Helsinki http://suviauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Fri, 18 Jan 2019 15:25:58 +0200 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 4/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267937-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-42019 <p>Kaupunginhallitus muuttaa asemakaavaa Pihlajistossa ja käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa lausunnon kaupungin kiinteistöstrategiasta ja Mustakiven korttelitalon laajennuksesta. Kaupunkiympäristölautakunta tekee asemakaavaa Vallilan pohjoisosaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 21.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-21_Khs_3_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-21_Koja_1_El"><u>Kaupunginhallituksen konsernijaosto</u></a></p><p><strong>Tiistai 22.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2019-01-22_Kklku_1_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-01-22_Kylk_2_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><strong>Keskiviikko 22.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-22_Talk_1_El"><u>Tarkastuslautakunta</u></a></p><p><strong>Torstai 23.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-24_Khs_4_El"><u>Kaupunginhallituksen aamukoulu</u></a></p><p><strong>Perjantai 24.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-liikuntajaosto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2019-01-24_Lija_1_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/jaosto/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-24_Starajk_1_El"><u>Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen</strong> esityslistalla on Kansalaistori&ndash;Kaisaniemi -jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteys. Tämä lienee jo veivattu lautakunnassa lopulliseen muotoon.</p><p>Pihlajiston <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-01-21_Khs_3_El/718DD381-3D16-C834-8C81-65F69B100000/Liite.pdf"><u>Hattelmalantie</u></a> 2:n ja ympäristön asemakaavaa muutetaan. Muutos koskee rakentamatonta asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta Pihlajiston keskustassa nykyisen runkobussilinja 550:n ja tulevan Raide-Jokeri -pikaraitiolinjan sekä pyöräliikenteen nopean runkoverkon -baanan yhteydessä. Kaavaratkaisu mahdollistaa kahden asuinkerrostalon, päivittäistavarakaupan sekä palvelu- ja toimitilan täydennysrakentamisen ja 50&ndash;100 asukkaan lisäyksen.</p><p>Kevään aloiterumba käynnistyy, sillä listalla on 19 valtuutettujen aloitetta, joiden aiheet kattavat elämän koko kirjon. Suuri osa aloitteista merkitsisi toteutuessaan aikamoista kulua kaupungin budjettiin, ja ennen tällaiset tulkittiin talousarvioaloitteiksi ja käsiteltiin talousarvion yhteydessä. Mielestäni se tapa oli huomattavasti parempi.</p><p>Kaupunginhallitus jatkaa myös viimeksi pöydälle jääneiden metroliikenteen sujuvuuden ja metronkuljettajien työolojen parantamista koskevan selostuksen sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukeen kohdennettavan määrärahan käsittelyä.</p><p>Kaupunginhallitus kokoontuu torstaina myös aamukouluun käsittelemään Helsingin hallitusohjelmatavoitteita ja katsausta suuriin väylähankkeisiin. Helsingin edunvalvonta on tällä valtuustokaudella merkittävästi terävöitynyt, ja haluamme kaupunkipolitiikan näkyvän myös tulevassa hallitusohjelmassa &ndash; tällä kaudellahan sitä ei ole ollut havaittavissa.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan </strong>kokouksen isoin asia on lausunnon antaminen kaupungin kiinteistöstrategiasta. Kiinteistöstrategian painopistealueita ovat sisäilmaongelmien ratkaiseminen, toimitilojen hankintaprosessin nopeuttaminen, roolien selkeyttäminen, sisäisen vuokrajärjestelmän uusiminen, kaupungin tilojen asukaskäytön edistäminen, tilojen väliaikaiskäytön- ja arvorakennusten hallinnan kehittäminen, toimitilojen aktiivinen omistajapolitiikka ja hiilineutraali Helsinki 2035 sekä tässä asiakohdassa liitteenä oleva sisäilmaohjelma. Kiinteistöstrategia jää kuitenkin varsin teoreettisesti, kun tarkasteltavana ei vielä tässä vaiheessa ole valmistelussa oleva toimintaohjelma, jota ehdottomasti tarvittaisiin, jotta nykyisiin prosesseihin ja toimintamalleihin suunnitellut ja yhdessä sovittavat muutokset ja vastuut olisi riittävästi hahmotettavissa. Lausuntoehdotuksen mukaan &rdquo;lautakunta pitää riskinä ja lausunnon antamista haittaavana toimintaohjelman puuttumista lausuntomateriaalista&rdquo;, ja olen itsekin tätä mieltä.</p><p>Lausunnossa todetaan mm., että voimakkaasti kasvavien asiakasmäärien lisäksi digitalisaatiolla, palvelujen toiminnan muutoksilla, poliittisilla päätöksillä sekä tilojen huonolla teknisellä kunnolla on merkittävä ja nopea vaikutus toimialan tilatarpeen muutoksiin. Esitetyssä kiinteistöstrategiassa jää epäselväksi, miten tilatarpeen toteutuminen varmistetaan ja kuka on vastuussa, jos tilatarve ei toteudu. Lautakunta esittää harkittavaksi lisätä uusia tapoja toimia ja toteuttaa toimialojen tilat ja selvitettäväksi, tarvitaanko nykyisiin organisaatioihin mahdollisesti muutoksia toiminnan sujuvoittamiseksi ja varmistamiseksi. Näihin asioihin pitäisi saada selko tammikuuksi valmistuvaksi luvatussa toimintaohjelmassa.</p><p>Lautakunta antaa myös puoltavan lausunnon Mustakiven korttelitalon laajennusta ja toiminnallisia muutoksia koskevasta hankesuunnitelmasta. Mustakiven tilat on suunniteltu vuosiluokkien 1-6 käyttöön ja sieltä puuttuvat 7&ndash;9 -luokkien opetukseen tarvittavat aineluokkatilat. Hankkeessa toteutetaan tilat noin 550 oppilaalle, jotta nykyisistä väliaikaistiloista voidaan luopua. Nykyisiä luokkatiloja muutetaan aineopetusluokiksi ja kouluun tulee 180 uutta oppilaspaikkaa. Jatkossa se on 1&ndash;9 &ndash;luokkien käytössä. Kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa ja tiloissa päästään aloittamaan koulunpito elokuussa 2020.</p><p>Myös <strong>kaupunkiympäristölautakunnassa</strong> käsitellään kiinteistöstrategiaa.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-01-22_Kylk_2_El/949B8F2A-FDA0-CBFE-B80F-67A741E00000/Liite.pdf"><u>Vallilan</u></a> pohjoisosaan Mäkelänkadun pohjoispuolelle vahvistetaan asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollistaa uintikeskuksen laajentamisen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Mäkelänrinteen uintikeskuksen tontille sijoitetaan uusi laajennusosa sekä huoltoluiskan sisäänajorakennelma. Karstulantie 4&ndash;6 rakennus on esitetty purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi kaksi uutta asuinrakennusta. Karstulantien/Sammatintien varrelle osittain Vallilanrinteeseen on suunniteltu muodostettavaksi uusi tontti, jolle sijoittuu kolme uutta asuinrakennusta. Vallilanpuiston hiekkakentän alle suunnitellaan yleistä pysäköintilaitosta. Rautalammintie 3 ja 5 tonttien osista muodostettavalle uudelle tontille suunnitellaan uutta asuinrakennusta opiskelijoille.</p><p>Lautakunta jätti viimeksi pöydälle yleisillä alueilla olevien pysäköintiruutujen vuokraamisen sähköautojen latauspisteiksi. Kaupunki on käynnistämässä kilpailutusta sähköautojen julkisten latauspisteiden toteuttamisesta kantakaupungin alueella. Kilpailutettavat latauspistesijainnit on määritetty Helsingin kaupungin laatiman sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Kaikki latauspistesijainnit on tarkoitettu julkisille latauspisteille, julkiseen käyttöön.</p><p>Erinomaista tulevaa viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus muuttaa asemakaavaa Pihlajistossa ja käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa lausunnon kaupungin kiinteistöstrategiasta ja Mustakiven korttelitalon laajennuksesta. Kaupunkiympäristölautakunta tekee asemakaavaa Vallilan pohjoisosaan.

