myös kulkevat. Sen sijaan yksityiset henkilöautot joutuvat etsiytymään muille kaduille. Niistä monet ovat nykyisin hiljaisia, pieniä katuja. Hämeentien sulkeuduttua ne tulevat täyttymään henkilöautoista. Pyöräilijöille uudistus on mieleinen. He tulevat pääsemään komeaa oikotietä Kurvista suoraan Hakaniemeen. On hyvin todennäköistä, että osuudesta tulee pyöräilijöiden suosima.

Pyöräily on terve tapa liikkua ja sen lisääntyminen pelastaa meitä ilmastonmuutokselta. Sillä on kuitenkin eräs varjopuolensa. Se liittyy meihin näkövammaisiin ja sokeisiin.

Tällä hetkellä pyöräilijät ajavat sekä liikennesääntöjen mukaan ajotiellä että niiden vastaisesti jalkakäytävillä että suojateillä. Jalkakäytävillä kiitävät pyöräilijät ovat näkövammaisen ja sokean pelottavin uhka. Paljon pelottavampi kuin autoihin liittyvä uhka suojatiellä. Jokainen hetki jalkakäytävällä on pelottava juuri siksi, että pyöräilijän päälle ajo saattaa olla millä hetkellä tahansa mahdollista. Pyöräilijöiden suuri enemmistö ei noudata liikennesääntöjä. Ottiko Helsingin kaupunki tämän huomioon, kun se päätti Hämeentien avaamisesta Kurvin ja Hakaniemen torin väliseltä osuudelta erityisesti pyöräilijöille? Pelkään, että tämä ei ehkä tullut päättäjien mieleen.

Toivonkin, että koko hanke peruttaisiin. Jos hanke kuitenkin toteutuu, Hakaniemestä ja Etelä-Kalliosta tulee pelottava alue, jossa näkövammaiset ja sokeat saavat pelätä pyöräilijöiden päälleajoa joka hetki erityisesti kesäisin. Tämä ei ole elämänlaatua.

 

 

 

]]>
0 http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262450-hameentien-avaaminen-pyorailijoille-pelottaa-nakovammaista#comments Helsinki Liikennepolitiikka Liikenneturvallisuus Näkövammaiset Pyöräily Fri, 12 Oct 2018 14:00:30 +0000 Veikko Pöyhönen http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262450-hameentien-avaaminen-pyorailijoille-pelottaa-nakovammaista
Helsingin kuntapolitiikan viikko 41/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262085-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-412018 <p>Kaupunginhallituksessa käsitellään nuorten ja kunnan asukkaiden aloitteita ja jatketaan Östersundomin yleiskaavan käsittelyä. Kaupunginhallituksen aamukoulussa käsitellään talousarvioehdotusta, jonka pormestari Vapaavuori antaa keskiviikkona. Kaupunginvaltuustossa vietetään pitkää iltaa kyselytunnin, tontinvuokrien määrityksen ja aloitepinon kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee ammatillisten oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 8.10.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-08_Khs_38_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-08_Eja_10_El"><u>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 9.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-10-09_Kklku_12_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-09_Kylk_27_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-10-09_Sotelk_17_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 10.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-10_Kvsto_17_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 11.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-11_Khs_39_El"><u>Kaupunginhallituksen aamukoulu</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-11_HKLjku_16_El"><u>Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-11_Starajk_9_El"><u>Rakentamispalveluliikelaitoksen (Stara) johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 12.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee viimeksi pöydälle jäänyttä <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-01_Khs_37_El/B07B8FF4-3B5C-CF31-8C2C-65EB90600000/Liite.pdf">Östersundomin</a> yleiskaavaehdotusta. Kaava on valtavan tärkeä, sillä se avaa pk-seudulle uuden laajentumissuunnan itään ja mahdollistaa asuntojen rakentamisen 80&nbsp;000-100&nbsp;000 uudelle asukkaalle sekä 15&nbsp;000-40&nbsp;000 uutta työpaikkaa kaava-alueelle. Kaavassa osoitetaan myös mittavia alueita virkistykseen ja luonnonsuojeluun. Alueella asuu tällä hetkellä noin 6&nbsp;400 asukasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuosaaren Retkeilijänkatu 11-15:ssä muutetaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-08_Khs_38_El/0D934B11-C89A-C06E-935A-638153B00000/Liite.pdf">asemakaavaa</a>. Pääosin tyhjillään oleva toimitilarakennus muutetaan opiskelija-asuntolaksi ja toimistotalon pysäköintialueena toiminut rakentamaton tontin osa muutetaan asuinkerrostalotonteiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittelyssä ovat myös nuorten (13&ndash;17 -vuotiaiden) aloitteet ajanjaksolta 1.1.-30.5. Nuoret ovat tehneet kevätkaudella 2018 yhteensä 18 aloitetta, jotka koskevat esim. liikunta-alueiden kehittämistä, ilmaista ehkäisyä alle 18-vuotiaille, mahdollisuutta henkilökohtaiseen nimettömään keskusteluun kouluissa, metrojen aikatauluja, mopojen nopeutta ja koulussa tuotetun hävikkiruoan vähentämistä. Aloitteisiin pääset tutustumaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-08_Khs_38_El/E4212FCA-B142-CF45-8E10-65ECBE600000/Liite.pdf">täällä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Esityslistalla on myös täysi-ikäisten kunnan asukkaiden aloitteita alkuvuodelta. Näitä aloitteita tuli 13, ja suurin osa koskee kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita.</p><p>&nbsp;</p><p>Pormestari Vapaavuori antaa keskiviikkona talousarvioehdotuksensa ensi vuodelle, ja sitä käsitellään jo seuraavana aamuna <strong>kaupunginhallituksen aamukoulussa</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa </strong>tuskin saadaan kahlatuksi koko esityslistaa läpi kokouksen aikana. Kokous alkaa aina arvoituksellisella kyselytunnilla. Listalla on Siltasaarenportin suunnittelu- ja toteutuskilpailun, asuntotonttien maanvuokrasopimusten perusteiden määrittämisen ja muutamien pienempien kaava-asioiden (Alppiharju, Mannerheimintie 162, Steniuksentie 14 ja 20, Muusanpolku 1, Liikkalankuja 6) lisäksi kasa aloitteita, jotka jäivät viime kokouksessa pöydälle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>käsittelee ammatillisten oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi 1.1.2019 lukien. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on astunut voimaan 1.1.2018 alkaen. Keskeisimpiä muutoksia ovat nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdistäminen yhden lainsäädännön alle, entistä henkilökohtaisempi ja työelämälähtöisempi opiskelu sekä tutkintojen määrän tuntuva vähentäminen ja laaja-alaistaminen. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki koulutuksen järjestäjänä on organisoinut ammatillisen koulutuksen kahteen oppilaitokseen Stadin ammattiopistoon ja Stadin aikuisopistoon. Molempia opistoja johtaa toimialan toimintasäännön mukaisesti ammatillisen koulutuksen päällikkö johtavana rehtorina. Käytännössä jo nyt toimitaan niin, että opistoilla on yhteiset resurssit; henkilöstö, tilat, talous ja toimialan yhteiset palvelut. Kahden opiston rakenne on ongelmallinen valtakunnallisten tietojärjestelmien sekä hakeutumisen kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta antaa myös lausunnon Lauttasaaren ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelmasta ja Päiväkoti Käpylinnan väistötilaa koskevasta hankesuunnitelmasta sekä leikkipuistojen Brahe, Kotinummi ja Lohikäärmepuisto uudisrakennusten enimmäishinnan korottamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi hankitaan koulukuvauksia ja ruoka-, siivous- ja käyttäjäpalveluja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>käsittelee asemakaavoja Meilahden <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-09_Kylk_27_El/885F44FD-A4FD-C614-8C71-65FBB5E00000/Liite.pdf"><u>huvila-alueella</u></a>, Karhunkaatajan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-09_Kylk_27_El/E696389C-37B0-CE91-BB1C-65EBDCC00000/Liite.pdf"><u>alueella</u></a> ja <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-09_Kylk_27_El/BB27BC7F-65D6-C29A-BB31-65CD6DA00000/Liite.pdf"><u>Honkasuolla</u></a>. Viimeksi mainittu kaavamuutos lisää asukasmäärää 500:llä nykyiseen asemakaavaan verrattuna.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta saa selvityksen liikenneonnettomuuksista Helsingissä 2014&ndash;2016. Helsingissä tapahtui 380 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta vuonna 2014, vuonna 2015 määrä oli 383 ja vuonna 2016 määrä oli 370. Näistä yhteensä 21 johti kuolemaan. Onnettomuuksissa kuoli kuusi henkilöä vuonna 2014, 12 vuonna 2015 ja kolme vuonna 2016. Loukkaantuneiden määrät olivat vastaavasti 451, 443 ja 458 henkilöä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>saa selvityksen Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaiden kokemana. Asiakkaat antoivat palveluille hyvät arvosanat vaihteluvälillä 3,7&minus;4,7 (asteikolla 1&minus;5). Seuraavat kyselyt toteutetaan syksyn 2018 aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta antaa toimialaltaan kaupunginhallitukselle raportin 5 miljoonan euron erillismäärärahan toteutumisesta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Kokouksessa päätetään myös kuljetuspalvelujen hankkimisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa käsitellään nuorten ja kunnan asukkaiden aloitteita ja jatketaan Östersundomin yleiskaavan käsittelyä. Kaupunginhallituksen aamukoulussa käsitellään talousarvioehdotusta, jonka pormestari Vapaavuori antaa keskiviikkona. Kaupunginvaltuustossa vietetään pitkää iltaa kyselytunnin, tontinvuokrien määrityksen ja aloitepinon kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee ammatillisten oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi.

 

Maanantai 8.10. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

 

Tiistai 9.10.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

Keskiviikko 10.10.

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 11.10.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

Rakentamispalveluliikelaitoksen (Stara) johtokunta

 

Perjantai 12.10.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

 

Kaupunginhallitus käsittelee viimeksi pöydälle jäänyttä Östersundomin yleiskaavaehdotusta. Kaava on valtavan tärkeä, sillä se avaa pk-seudulle uuden laajentumissuunnan itään ja mahdollistaa asuntojen rakentamisen 80 000-100 000 uudelle asukkaalle sekä 15 000-40 000 uutta työpaikkaa kaava-alueelle. Kaavassa osoitetaan myös mittavia alueita virkistykseen ja luonnonsuojeluun. Alueella asuu tällä hetkellä noin 6 400 asukasta.

 

Vuosaaren Retkeilijänkatu 11-15:ssä muutetaan asemakaavaa. Pääosin tyhjillään oleva toimitilarakennus muutetaan opiskelija-asuntolaksi ja toimistotalon pysäköintialueena toiminut rakentamaton tontin osa muutetaan asuinkerrostalotonteiksi.

 

Käsittelyssä ovat myös nuorten (13–17 -vuotiaiden) aloitteet ajanjaksolta 1.1.-30.5. Nuoret ovat tehneet kevätkaudella 2018 yhteensä 18 aloitetta, jotka koskevat esim. liikunta-alueiden kehittämistä, ilmaista ehkäisyä alle 18-vuotiaille, mahdollisuutta henkilökohtaiseen nimettömään keskusteluun kouluissa, metrojen aikatauluja, mopojen nopeutta ja koulussa tuotetun hävikkiruoan vähentämistä. Aloitteisiin pääset tutustumaan täällä.

 

Esityslistalla on myös täysi-ikäisten kunnan asukkaiden aloitteita alkuvuodelta. Näitä aloitteita tuli 13, ja suurin osa koskee kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita.

 

Pormestari Vapaavuori antaa keskiviikkona talousarvioehdotuksensa ensi vuodelle, ja sitä käsitellään jo seuraavana aamuna kaupunginhallituksen aamukoulussa.

 

Kaupunginvaltuustossa tuskin saadaan kahlatuksi koko esityslistaa läpi kokouksen aikana. Kokous alkaa aina arvoituksellisella kyselytunnilla. Listalla on Siltasaarenportin suunnittelu- ja toteutuskilpailun, asuntotonttien maanvuokrasopimusten perusteiden määrittämisen ja muutamien pienempien kaava-asioiden (Alppiharju, Mannerheimintie 162, Steniuksentie 14 ja 20, Muusanpolku 1, Liikkalankuja 6) lisäksi kasa aloitteita, jotka jäivät viime kokouksessa pöydälle.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee ammatillisten oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi 1.1.2019 lukien. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on astunut voimaan 1.1.2018 alkaen. Keskeisimpiä muutoksia ovat nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdistäminen yhden lainsäädännön alle, entistä henkilökohtaisempi ja työelämälähtöisempi opiskelu sekä tutkintojen määrän tuntuva vähentäminen ja laaja-alaistaminen. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki koulutuksen järjestäjänä on organisoinut ammatillisen koulutuksen kahteen oppilaitokseen Stadin ammattiopistoon ja Stadin aikuisopistoon. Molempia opistoja johtaa toimialan toimintasäännön mukaisesti ammatillisen koulutuksen päällikkö johtavana rehtorina. Käytännössä jo nyt toimitaan niin, että opistoilla on yhteiset resurssit; henkilöstö, tilat, talous ja toimialan yhteiset palvelut. Kahden opiston rakenne on ongelmallinen valtakunnallisten tietojärjestelmien sekä hakeutumisen kannalta.

 

Lautakunta antaa myös lausunnon Lauttasaaren ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelmasta ja Päiväkoti Käpylinnan väistötilaa koskevasta hankesuunnitelmasta sekä leikkipuistojen Brahe, Kotinummi ja Lohikäärmepuisto uudisrakennusten enimmäishinnan korottamisesta.

 

Lisäksi hankitaan koulukuvauksia ja ruoka-, siivous- ja käyttäjäpalveluja.

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavoja Meilahden huvila-alueella, Karhunkaatajan alueella ja Honkasuolla. Viimeksi mainittu kaavamuutos lisää asukasmäärää 500:llä nykyiseen asemakaavaan verrattuna.  

 

Lautakunta saa selvityksen liikenneonnettomuuksista Helsingissä 2014–2016. Helsingissä tapahtui 380 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta vuonna 2014, vuonna 2015 määrä oli 383 ja vuonna 2016 määrä oli 370. Näistä yhteensä 21 johti kuolemaan. Onnettomuuksissa kuoli kuusi henkilöä vuonna 2014, 12 vuonna 2015 ja kolme vuonna 2016. Loukkaantuneiden määrät olivat vastaavasti 451, 443 ja 458 henkilöä.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta saa selvityksen Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaiden kokemana. Asiakkaat antoivat palveluille hyvät arvosanat vaihteluvälillä 3,7−4,7 (asteikolla 1−5). Seuraavat kyselyt toteutetaan syksyn 2018 aikana.

 

Lautakunta antaa toimialaltaan kaupunginhallitukselle raportin 5 miljoonan euron erillismäärärahan toteutumisesta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Kokouksessa päätetään myös kuljetuspalvelujen hankkimisesta.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262085-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-412018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 05 Oct 2018 12:53:34 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262085-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-412018
Helsingin kuntapolitiikan viikko 40/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261796-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-402018 <p>Kaupunginhallituksessa käsitellään Östersundomin yleiskaavaa, Siltasaarenportin suunnittelukilpailua, maanvuokrasopimusten vuokrausperusteita ja osallistuvaa budjetointia. Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on Vuosaaren lukion asemakaava.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 1.10.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-01_Khs_37_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-01_Koja_12_El"><u>Kaupunginhallituksen konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 2.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-02_Kylk_26_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-02_Kuvalk_15_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-02_Pelku_9_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-02_Talk_10_El"><u>Tarkastuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/talpa/fi/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-02_Talpajku_5_El"><u>Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 4.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat-palvelukeskus"><u>Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-04_Kuja_7_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-liikuntajaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-04_Lija_4_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-04_Nuja_5_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-01_Khs_37_El/B07B8FF4-3B5C-CF31-8C2C-65EB90600000/Liite.pdf">Östersundomin</a> yleiskaavaehdotusta. Kaava on valtavan tärkeä, sillä se avaa pk-seudulle uuden laajentumissuunnan itään ja mahdollistaa asuntojen rakentamisen 80&nbsp;000-100&nbsp;000 uudelle asukkaalle sekä 15&nbsp;000-40&nbsp;000 uutta työpaikkaa kaava-alueelle. Kaavassa osoitetaan myös mittavia alueita virkistykseen ja luonnonsuojeluun. Alueella asuu tällä hetkellä noin 6&nbsp;400 asukasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Asemakaavaa muutetaan osoitteessa <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-01_Khs_37_El/2C6D1E5F-0AAF-CBB5-A972-633A48100000/Liite.pdf">Mannerheimintie 162</a>. Tontilla on tällä hetkellä asuntolarakennus, jonka tilalle rakennetaan asuinkerrostalo ja paikoitustalo.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus päättää <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-01_Khs_37_El/9BBB9159-47D5-C5AB-9E63-63BAD2100003/Liite.pdf">Siltasaarenportin</a> suunnittelu- ja toteutuskilpailun voittajasta. Kilpailun voittajaksi ehdotetaan valittavaksi Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan Lyyra-niminen toteutussuunnitelma. Nykyisissä rakennuksissa toimii mm. HKL:n pääkonttori ja erityisesti päiväkoti Kaleva, jolle pitää jatkossakin löytää tilat joko uudesta Lyyrasta tai aivan läheltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeksi jäi pöydälle vuokrausperusteiden määrittäminen asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2012. Luettelo tonteista löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-10-01_Khs_37_El/76BDA8B1-6A60-C3FC-8CF2-63CFB4D00000/Liite.pdf">täältä</a>. Esitys on linjassa aikaisempien vastaavien päätösten kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus päättää myös yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia on jäänyt jo kahdesti pöydälle. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle</p><p>omastadi.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron arvoisia. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Helsinkiläisten äänestystulos ratkaisee kaupunginhallitukselle toteutettavaksi esitettävät budjettiehdotukset.</p><p>Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>käsittelee Vuosaaren uuden lukion (<a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-02_Kylk_26_El/6ACC23A5-E12A-CB3D-98E2-65A9D4600000/Liite.pdf"><u>Mosaiikkiraitti 2</u></a>) tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta. Alueelle rakennetaan koulurakennus 900 oppilaalle. Lukion toteuttamiseksi on meneillään kilpailullinen neuvottelumenettely. Metroasema on aivan lähellä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee viime kokouksessa pöydälle jääneitä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluperiaatteita. Kaikki KuVan jaostot kokoontuvat myös tällä viikolla, ja niiden listalla on lausunto toimialan harrastus/liikkuminen -avustushaun esityksistä lautakunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa käsitellään Östersundomin yleiskaavaa, Siltasaarenportin suunnittelukilpailua, maanvuokrasopimusten vuokrausperusteita ja osallistuvaa budjetointia. Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on Vuosaaren lukion asemakaava.

 

Maanantai 1.10. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 2.10.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Pelastuslautakunta

Tarkastuslautakunta

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Perjantai 4.10.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

 

 

Kaupunginhallitus käsittelee Östersundomin yleiskaavaehdotusta. Kaava on valtavan tärkeä, sillä se avaa pk-seudulle uuden laajentumissuunnan itään ja mahdollistaa asuntojen rakentamisen 80 000-100 000 uudelle asukkaalle sekä 15 000-40 000 uutta työpaikkaa kaava-alueelle. Kaavassa osoitetaan myös mittavia alueita virkistykseen ja luonnonsuojeluun. Alueella asuu tällä hetkellä noin 6 400 asukasta.

 

Asemakaavaa muutetaan osoitteessa Mannerheimintie 162. Tontilla on tällä hetkellä asuntolarakennus, jonka tilalle rakennetaan asuinkerrostalo ja paikoitustalo.

 

Kaupunginhallitus päättää Siltasaarenportin suunnittelu- ja toteutuskilpailun voittajasta. Kilpailun voittajaksi ehdotetaan valittavaksi Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan Lyyra-niminen toteutussuunnitelma. Nykyisissä rakennuksissa toimii mm. HKL:n pääkonttori ja erityisesti päiväkoti Kaleva, jolle pitää jatkossakin löytää tilat joko uudesta Lyyrasta tai aivan läheltä.

 

Viimeksi jäi pöydälle vuokrausperusteiden määrittäminen asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2012. Luettelo tonteista löytyy täältä. Esitys on linjassa aikaisempien vastaavien päätösten kanssa.

 

Kaupunginhallitus päättää myös yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia on jäänyt jo kahdesti pöydälle. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle

omastadi.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron arvoisia. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Helsinkiläisten äänestystulos ratkaisee kaupunginhallitukselle toteutettavaksi esitettävät budjettiehdotukset.

Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Vuosaaren uuden lukion (Mosaiikkiraitti 2) tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta. Alueelle rakennetaan koulurakennus 900 oppilaalle. Lukion toteuttamiseksi on meneillään kilpailullinen neuvottelumenettely. Metroasema on aivan lähellä.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee viime kokouksessa pöydälle jääneitä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluperiaatteita. Kaikki KuVan jaostot kokoontuvat myös tällä viikolla, ja niiden listalla on lausunto toimialan harrastus/liikkuminen -avustushaun esityksistä lautakunnalle.

 

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261796-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-402018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 30 Sep 2018 14:56:04 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261796-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-402018
#maksuton2aste Helsingissä http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261653-maksuton2aste-helsingissa <p>Puheeni liittyen ongelmalliseen aloitteeseen maksuttomasta toisen asteen opinnoista Helsingissä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>**<br />Kiitos puheenjohtaja, ja arvoisat valtuutetut.&nbsp;</p> <p>Kuten todettu, on tärkeää kohdistaa varoja vähävaraisten opintojen tukemiseen niin, että kenenkään opiskelu ei jää suorittamatta vanhempien vähävaraisuuden vuoksi. Kuten todettu, hallituksen toimesta jo päätetty ja voimaan astuva valtakunnallinen opintotuen oppimateriaalilisä tulee takaamaan tätä tärkeää asiaa. Nämä valtakunnalliset ratkaisut takaavat tasa-arvon kaikkien opiskelijoiden kesken. Meillä täällä Helsingissäkin ongelmaan vastataan parhaiten kohdentamalla tuki sitä tarvitseville.&nbsp;</p> <p>Yhteiskunnan varat ovat rajoitetut eikä kaikille voi tarjota kaikkea ilmaiseksi. Kysynkin siis, miten tasa-arvoiselta kuulostaa Helsingin asukkaitamme kohtaan, että laitamme heidät maksamaan myös muiden palveluista?&nbsp;</p> <p>Helsingin opettajat ovat ilmoittaneet vastustavansa aloitetta. Nuorisoneuvosto on ilmaissut huolensa siitä, että onko tämä oikea kohde resursseille?&nbsp;</p> <p>Aloitteen vaikutuksen on arvioitu olevan lähempänä 20 M&euro;. Kun yhteiskunnan varat ovat rajoitetut, tulisi budjettikohdentamisen raamit haastaa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella terveissä tiloissa, ja aikuisilla työskennellä. Meillä on liian monta homekoulua jonossa, ja tilanteita ratkotaan parakein ja tiivistyksin. On siis tärkeää pystyä ohjaamaan resurssejamme koulujen peruskorjauksiin ja edelleen laadukkaaseen opetukseemme. Lisäksi digimateriaalien viisas kehittäminen on mieletön mahdollisuus:&nbsp;esityksessä kerrotaan oppimateriaalien kustannukseksi 2500&euro; per oppilas, joten myös digitaalisten ratkaisujen käyttöä tulisi kehittää niin, että kuluja saadaan alas.</p> <p>Kannatan palautusesitystä. Kiitos.</p> <p>#helvaltuusto</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheeni liittyen ongelmalliseen aloitteeseen maksuttomasta toisen asteen opinnoista Helsingissä. 

 

**
Kiitos puheenjohtaja, ja arvoisat valtuutetut. 

Kuten todettu, on tärkeää kohdistaa varoja vähävaraisten opintojen tukemiseen niin, että kenenkään opiskelu ei jää suorittamatta vanhempien vähävaraisuuden vuoksi. Kuten todettu, hallituksen toimesta jo päätetty ja voimaan astuva valtakunnallinen opintotuen oppimateriaalilisä tulee takaamaan tätä tärkeää asiaa. Nämä valtakunnalliset ratkaisut takaavat tasa-arvon kaikkien opiskelijoiden kesken. Meillä täällä Helsingissäkin ongelmaan vastataan parhaiten kohdentamalla tuki sitä tarvitseville. 

Yhteiskunnan varat ovat rajoitetut eikä kaikille voi tarjota kaikkea ilmaiseksi. Kysynkin siis, miten tasa-arvoiselta kuulostaa Helsingin asukkaitamme kohtaan, että laitamme heidät maksamaan myös muiden palveluista? 

Helsingin opettajat ovat ilmoittaneet vastustavansa aloitetta. Nuorisoneuvosto on ilmaissut huolensa siitä, että onko tämä oikea kohde resursseille? 

Aloitteen vaikutuksen on arvioitu olevan lähempänä 20 M€. Kun yhteiskunnan varat ovat rajoitetut, tulisi budjettikohdentamisen raamit haastaa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella terveissä tiloissa, ja aikuisilla työskennellä. Meillä on liian monta homekoulua jonossa, ja tilanteita ratkotaan parakein ja tiivistyksin. On siis tärkeää pystyä ohjaamaan resurssejamme koulujen peruskorjauksiin ja edelleen laadukkaaseen opetukseemme. Lisäksi digimateriaalien viisas kehittäminen on mieletön mahdollisuus: esityksessä kerrotaan oppimateriaalien kustannukseksi 2500€ per oppilas, joten myös digitaalisten ratkaisujen käyttöä tulisi kehittää niin, että kuluja saadaan alas.

Kannatan palautusesitystä. Kiitos.

#helvaltuusto

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261653-maksuton2aste-helsingissa#comments Helsinki Helvaltuusto Maksuton Maksuton2aste Thu, 27 Sep 2018 12:18:20 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261653-maksuton2aste-helsingissa
Valvotut huumeidenkäyttötilat – tapaus Sydney http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney <p>Australian Sydneyssä on ollut valvottu huumeidenkäyttötila vuodesta 2001. Sillä on ollut historiansa aikana noin 15 000 asiakasta, keskimäärin noin 150 asiakasta per päivä. Se on valvonut yli kuuttatuhatta yliannostusta, joista pyöreät nolla on johtanut kuolemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskuksen koulutettu henkilökunta on myös tehnyt yli 12 000 onnistunutta hoitoonohjausta vapaaehtoispohjalta &ndash; kun huumeidenkäyttäjä kohdataan ihmisenä vailla tuomitsemista, hän on vastaanottavampi myös muulle kuin huumeidenpistoavulle. Kokemukset Sydneystä ja muun maailman huumeidenkäyttötiloista tukevat sitä, että valvotut huumeidenkäyttötilat ja niiden palvelut tukevat ja nopeuttavat hoitoonohjaamista sen viivyttämisen sijaan[1].</p><p>&nbsp;</p><p>Sydneyn keskuksen avauduttua ympäröivän alueen neula- ja ruiskulöydökset ovat puolittuneet. Eli vaara sivullisille vähenee myös. Valvottujen pistotilojen läsnäolo vähentää tutkitusti neulojen jakamista 69%. Itse keskusten pistotilanteissa välineet ovat luonnollisesti uusia ja steriilejä, mutta tämän esimerkin vaikutus näkyy siis myös &ldquo;maan alla&rdquo; tapahtuvassa suonensisäisten huumeiden käytössä.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin valtuusto keskustelee ylihuomenna Helsingin käyttötilahankkeesta. Sormet ristiin, että paras ratkaisu löytyisi.</p><p>&nbsp;</p><p>[1] <a href="http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms">http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sydneyn ja muun maailman esimerkeistä lisää</p><p><a href="https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false">https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false</a></p><p>&nbsp;</p><p>Vertaisarvioitua tutkimusta Tanskasta</p><p><a href="https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y">https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Australian Sydneyssä on ollut valvottu huumeidenkäyttötila vuodesta 2001. Sillä on ollut historiansa aikana noin 15 000 asiakasta, keskimäärin noin 150 asiakasta per päivä. Se on valvonut yli kuuttatuhatta yliannostusta, joista pyöreät nolla on johtanut kuolemaan.

 

Keskuksen koulutettu henkilökunta on myös tehnyt yli 12 000 onnistunutta hoitoonohjausta vapaaehtoispohjalta – kun huumeidenkäyttäjä kohdataan ihmisenä vailla tuomitsemista, hän on vastaanottavampi myös muulle kuin huumeidenpistoavulle. Kokemukset Sydneystä ja muun maailman huumeidenkäyttötiloista tukevat sitä, että valvotut huumeidenkäyttötilat ja niiden palvelut tukevat ja nopeuttavat hoitoonohjaamista sen viivyttämisen sijaan[1].

 

Sydneyn keskuksen avauduttua ympäröivän alueen neula- ja ruiskulöydökset ovat puolittuneet. Eli vaara sivullisille vähenee myös. Valvottujen pistotilojen läsnäolo vähentää tutkitusti neulojen jakamista 69%. Itse keskusten pistotilanteissa välineet ovat luonnollisesti uusia ja steriilejä, mutta tämän esimerkin vaikutus näkyy siis myös “maan alla” tapahtuvassa suonensisäisten huumeiden käytössä.

 

Helsingin valtuusto keskustelee ylihuomenna Helsingin käyttötilahankkeesta. Sormet ristiin, että paras ratkaisu löytyisi.

 

[1] http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms

 

Sydneyn ja muun maailman esimerkeistä lisää

https://www.pharmaceutical-journal.com/news-and-analysis/features/making-the-case-for-drug-consumption-rooms/20201185.article?firstPass=false

 

Vertaisarvioitua tutkimusta Tanskasta

https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12954-016-0109-y

 

 

]]>
2 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney#comments Helsinki Huumausaineet Valvotut huumausaineiden käyttöpaikat Valvotut pistotilat Mon, 24 Sep 2018 09:50:35 +0000 Juho Eeva http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261476-valvotut-huumeidenkayttotilat-tapaus-sydney
Ei yhteiskunnan hyväksyntää huumemaailmalle http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle <p>Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 26.9 kokouksessaan Vihreiden Kati Juvan aloitetta valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulisi avata avoimia ja valvottuja huumeidenkäyttötiloja, joissa käyttäjät voisivat terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa piikittää itseään. Tämän oletetaan vähentävän huumausaineiden käytöstä johtuvia haittoja.</p><p>Missä vaiheessa yhteiskunnan tehtävä on vaihtunut käytön vähentämisestä haittojen vähentämiseen? Miksi yhteiskunnan tehtävä ei ole enää vähentää käyttöä ja siihen liittyvää raskasta inhimillistä taakkaa käyttäjille ja heidän läheisilleen?</p><p>Tilastot kertovat karua kehitystä huumausaineiden käytöstä Suomessa. Huumausaineiden käyttö on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Aikana, jolloin suhtautumista huumausaineisiin on pyritty lieventämään. Omassakin nuoruudessani tämä touhu oli vielä paheksuttavaa, ei enää. Hamuaako Helsinki maailman huumausaine-pääkaupungiksikin?</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8279701">https://yle.fi/uutiset/3-8279701</a></p><p>Huumausaineet eivät tipu taivaasta, kuten raha ei tule seinästä eikä sähkö töpselistä. Huumausaineet tulevat käyttäjille laittoman huumausainekaupan kautta. Näin ollen voitaisiin ajatella, että jos Helsinki ryhtyy dekriminalisoimaan huumausaineiden käyttöä, tukee se samalla myös huumausaineiden kauppaa välillisesti. En kertakaikkiaan voi ymmärtää tätä.</p><p>Mitä sitten tulee Kokoomuksen ja nykyiset Liike Nytin Mirita Saxbergin aloitteeseen huumausaineiden testaamisesta kaupungin toimesta, on ajatus vähintäänkin erikoinen. Jokainen laitonta huumausainetta ostava tietää, että joka ikinen annos on riski. Ostamiselle on oltava vaihtoehto ja se vaihtoehto on vieroitushoito ja sen jatkohoito. Sitä tulee olla saatavilla silloin, kun ihmisen oma motivaatio lopettamiselle on. Jokainen tuntemani ja jututtamani entinen päihdekoukussa ollut on sanonut, että jokainen riippuvainen tarvitsee yhden hyväksyjän toiminnalleen. Ja jokainen allekirjoittaa väitteen, että ihmisen on itse haluttava raitistua, sitä ei voi kukaan tehdä puolesta. Yhteiskunta eli tässä tapauksessa Helsingin kaupunki ei voi olla se hyväksyjä. Sen sijaan kaupungilla tulee olla käsi johon tarttua nopeasti, kun ihminen haluaa päihdemaailman kuolettavasta suosta nousta. Se on inhimillistä ja ihmistä arvostavaa toimintaa.</p><p>Katselen kauhulla tätä kehitystä. Tiedän taustakeskusteluiden perusteella, että seuraavaksi tulemme näkemään aloitteita, joissa vaaditaan huumausaineiden käytön laillistamista sekä reseptillä saatavien huumausaineiden antamista riippuvaisille. Luonnollisesti maksuttomia huumausaineita. Itse en tähän ajatuksenjuoksuun oikein pääse kiinni. Samalla logiikalla pitäisi alkoholisteille olla ilmaiset viinat tarpeen mukaan ja tupakkakoppeja kera röökien tupakoitsijoille.</p><p>Itä-Uudenmaan poliisilaitos julkaisi 10.9.2014 facebookissa tuntemattomaksi jääneen kirjoittajan pysäyttävän kirjoituksen, &rdquo;Hei, minun nimeni on huume&rdquo;. En halua olla tukemassa huumausaineiden käyttöä vaan sitä, että lapset ja nuoret osaavat sanoa &rdquo;ei&rdquo; ja jos ei ole niin osannut sanoa, vastaamme pyyntöön &rdquo;auta&rdquo;.</p><p><em>Hei, minun nimeni on huume.</em></p><p><em>Tuhoan koteja, revin perheitä toisistaan, otan lapsia, ja se on vasta alkua. Olen kalliimpaa kuin timantit, kalliimpaa kuin kulta. Tuon surua ja jos tarvitset minua, muista että olen helposti löydettävissä. Minä elän kaikkialla ympärilläsi- kouluissa ja kaupungissa. Asun rikkaassa, asun köyhässä, asun kadulla, ja ehkä naapurissasi.</em></p><p><em>Minun voimani on mahtava. Kokeile, niin näet, mutta jos sen teet, et voi koskaan olla varma, että enää päästämme toisistamme irti. Voit yrittää minua kerran ja voisin antaa sinun mennä, mutta yritä minua kahdesti ja minä otan sielusi - olet omani . Kun meillä on toisemme, sinä varastat ja valehtelet vuokseni. Teet mitä sinun täytyy, vain saadaksesi kokea minut uudestaan. Teet rikoksia, minun hurmani on sen arvoista. Sylissäni tunnet ilon. Sinä valehtelet vanhemmillesi, voit varastaa isältäsi. Kun näet heidän kyyneleensä, sinun pitäisi tuntea surua. Minun valtani sinuun on niin suuri, että kauttasi vaikutan jopa läheistesi elämään. Voit unohtaa oman moraalisi ja sen miten sinut kasvatettiin. Olen sinun omatuntosi, minä opetan sinua kulkemaan tietäni.</em></p><p><em>Otan lapset vanhemmilta ja vanhemmat lapsilta. Vien sinun ystäväsi. Otan kaiken sinusta. Ulkonäkösi, ylpeytesi ja terveytesi. Olen kanssasi, vierelläsi. Sinä luovut kaikesta... perheestäsi, kodistasi, ystävistäsi, rahasta. Ja niin olet yksin. Vien ja vien, kunnes ei ole enää mitään annettavaa. Kun olen lopettanut kanssasi, olet onnekas jos elät. Jos annat mahdollisuuden, teen sinut hulluksi. Minä raiskaan kehosi; minä hallitsen mieltäsi. Minä omistan sinut kokonaan; sielusi tulee olemaan minun. Annan sinulle painajaisia, aina kun nukut. Kuulet ääniä pääsi sisältä, hikoilet, täriset ja vapiset, näet harhoja. Haluan teidän tietävän, -nämä ovat kaikki lahjoja minulta, mutta sitten se on jo liian myöhäistä. Tiedät sydämessäsi, että olet minun, ja me emme eroa.</em></p><p><em>Tulet katumaan, että kokeilit minua. Sinä tulit luokseni, en minä sinun luoksesi. Tiesit, että näin tapahtuisi. Monta kertaa olisit voinut lähteä, mutta haastoit voimani, ja päätit olla rohkea. Olisit voinut vain kävellä pois. Jos voisit elää tämän päivän, nyt mitä sanoisit? Olen sinun mestarisi, sinä olet minun orjani! Tulen jopa mukaasi, kun menet hautaan. Nyt kun olet tavannut minut, mitä teet? Kokeiletko minua vai et? Jos otat kädestäni, vien sinut helvettiin. Voin tuoda sinulle enemmän kurjuutta kuin sanat voivat kertoa. Minun nimeni on huume.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 26.9 kokouksessaan Vihreiden Kati Juvan aloitetta valvotuista huumeidenkäyttötiloista. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulisi avata avoimia ja valvottuja huumeidenkäyttötiloja, joissa käyttäjät voisivat terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa piikittää itseään. Tämän oletetaan vähentävän huumausaineiden käytöstä johtuvia haittoja.

Missä vaiheessa yhteiskunnan tehtävä on vaihtunut käytön vähentämisestä haittojen vähentämiseen? Miksi yhteiskunnan tehtävä ei ole enää vähentää käyttöä ja siihen liittyvää raskasta inhimillistä taakkaa käyttäjille ja heidän läheisilleen?

Tilastot kertovat karua kehitystä huumausaineiden käytöstä Suomessa. Huumausaineiden käyttö on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Aikana, jolloin suhtautumista huumausaineisiin on pyritty lieventämään. Omassakin nuoruudessani tämä touhu oli vielä paheksuttavaa, ei enää. Hamuaako Helsinki maailman huumausaine-pääkaupungiksikin?

https://yle.fi/uutiset/3-8279701

Huumausaineet eivät tipu taivaasta, kuten raha ei tule seinästä eikä sähkö töpselistä. Huumausaineet tulevat käyttäjille laittoman huumausainekaupan kautta. Näin ollen voitaisiin ajatella, että jos Helsinki ryhtyy dekriminalisoimaan huumausaineiden käyttöä, tukee se samalla myös huumausaineiden kauppaa välillisesti. En kertakaikkiaan voi ymmärtää tätä.

Mitä sitten tulee Kokoomuksen ja nykyiset Liike Nytin Mirita Saxbergin aloitteeseen huumausaineiden testaamisesta kaupungin toimesta, on ajatus vähintäänkin erikoinen. Jokainen laitonta huumausainetta ostava tietää, että joka ikinen annos on riski. Ostamiselle on oltava vaihtoehto ja se vaihtoehto on vieroitushoito ja sen jatkohoito. Sitä tulee olla saatavilla silloin, kun ihmisen oma motivaatio lopettamiselle on. Jokainen tuntemani ja jututtamani entinen päihdekoukussa ollut on sanonut, että jokainen riippuvainen tarvitsee yhden hyväksyjän toiminnalleen. Ja jokainen allekirjoittaa väitteen, että ihmisen on itse haluttava raitistua, sitä ei voi kukaan tehdä puolesta. Yhteiskunta eli tässä tapauksessa Helsingin kaupunki ei voi olla se hyväksyjä. Sen sijaan kaupungilla tulee olla käsi johon tarttua nopeasti, kun ihminen haluaa päihdemaailman kuolettavasta suosta nousta. Se on inhimillistä ja ihmistä arvostavaa toimintaa.

Katselen kauhulla tätä kehitystä. Tiedän taustakeskusteluiden perusteella, että seuraavaksi tulemme näkemään aloitteita, joissa vaaditaan huumausaineiden käytön laillistamista sekä reseptillä saatavien huumausaineiden antamista riippuvaisille. Luonnollisesti maksuttomia huumausaineita. Itse en tähän ajatuksenjuoksuun oikein pääse kiinni. Samalla logiikalla pitäisi alkoholisteille olla ilmaiset viinat tarpeen mukaan ja tupakkakoppeja kera röökien tupakoitsijoille.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos julkaisi 10.9.2014 facebookissa tuntemattomaksi jääneen kirjoittajan pysäyttävän kirjoituksen, ”Hei, minun nimeni on huume”. En halua olla tukemassa huumausaineiden käyttöä vaan sitä, että lapset ja nuoret osaavat sanoa ”ei” ja jos ei ole niin osannut sanoa, vastaamme pyyntöön ”auta”.

Hei, minun nimeni on huume.

Tuhoan koteja, revin perheitä toisistaan, otan lapsia, ja se on vasta alkua. Olen kalliimpaa kuin timantit, kalliimpaa kuin kulta. Tuon surua ja jos tarvitset minua, muista että olen helposti löydettävissä. Minä elän kaikkialla ympärilläsi- kouluissa ja kaupungissa. Asun rikkaassa, asun köyhässä, asun kadulla, ja ehkä naapurissasi.

Minun voimani on mahtava. Kokeile, niin näet, mutta jos sen teet, et voi koskaan olla varma, että enää päästämme toisistamme irti. Voit yrittää minua kerran ja voisin antaa sinun mennä, mutta yritä minua kahdesti ja minä otan sielusi - olet omani . Kun meillä on toisemme, sinä varastat ja valehtelet vuokseni. Teet mitä sinun täytyy, vain saadaksesi kokea minut uudestaan. Teet rikoksia, minun hurmani on sen arvoista. Sylissäni tunnet ilon. Sinä valehtelet vanhemmillesi, voit varastaa isältäsi. Kun näet heidän kyyneleensä, sinun pitäisi tuntea surua. Minun valtani sinuun on niin suuri, että kauttasi vaikutan jopa läheistesi elämään. Voit unohtaa oman moraalisi ja sen miten sinut kasvatettiin. Olen sinun omatuntosi, minä opetan sinua kulkemaan tietäni.

Otan lapset vanhemmilta ja vanhemmat lapsilta. Vien sinun ystäväsi. Otan kaiken sinusta. Ulkonäkösi, ylpeytesi ja terveytesi. Olen kanssasi, vierelläsi. Sinä luovut kaikesta... perheestäsi, kodistasi, ystävistäsi, rahasta. Ja niin olet yksin. Vien ja vien, kunnes ei ole enää mitään annettavaa. Kun olen lopettanut kanssasi, olet onnekas jos elät. Jos annat mahdollisuuden, teen sinut hulluksi. Minä raiskaan kehosi; minä hallitsen mieltäsi. Minä omistan sinut kokonaan; sielusi tulee olemaan minun. Annan sinulle painajaisia, aina kun nukut. Kuulet ääniä pääsi sisältä, hikoilet, täriset ja vapiset, näet harhoja. Haluan teidän tietävän, -nämä ovat kaikki lahjoja minulta, mutta sitten se on jo liian myöhäistä. Tiedät sydämessäsi, että olet minun, ja me emme eroa.

Tulet katumaan, että kokeilit minua. Sinä tulit luokseni, en minä sinun luoksesi. Tiesit, että näin tapahtuisi. Monta kertaa olisit voinut lähteä, mutta haastoit voimani, ja päätit olla rohkea. Olisit voinut vain kävellä pois. Jos voisit elää tämän päivän, nyt mitä sanoisit? Olen sinun mestarisi, sinä olet minun orjani! Tulen jopa mukaasi, kun menet hautaan. Nyt kun olet tavannut minut, mitä teet? Kokeiletko minua vai et? Jos otat kädestäni, vien sinut helvettiin. Voin tuoda sinulle enemmän kurjuutta kuin sanat voivat kertoa. Minun nimeni on huume.

]]>
80 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle#comments Helsinki Huumausaineet Päihdepolitiikka Sun, 23 Sep 2018 11:16:49 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261436-ei-yhteiskunnan-hyvaksyntaa-huumemaailmalle
Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla? http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla <p>Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.</p><p>Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.</p><p>Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.</p><p>Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.</p><p>Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.</p><p>Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.</p><p>Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.</p><p>Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.</p><p>Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.

Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.

Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.

Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.

Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.

Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.

Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.

Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.

]]>
3 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla#comments Eduskuntavaali 2019 hallitus Helsinki Koulutus Koulutusleikkaukset Sat, 22 Sep 2018 13:06:04 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla
Seniorit ovat kuntien harmaata kultaa http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa <p>Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt &ndash;valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein &rdquo;eläkeläisistä&rdquo; yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.</p><p>Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.</p><p>Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 &ndash;vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84&nbsp;000 ihmistä.</p><p>Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.</p><p><em>&rdquo;Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot&rdquo;,</em> sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.</p><p>Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.</p><p>Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni minulle tuntematon eläkeläinen on ollut tukenani kuluneen viikon aikana, kun olen irtautunut puoluepolitiikasta ja perustanut oman Liike Nyt –valtuustoryhmän Helsinkiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että päätöksenteossa puhutaan usein ”eläkeläisistä” yhtenä ryhmänä, jolle toimii samanlaiset ratkaisut. Yhden koon sukkahousut eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi eri ikäisten kesken, on kiinnitettävä huomiota moneen erilaiseen senioreiden elämänlaatua parantavaan seikkaan.

Pelkästään Helsingissä asuu yli 108 000 eläkeikäistä ja määrä kasvaa lähivuosien aikana reilulla kymmenellä tuhannella. Osa ikäihmisistä asuu yksin kotona, osa toimii puolison tai lapsen omaishoitajana. Toiset ovat edelleen kokonaan tai osittain mukana työelämässä, kun taas toiset ovat jo varhain jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tilastojen valossa asia on niin, että mitä enemmän ikää tulee, sitä köyhemmäksi ihminen muuttuu. Valtaosa helsinkiläisistä eläkeikäisistä saa veronalaista kuukausituloa vain noin 1600 euroa. Toisaalta liki 4 prosenttia 65-70 –vuotiaista nauttii yli 100 000 euron vuosituloja. Silti noin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eläkeläisten elinolot tulevat heikentymään*. Tämä on osin selitettävissä varmasti sillä, että eläkeindeksin muutosta tarkoittanut senioriliikkeen kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa. Sen oli allekirjoittanut yli 84 000 ihmistä.

Etenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla moni poliitikko lupaa eläkeläisille lisää rahaa. Tämä on selvää äänten kalastelua sen jälkeen, kun käytettävissä olevan eläkkeen määrästä ei juuri ole hiiskuttu kansalaisaloitteen hylkäämisen jälkeen. Taitettu eläkeindeksi, työ- tai yrittäjätoiminnan mahdollistaminen eläkkeellä ollessa, tai omaishoidon tuki ovat kyllä valtakunnan päättäjien käsissä, mutta haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, että kuntatasolla voidaan puuttua kurjuuteen paljon ketterämmin.

”Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”, sanovat meidän suvun vanhemmat. Kaupunkien pitäisi tehdä pitkäjänteistä politiikkaa sen eteen, että käytettävissä olevat rahat riittävät hyvään elämiseen. Kuntapolitiikan keinoin asumisen kustannuksia voidaan alentaa, terveydenhoidon hintaa laskea, lisätä kotiin tuotavia palveluja, ja tarjota parempia alennuksia esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen hinnoista.

Toimeentulon ja terveydenhuollon lisäksi on tärkeää, että työstä eläkkeelle siirtyvien sosiaaliset suhteet toimivat ja verkostot ovat monipuolisia myös iän karttuessa. Ikääntyvien ihmisten hiljainen tietotaito ja aktiivisuus olisi molemminpuolinen voimavara, kun kunnat valjastaisivat sitä paikallisten yritysten ja kuntien tuottamien palveluiden hyödyksi. Tällaisesta työstä tulisi saada verotonta etua eläkkeen päälle, tai saada vaihtokauppana digikonsultointia, tai vaikkapa tietokoneen. Voimme luoda senioreiden, lasten ja nuorten yhteisiä kohtaamispaikkoja lähiöihin, keskustoihin ja nettiin. Seura on parasta lääkettä yksinäisyyteen.

Sukupolveni on kasvatettu niin, että vanhempia kunnioitetaan ja vanhemmilta opitaan. Niin kauan, kuin minä saan päättää, kuuluu hyvä elämä taata etenkin ikääntyville. Harmaa kulta on mittaamattoman arvokasta. Jokainen seniori tietää varmasti, mitä tarkoitan.

 

*) Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimus, 2018

]]>
0 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa#comments Eläkeindeksi Eläkeläiset Helsinki LiikeNyt Seniorit Fri, 21 Sep 2018 08:45:42 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261318-seniorit-ovat-kuntien-harmaata-kultaa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 39/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018 <p>Kaupunginhallituksessa määritetään vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät 2020/2021, ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosina 2018-2019. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on 36 aloitetta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 24.9.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-24_Khs_36_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-24_Eja_9_El"><u>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 25.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=22&amp;doc=Kasko_2018-09-25_Rkj_7_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-09-25_Kuja_6_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 26.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-26_Kvsto_16_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 28.9.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Munkkiniemen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/F670D06F-AE90-CD08-8C2A-6371F8600000/Liite.pdf">Muusanpolku 1:n</a>, Alppiharjun <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/E4AE651C-9F97-C11D-8668-5FFCE5700000/Liite.pdf">Harjuportin</a>, Vartiokylän <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/E4AE651C-9F97-C11D-8668-5FFCE5700000/Liite.pdf">Liikkalankuja 6</a>:n ja Etelä-Haagan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/C8AC95EB-A41D-C70A-9775-632471C00000/Liite.pdf">Steniuksentie 14 ja 20</a>:n asemakaavojen muuttamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokouksessa määritetään myös vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2021. Koskeeko tämä juuri sinun tonttiasi? Tutustu luetteloon <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-09-24_Khs_36_El/76BDA8B1-6A60-C3FC-8CF2-63CFB4D00000/Liite.pdf">täällä</a>. Maanvuokran perusteet ovat samanlaiset kuin viime vuosina uusituissa sopimuksissa. Uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Osallistuvan budjetoinnin työpajat ovat jo käynnissä kaupunkilaisten kanssa, ja kaupunginhallitus päättää kokouksessaan yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia jäi viimeksi pöydälle, mutta nyt saataneen valmista aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla on asemakaava-asioita <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El"><u>Karhusaaren</u></a> eteläosasta ja Pakilan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El/AF185B7D-12C6-C5D9-BAD1-65A9F4000000/Liite.pdf"><u>Kyläkunnantie 67</u></a>:stä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon tulee olla sellaista, että on saatavissa riittävästi hyvää talousvettä sekä on järjestettävissä terveyden ja ympäristön kannalta hyvä jätevesihuolto.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsiteltävänä on myös rakennuskiellon pidentäminen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-25_Kylk_25_El/50F4AFD1-8FB6-C9C5-8C6D-65AEEC700000/Liite.pdf"><u>kantakaupungin</u></a> alueilla. Rakennuskielto on ollut voimassa jo 1961 lähtien. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi esityksen mukaan pidentää kahdella vuodella.</p><p>&nbsp;</p><p>Listalla on lisäksi lukuisia aloitteita ja toivomusponsia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuuston </strong>kokoukseen pitää varata tukevat eväät. Esityslistalla on 36 valtuutettujen aloitetta, ja aiheet ovat seuraavat: muovin käytön vähentäminen, maksuttomat opiskelun välineet toisen asteen opiskelijoille, julkisten tilojen turvallisuuden lisääminen ja seksuaalisen häirinnän estäminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen Helsingissä, kaupungin työterveyskyselyn raportoinnin laajentaminen johtamistyön osalta, kaupungin tilojen alueiden vuokraamisen eettiset ohjeet, selko- ja monikielisyys kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa, aktiivimallin piiriin joutuneiden työttömien aseman parantaminen, kouluilla ja niiden välittömässä läheisyydessä pidettäviin rasistisiin mielenosoituksiin puuttuminen, Sibeliuspuiston yleisilme ja palvelut, Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttäminen asukaskäytössä, kimppakyytisovellus, Suvilahden ja teurastamon yhdistävän Festarikujan rakentaminen, valaistus Lauttasaarentien ostoskeskuksen kohdalla, jalankulkuvalot Lauttasaarentiellä, sisäilman laatua parantava ilmanvaihto kouluihin ja päiväkoteihin, Östersundomin siirtäminen HSL:n B-vyöhykkeeseen, Malmin keskusta-alueen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin tilojen vuokraamisen kieltäminen rasistisille yhteisöille, Puistolan aseman viihtyisyyden lisääminen, metroliikenteen häiriöt ja metrojunan kuljettajien työolot, tekojään rakentaminen Lauttasaaren liikuntapuistoon, tilojen avaaminen vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähiliikuntapaikka Puistolan liikuntapuistoon, juoksuportaiden rakentaminen, uimahallin toteuttaminen Puistolan Suuntimopuistoon, koulukuraattorien ja &ndash;psykologien lisääminen esiopetukseen, lähikouluperiaatteen käyttöönotto päiväkotipaikkapäätöksissä, hiihtokauden pidentäminen Paloheinässä, graffitti- ja muraalitaiteen saaminen Herttoniemen ja Siilitien meluvalliin, psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa, valvotut huumeidenkäyttötilat, Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaaminen, matalan kynnyksen mielenterveysavun lisääminen, sote-huollon valinnanvapausopas ja perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon lyhytterapiat.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli näistä löytyy sydäntäsi lähellä olevia aiheita, kannattaa asettautua keskiviikkona klo 18 kanavalla <a href="http://www.helsinkikanava.fi/"><u>www.helsinkikanava.fi</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa määritetään vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät 2020/2021, ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosina 2018-2019. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on 36 aloitetta.

 

Maanantai 24.9. 

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

 

Tiistai 25.9.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto

 

Keskiviikko 26.9.

Kaupunginvaltuusto

 

Perjantai 28.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

 

Kaupunginhallitus käsittelee Munkkiniemen Muusanpolku 1:n, Alppiharjun Harjuportin, Vartiokylän Liikkalankuja 6:n ja Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20:n asemakaavojen muuttamista.

 

Kokouksessa määritetään myös vuokrausperusteet asuntotonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020 ja 2021. Koskeeko tämä juuri sinun tonttiasi? Tutustu luetteloon täällä. Maanvuokran perusteet ovat samanlaiset kuin viime vuosina uusituissa sopimuksissa. Uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta.

 

Osallistuvan budjetoinnin työpajat ovat jo käynnissä kaupunkilaisten kanssa, ja kaupunginhallitus päättää kokouksessaan yksityiskohdista osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi vuosina 2018-2019. Asia jäi viimeksi pöydälle, mutta nyt saataneen valmista aikaan.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on asemakaava-asioita Karhusaaren eteläosasta ja Pakilan Kyläkunnantie 67:stä.

 

Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon tulee olla sellaista, että on saatavissa riittävästi hyvää talousvettä sekä on järjestettävissä terveyden ja ympäristön kannalta hyvä jätevesihuolto.

 

Käsiteltävänä on myös rakennuskiellon pidentäminen kantakaupungin alueilla. Rakennuskielto on ollut voimassa jo 1961 lähtien. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi esityksen mukaan pidentää kahdella vuodella.

 

Listalla on lisäksi lukuisia aloitteita ja toivomusponsia.

 

Kaupunginvaltuuston kokoukseen pitää varata tukevat eväät. Esityslistalla on 36 valtuutettujen aloitetta, ja aiheet ovat seuraavat: muovin käytön vähentäminen, maksuttomat opiskelun välineet toisen asteen opiskelijoille, julkisten tilojen turvallisuuden lisääminen ja seksuaalisen häirinnän estäminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen Helsingissä, kaupungin työterveyskyselyn raportoinnin laajentaminen johtamistyön osalta, kaupungin tilojen alueiden vuokraamisen eettiset ohjeet, selko- ja monikielisyys kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa, aktiivimallin piiriin joutuneiden työttömien aseman parantaminen, kouluilla ja niiden välittömässä läheisyydessä pidettäviin rasistisiin mielenosoituksiin puuttuminen, Sibeliuspuiston yleisilme ja palvelut, Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttäminen asukaskäytössä, kimppakyytisovellus, Suvilahden ja teurastamon yhdistävän Festarikujan rakentaminen, valaistus Lauttasaarentien ostoskeskuksen kohdalla, jalankulkuvalot Lauttasaarentiellä, sisäilman laatua parantava ilmanvaihto kouluihin ja päiväkoteihin, Östersundomin siirtäminen HSL:n B-vyöhykkeeseen, Malmin keskusta-alueen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin tilojen vuokraamisen kieltäminen rasistisille yhteisöille, Puistolan aseman viihtyisyyden lisääminen, metroliikenteen häiriöt ja metrojunan kuljettajien työolot, tekojään rakentaminen Lauttasaaren liikuntapuistoon, tilojen avaaminen vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähiliikuntapaikka Puistolan liikuntapuistoon, juoksuportaiden rakentaminen, uimahallin toteuttaminen Puistolan Suuntimopuistoon, koulukuraattorien ja –psykologien lisääminen esiopetukseen, lähikouluperiaatteen käyttöönotto päiväkotipaikkapäätöksissä, hiihtokauden pidentäminen Paloheinässä, graffitti- ja muraalitaiteen saaminen Herttoniemen ja Siilitien meluvalliin, psykososiaalisen tuen vahvistaminen elämän loppuvaiheen hoidossa, valvotut huumeidenkäyttötilat, Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaaminen, matalan kynnyksen mielenterveysavun lisääminen, sote-huollon valinnanvapausopas ja perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon lyhytterapiat.

 

Mikäli näistä löytyy sydäntäsi lähellä olevia aiheita, kannattaa asettautua keskiviikkona klo 18 kanavalla www.helsinkikanava.fi.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
2 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 21 Sep 2018 08:26:19 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261316-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-392018
Helsingin kaupunki vaikeuttaa asuntorakentamista itse http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse <p>Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho totesi mainiosti (<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/16092018/art-2000005829174.html">HS mielipide 17.9.</a>), että Helsingin seutu on yhtenäinen kaupunkialue. Valitettavasti Helsinki tuntuu aktiivisesti unohtavan tämän kaavoituksessaan. Olisikin korkea aika alkaa noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain 46a pykälää, joka mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava.</p><p>Ahon väite siitä, että asuntorakentamisen vaikeudet johtuvat muusta kuin Helsingin kaupungin toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Huonosti ja ilmeisen lainvastaisesti laadittu yleiskaava on Helsingin kaupungin tekemä, välittämättä asukkaiden mielipiteistä ja palautteista. Kansalaisten oikeus valittaa siitä on kirjattu lakiin. Valitusoikeutta ei voida rajoittaa perustuslakia muuttamatta eikä varsinkaan virkamiesvoimin.&nbsp;</p><p>Vaikka yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, oli se maallikkovaltuutetulle käsittämätön ja liian suuri kokonaisuus. Valtuutettuja peloteltiin kaavan kaatumisella, jos edes yhtä osaa siitä muutetaan. Kaava perustuu kaupunkisuunnitteluviraston kapeaan visioon.&nbsp;</p><p>Tämä näkyy erityisesti yleiskaavan Malmi-asiassa, jossa&nbsp; kansalaisten mielipide on jätetty räikeimmin täysin huomiotta. Huhtikuussa 2015 KSV:n Mikko Aho ja Rikhard Manninen vastasivat kysymykseen Malmin lentokentän osoittamisesta asuntorakentamiseen, että &ldquo;KSV perustaa työnsä käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa.&rdquo;&nbsp; Kaupunkilaiset sitä eivät halua: mielipidemittauksissa&nbsp; 67% haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä ja vain 19% rakentaa alueelle asuntoja (TNS 2017). Kansalaismielipide on selvä.</p><p>Helsingissäkin asuntotavoitteet ovat vain paikallinen tarve. Oikeuden käsiteltävänä olevien &nbsp;kulttuuriarvojen ja luontoarvojen säilymisessä on kyse paljon isommista asioista. Valtaosa niistä on EU-tasolla määritettyjä ja direktiivillä suojeltuja arvoja, joiden tuhominen ei ole edes yksittäisen jäsenvaltion päätettävissä. Riippuen katsantokannasta se voi olla joko EU:n tuoma hyvä asia tai rajoite, mutta niin se vain on tällä hetkellä.</p><p>Helsingin yleiskaava näyttää nyt kaatuvan. Kaava ei vastaa kaupunkilaisten tahtoa. Tehdään uusi, yhteinen kaava koko pääkaupunkiseudulle ja huomioidaan kansalaismielipide aidosti.&nbsp;Valittamisen tarve lakkaa, kun asukkaiden, kulttuurijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen näkemys huomioidaan aidosti kaavoituksessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho totesi mainiosti (HS mielipide 17.9.), että Helsingin seutu on yhtenäinen kaupunkialue. Valitettavasti Helsinki tuntuu aktiivisesti unohtavan tämän kaavoituksessaan. Olisikin korkea aika alkaa noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain 46a pykälää, joka mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava.

Ahon väite siitä, että asuntorakentamisen vaikeudet johtuvat muusta kuin Helsingin kaupungin toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Huonosti ja ilmeisen lainvastaisesti laadittu yleiskaava on Helsingin kaupungin tekemä, välittämättä asukkaiden mielipiteistä ja palautteista. Kansalaisten oikeus valittaa siitä on kirjattu lakiin. Valitusoikeutta ei voida rajoittaa perustuslakia muuttamatta eikä varsinkaan virkamiesvoimin. 

Vaikka yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, oli se maallikkovaltuutetulle käsittämätön ja liian suuri kokonaisuus. Valtuutettuja peloteltiin kaavan kaatumisella, jos edes yhtä osaa siitä muutetaan. Kaava perustuu kaupunkisuunnitteluviraston kapeaan visioon. 

Tämä näkyy erityisesti yleiskaavan Malmi-asiassa, jossa  kansalaisten mielipide on jätetty räikeimmin täysin huomiotta. Huhtikuussa 2015 KSV:n Mikko Aho ja Rikhard Manninen vastasivat kysymykseen Malmin lentokentän osoittamisesta asuntorakentamiseen, että “KSV perustaa työnsä käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa.”  Kaupunkilaiset sitä eivät halua: mielipidemittauksissa  67% haluaa säilyttää kentän ilmailukäytössä ja vain 19% rakentaa alueelle asuntoja (TNS 2017). Kansalaismielipide on selvä.

Helsingissäkin asuntotavoitteet ovat vain paikallinen tarve. Oikeuden käsiteltävänä olevien  kulttuuriarvojen ja luontoarvojen säilymisessä on kyse paljon isommista asioista. Valtaosa niistä on EU-tasolla määritettyjä ja direktiivillä suojeltuja arvoja, joiden tuhominen ei ole edes yksittäisen jäsenvaltion päätettävissä. Riippuen katsantokannasta se voi olla joko EU:n tuoma hyvä asia tai rajoite, mutta niin se vain on tällä hetkellä.

Helsingin yleiskaava näyttää nyt kaatuvan. Kaava ei vastaa kaupunkilaisten tahtoa. Tehdään uusi, yhteinen kaava koko pääkaupunkiseudulle ja huomioidaan kansalaismielipide aidosti. Valittamisen tarve lakkaa, kun asukkaiden, kulttuurijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen näkemys huomioidaan aidosti kaavoituksessa.

]]>
0 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse#comments Helsinki Kaavoitus Malmin lentoasema Thu, 20 Sep 2018 12:15:20 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261254-helsingin-kaupunki-vaikeuttaa-asuntorakentamista-itse
Kannattaisiko tietyömaat kieltää Helsingistä? http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista <p>Helsinki on jälleen kerran ollut täynnä tietyömaita läpi kesän. Pahimmillaan tai parhaimmillaan voi olla käynnissä jopa 800 työmaata ja vuositasolla noin 7.000.<br /><br />Ei ihme, jos välillä tuntuu, että kaupunki on yksi suuri liikenteen poikkeusjärjestely. Sujuva liikkuminen niin jalankulkijana kuin ajoneuvon kuljettajana vaikeutuu ja hermoja saattaa kiristää viikkotolkulla auki olevat kuopat, varsinkin jos niissä ei näy työmiehiä. Työmaat poistamalla poistuisi myös tämä haitta?<br /><br />Laajemmin katsottuna, meidän kannattaa olla tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Työmaat kertovat kehittyvästä, hyvin toimeentulevasta ja eteenpäin suuntaavasta kaupungista, jonka infrastruktuuria ylläpidetään ja kohennetaan huolellisesti. Tähtäin on tulevaisuudessa, vielä paremmissa palveluissa ja turvallisemmassa kaupunkiympäristössä.<br /><br />Tokihan on myös parannettavaa: työmaat on saatava nopeammin päätökseen ja liikenteen poikkeusjärjestelyt sujuvammiksi. Helsingissä harmillisesti n. 33 % urakoitsijoista tarvitsee jatkoaikaa kaivuutöiden loppuunsaattamiseen. Tämä on Suomen kaupunkien välisessä vertailussa heikoin luku (Suomen kuntaliiton tutkimus 2017). Lupaa haetaan monesti liian lyhyeksi ajaksi, olettaen että sen saa helpommin ja kevyimmin ehdoin. Tällaiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota urakkakilpailutusten yhteydessä ja lisäksi nopeammasta valmistumisesta seuraisi nykyistä käytäntöä parempi tili.<br /><br />Valvonnalla taataan hyvien suunnitelmien muuttuminen hyväksi lopputulokseksi. Itse lisäisin työmaita valvovien katutarkastajien määrää nykyisestä 15:sta merkittävästi.<br />Kaupungin tulee myös kiinnittää huomiota urakoiden suunnitteluun nykyistä enemmän. Turhan moneen kertaan olen todennut, että paremmalla valmistelulla olisi estetty kalliit lisätyöt ja urakan venyminen.<br /><br />Pyrkiessämme parempaan on kehittäminen kieltämistä mieluisampi periaate, joka tuottaa tässäkin parhaan lisäarvon helsinkiläisille.</p><p>Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin kunnallispolitikkona, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä. Kirjoitus on julkaistus Elävä Helsinki -lehdessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinki on jälleen kerran ollut täynnä tietyömaita läpi kesän. Pahimmillaan tai parhaimmillaan voi olla käynnissä jopa 800 työmaata ja vuositasolla noin 7.000.

Ei ihme, jos välillä tuntuu, että kaupunki on yksi suuri liikenteen poikkeusjärjestely. Sujuva liikkuminen niin jalankulkijana kuin ajoneuvon kuljettajana vaikeutuu ja hermoja saattaa kiristää viikkotolkulla auki olevat kuopat, varsinkin jos niissä ei näy työmiehiä. Työmaat poistamalla poistuisi myös tämä haitta?

Laajemmin katsottuna, meidän kannattaa olla tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Työmaat kertovat kehittyvästä, hyvin toimeentulevasta ja eteenpäin suuntaavasta kaupungista, jonka infrastruktuuria ylläpidetään ja kohennetaan huolellisesti. Tähtäin on tulevaisuudessa, vielä paremmissa palveluissa ja turvallisemmassa kaupunkiympäristössä.

Tokihan on myös parannettavaa: työmaat on saatava nopeammin päätökseen ja liikenteen poikkeusjärjestelyt sujuvammiksi. Helsingissä harmillisesti n. 33 % urakoitsijoista tarvitsee jatkoaikaa kaivuutöiden loppuunsaattamiseen. Tämä on Suomen kaupunkien välisessä vertailussa heikoin luku (Suomen kuntaliiton tutkimus 2017). Lupaa haetaan monesti liian lyhyeksi ajaksi, olettaen että sen saa helpommin ja kevyimmin ehdoin. Tällaiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota urakkakilpailutusten yhteydessä ja lisäksi nopeammasta valmistumisesta seuraisi nykyistä käytäntöä parempi tili.

Valvonnalla taataan hyvien suunnitelmien muuttuminen hyväksi lopputulokseksi. Itse lisäisin työmaita valvovien katutarkastajien määrää nykyisestä 15:sta merkittävästi.
Kaupungin tulee myös kiinnittää huomiota urakoiden suunnitteluun nykyistä enemmän. Turhan moneen kertaan olen todennut, että paremmalla valmistelulla olisi estetty kalliit lisätyöt ja urakan venyminen.

Pyrkiessämme parempaan on kehittäminen kieltämistä mieluisampi periaate, joka tuottaa tässäkin parhaan lisäarvon helsinkiläisille.

Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin kunnallispolitikkona, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä. Kirjoitus on julkaistus Elävä Helsinki -lehdessä.

 

 

]]>
3 http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista#comments Helsinki Liikenne Tietyöt Thu, 20 Sep 2018 08:59:26 +0000 Dennis Pasterstein http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261242-kannattaisiko-tietyomaat-kieltaa-helsingista
Terve järki voitti kerrankin autopaikkanormin http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin <p>Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan. Kaupunkiympäristölautakunta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_Pt/index.html">palautti</a> <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_Pt/6CEB7CAF-2E92-C0EC-913B-65D207300003/Lassilan_Hopeatie_20_ja_Ayripolku_1_asemakaavan_mu.html">Lassilan Hopeatie 20 ja Äyripolku 1 asemakaavan muutoksen</a> äänin JAA: 2, EI: 7, Tyhjiä: 1, Poissa: 3 uudelleenvalmisteltavaksi sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia saa korottaa kahdella kerroksella siten, että autopaikkojen lukumäärä määrä pysyy nykyisen ehdotuksen mukaisena.</p><p>Jostain käsittämättömästä syystä kaavoituksen toimintamalli Helsingissä on ollut pitkälti tiivistettävissä siihen, että katsotaan, paljonko tietylle tontille saadaan toteutettua edes etäisesti järjellisin kustannuksin autopaikkoja, ja sen jälkeen lasketaan, montako asuntoa tontille voidaan toteuttaa autopaikkanormin mukaisesti. Jostain vielä käsittämättömämmästä syystä taustalla tuntuu olevan ajattelu, että autottomia kohteita ei voi rakentaa, koska asukas saattaa jossain kohtaa elämässään tarvita auton.</p><p>Vastaavalla logiikalla yksiöitä tai edes kaksioita ei pitäisi rakentaa lainkaan, koska asukas saattaa jossain kohtaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja tarvita enemmän tilaa. Tällöin kuitenkin asukas yleensä tajuaa joko ostaa tai vuokrata muuttuneeseen elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, eikä oleteta, että kaavoitus pitäisi tehdä sen mukaan, että henkilö voisi asua koko elämänsä samassa asunnossa täysin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippumatta.</p><p>Helsingin kaavoituksessa käytetyn autopaikkanormin taustalla oleva ajatusmalli on järjetön, koska auto on yksi kulkuväline muiden joukossa, ja jos tontti sattuu olemaan aivan aseman vieressä, kuten tämä kyseessä oleva kohde, on perusteltua, että erityisesti kyseiseen Hekan vuokrakohteeseen valikoidaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka pystyvät hyödyntämään alueen hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvolliset, autopaikkanormi voi olla perusteltu.</p><p>Tietyillä alueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, jotka ovat pussinperiä, joista on vain yksi reitti ulos, liiallisen määrän autopaikkoja kaavoittaminen alueelle taas johtaa siihen, että kyseisille alueille hankitaan autopaikkojen mukainen määrä autoja, ja kaikki kärsivät, kun ruuhka-aikaan alueelta ei pääse ulos sen enempää joukkoliikenteellä kuin omalla autollakaan, koska raitiovaunu tai bussi jumittaa samassa ruuhkassa kuin henkilöautot. Paljon järkevämpää olisi suunnitella kyseisen kaltaisista kaupunginosista huomattavasti nykyistä pienemmällä autopaikkanormilla sellaisia, joissa liikkuminen perustuu pääasiallisesti joukkoliikenteen käyttöön, ja vastaavasti lähellä kehä- tai moottoriteitä olevilla alueilla painottaa autopaikallisten asuntojen määrää.</p><p>Toivottavasti tämäniltainen palautuspäätös nostaa nykyisen autopaikkanormin järkevyyden uuteen keskusteluun, jotta kaupunkia voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella terveellä järjellä, ei autopaikkanormin ehdoilla. Autopaikkoja ei kannata kaavoittaa sinne, mihin ei voi kaavoittaa sellaisia liikenneväyliä, jotka mahdollistavat sujuvan autoliikenteen.</p><p>Tämäniltainen kaupunkiympäristölautakunnan kokous osoitti, että meillä on hieno lautakunta, joka kykenee itsenäiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan kangistuneita kaavoja sen sijaan, että hyväksyisi kaikki viraston esitykset kumileimasintyyliin. Kiitokset kollegoille lautakunnassa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan. Kaupunkiympäristölautakunta palautti Lassilan Hopeatie 20 ja Äyripolku 1 asemakaavan muutoksen äänin JAA: 2, EI: 7, Tyhjiä: 1, Poissa: 3 uudelleenvalmisteltavaksi sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia saa korottaa kahdella kerroksella siten, että autopaikkojen lukumäärä määrä pysyy nykyisen ehdotuksen mukaisena.

Jostain käsittämättömästä syystä kaavoituksen toimintamalli Helsingissä on ollut pitkälti tiivistettävissä siihen, että katsotaan, paljonko tietylle tontille saadaan toteutettua edes etäisesti järjellisin kustannuksin autopaikkoja, ja sen jälkeen lasketaan, montako asuntoa tontille voidaan toteuttaa autopaikkanormin mukaisesti. Jostain vielä käsittämättömämmästä syystä taustalla tuntuu olevan ajattelu, että autottomia kohteita ei voi rakentaa, koska asukas saattaa jossain kohtaa elämässään tarvita auton.

Vastaavalla logiikalla yksiöitä tai edes kaksioita ei pitäisi rakentaa lainkaan, koska asukas saattaa jossain kohtaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja tarvita enemmän tilaa. Tällöin kuitenkin asukas yleensä tajuaa joko ostaa tai vuokrata muuttuneeseen elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, eikä oleteta, että kaavoitus pitäisi tehdä sen mukaan, että henkilö voisi asua koko elämänsä samassa asunnossa täysin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippumatta.

Helsingin kaavoituksessa käytetyn autopaikkanormin taustalla oleva ajatusmalli on järjetön, koska auto on yksi kulkuväline muiden joukossa, ja jos tontti sattuu olemaan aivan aseman vieressä, kuten tämä kyseessä oleva kohde, on perusteltua, että erityisesti kyseiseen Hekan vuokrakohteeseen valikoidaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka pystyvät hyödyntämään alueen hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvolliset, autopaikkanormi voi olla perusteltu.

Tietyillä alueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, jotka ovat pussinperiä, joista on vain yksi reitti ulos, liiallisen määrän autopaikkoja kaavoittaminen alueelle taas johtaa siihen, että kyseisille alueille hankitaan autopaikkojen mukainen määrä autoja, ja kaikki kärsivät, kun ruuhka-aikaan alueelta ei pääse ulos sen enempää joukkoliikenteellä kuin omalla autollakaan, koska raitiovaunu tai bussi jumittaa samassa ruuhkassa kuin henkilöautot. Paljon järkevämpää olisi suunnitella kyseisen kaltaisista kaupunginosista huomattavasti nykyistä pienemmällä autopaikkanormilla sellaisia, joissa liikkuminen perustuu pääasiallisesti joukkoliikenteen käyttöön, ja vastaavasti lähellä kehä- tai moottoriteitä olevilla alueilla painottaa autopaikallisten asuntojen määrää.

Toivottavasti tämäniltainen palautuspäätös nostaa nykyisen autopaikkanormin järkevyyden uuteen keskusteluun, jotta kaupunkia voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella terveellä järjellä, ei autopaikkanormin ehdoilla. Autopaikkoja ei kannata kaavoittaa sinne, mihin ei voi kaavoittaa sellaisia liikenneväyliä, jotka mahdollistavat sujuvan autoliikenteen.

Tämäniltainen kaupunkiympäristölautakunnan kokous osoitti, että meillä on hieno lautakunta, joka kykenee itsenäiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan kangistuneita kaavoja sen sijaan, että hyväksyisi kaikki viraston esitykset kumileimasintyyliin. Kiitokset kollegoille lautakunnassa!

]]>
0 http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin#comments Autopaikkanormi Helsinki Kaavoitus Kaavoitusvirheet Kaupunkisuunnittelu Tue, 18 Sep 2018 17:50:09 +0000 Nuutti Hyttinen http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261170-terve-jarki-voitti-kerrankin-autopaikkanormin
Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018 <p>Kaupunginhallituksessa jatketaan viimeksi pöydälle jääneen aloitepinon kanssa ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosiksi 2018&ndash;2019. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee aloitteita ja ponsia. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017&ndash;2026.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 17.9.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-09-17_Khs_35_El">Kaupunginhallitus</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 18.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-09-18_Kklku_11_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Torstai 20.9.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat">Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat">Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>jätti viimeksi pöydälle 35 valtuustoaloitteen setin, jossa aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä.&nbsp; Nyt on tarkoitus tehdä aloitteista päätökset. Lisäksi listalla uusi uutuutena aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä. Viime viikolla uutisoitiinkin, että Helsinki ryhtyy toisena kaupunkina maailmassa raportoimaan YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunkiympäristön toimiala muuttaa Kalasatamaan rakentuvaan uudisrakennukseen, jonka vuokraamisesta kaupungin päättöön päätetään tässä kokouksessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus päättää osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen yksityiskohdista vuosikjsi 2018-2019. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle osallistu.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron</p><p>arvoisia, ja jaettava potti on kokonaisuudessaan 4,4 miljoonaa euroa, josta kohdennetaan 80 %</p><p>suurpiirikohtaisesti niiden väestömäärän mukaan ja 20 %</p><p>kohdennetaan kaupunkiyhteisiin hankkeisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Riittävän suurilla budjettiehdotuksilla pyritään varmistamaan niiden vaikuttavuus ja kohdentamaan valmistelun resursseja suurempiin kokonaisuuksiin. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Äänestäminen tapahtuu digitaalisessa palvelussa osallistu.hel.fi. Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>käsittelee mm. aloitteita/ponsia, jotka koskevat Puotilan ala-asteen väistötiloja (asia jäänee pöydälle), Postipuiston alkuvaiheen päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä, maailman puhtainta sisäilmaa Helsinkiin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden istutusta koulujen ja päiväkotien pihoille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>on esillä Lassilan Hopeatie 20/Äyripolku 1:n <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/33A42A2D-4A45-CC06-8D9E-65660AB00000/Liite.pdf">asemakaavan</a> muuttaminen ja Korkeasaaren/Mustikkamaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/6458EF0C-56DA-C66D-957F-656588D00000/Liite.pdf">asemakaava</a>n muuttaminen. Myös Karhusaaren eteläosassa muutetaan pientalotonttien <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-09-18_Kylk_24_El/B1BBEC8C-A7F4-C99B-9A92-5EF129D00000/Liite.pdf">asemakaavaa</a>. Asemakaavan muutoksella edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä, sillä nykyisille tonteille voidaan rakentaa nykyistä useampia pientaloja.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Ohjelmakaudella HSY:n ja kaupungin yhteistyönä selvitetään mahdollisuuksia siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin ja laaditaan erilaisia hulevettä koskevia suunnitelmia.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallituksessa jatketaan viimeksi pöydälle jääneen aloitepinon kanssa ja päätetään osallistuvasta budjetoinnista vuosiksi 2018–2019. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee aloitteita ja ponsia. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017–2026.

 

Maanantai 17.9. 

Kaupunginhallitus

 

Tiistai 18.9.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

 

Torstai 20.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

Kaupunginhallitus jätti viimeksi pöydälle 35 valtuustoaloitteen setin, jossa aiheet vaihtelevat valvotuista huumeidenkäyttötiloista erilaisten liikuntapaikkatoiveiden kautta maksuttomiin opiskelun välineisiin toisen asteen opiskelijoille, ja kaikkea siltä väliltä.  Nyt on tarkoitus tehdä aloitteista päätökset. Lisäksi listalla uusi uutuutena aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä. Viime viikolla uutisoitiinkin, että Helsinki ryhtyy toisena kaupunkina maailmassa raportoimaan YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisesta.

 

Kaupunkiympäristön toimiala muuttaa Kalasatamaan rakentuvaan uudisrakennukseen, jonka vuokraamisesta kaupungin päättöön päätetään tässä kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus päättää osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen yksityiskohdista vuosikjsi 2018-2019. Esityksen mukaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia voivat jättää yksityishenkilöt ja yhteisöt. Budjettiehdotukset jätetään julkiselle digitaaliselle osallistumispalvelulle osallistu.hel.fi. Osallistuvan budjetoinnin prosessi tapahtuu digitaalisessa palvelussa, jossa budjettiehdotuksia voidaan kommentoida, kannattaa ja äänestää. Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla vähintään 35 000 euron

arvoisia, ja jaettava potti on kokonaisuudessaan 4,4 miljoonaa euroa, josta kohdennetaan 80 %

suurpiirikohtaisesti niiden väestömäärän mukaan ja 20 %

kohdennetaan kaupunkiyhteisiin hankkeisiin.

 

Riittävän suurilla budjettiehdotuksilla pyritään varmistamaan niiden vaikuttavuus ja kohdentamaan valmistelun resursseja suurempiin kokonaisuuksiin. Pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestysvaiheeseen etenevät budjettiehdotukset yhteiskehittämisvaiheen, valmistelevan keskustelun ja toimialojen laatimien toteutusarviointien pohjalta. Äänestäminen tapahtuu digitaalisessa palvelussa osallistu.hel.fi. Äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee mm. aloitteita/ponsia, jotka koskevat Puotilan ala-asteen väistötiloja (asia jäänee pöydälle), Postipuiston alkuvaiheen päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä, maailman puhtainta sisäilmaa Helsinkiin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden istutusta koulujen ja päiväkotien pihoille.

 

Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä Lassilan Hopeatie 20/Äyripolku 1:n asemakaavan muuttaminen ja Korkeasaaren/Mustikkamaan asemakaavan muuttaminen. Myös Karhusaaren eteläosassa muutetaan pientalotonttien asemakaavaa. Asemakaavan muutoksella edistetään pientalotonttien täydennysrakentamista ja rannan hyötykäyttöä, sillä nykyisille tonteille voidaan rakentaa nykyistä useampia pientaloja.

 

Lautakunta hyväksyy myös Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Ohjelmakaudella HSY:n ja kaupungin yhteistyönä selvitetään mahdollisuuksia siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin ja laaditaan erilaisia hulevettä koskevia suunnitelmia.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018#comments Helsingin kaupunginhallitus Helsinki Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 16 Sep 2018 12:41:58 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261067-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-382018