 

Maanantai 21.1.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 22.1.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Keskiviikko 22.1.

Tarkastuslautakunta

Torstai 23.1.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Perjantai 24.1.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on Kansalaistori–Kaisaniemi -jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteys. Tämä lienee jo veivattu lautakunnassa lopulliseen muotoon.

Pihlajiston Hattelmalantie 2:n ja ympäristön asemakaavaa muutetaan. Muutos koskee rakentamatonta asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta Pihlajiston keskustassa nykyisen runkobussilinja 550:n ja tulevan Raide-Jokeri -pikaraitiolinjan sekä pyöräliikenteen nopean runkoverkon -baanan yhteydessä. Kaavaratkaisu mahdollistaa kahden asuinkerrostalon, päivittäistavarakaupan sekä palvelu- ja toimitilan täydennysrakentamisen ja 50–100 asukkaan lisäyksen.

Kevään aloiterumba käynnistyy, sillä listalla on 19 valtuutettujen aloitetta, joiden aiheet kattavat elämän koko kirjon. Suuri osa aloitteista merkitsisi toteutuessaan aikamoista kulua kaupungin budjettiin, ja ennen tällaiset tulkittiin talousarvioaloitteiksi ja käsiteltiin talousarvion yhteydessä. Mielestäni se tapa oli huomattavasti parempi.

Kaupunginhallitus jatkaa myös viimeksi pöydälle jääneiden metroliikenteen sujuvuuden ja metronkuljettajien työolojen parantamista koskevan selostuksen sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukeen kohdennettavan määrärahan käsittelyä.

Kaupunginhallitus kokoontuu torstaina myös aamukouluun käsittelemään Helsingin hallitusohjelmatavoitteita ja katsausta suuriin väylähankkeisiin. Helsingin edunvalvonta on tällä valtuustokaudella merkittävästi terävöitynyt, ja haluamme kaupunkipolitiikan näkyvän myös tulevassa hallitusohjelmassa – tällä kaudellahan sitä ei ole ollut havaittavissa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksen isoin asia on lausunnon antaminen kaupungin kiinteistöstrategiasta. Kiinteistöstrategian painopistealueita ovat sisäilmaongelmien ratkaiseminen, toimitilojen hankintaprosessin nopeuttaminen, roolien selkeyttäminen, sisäisen vuokrajärjestelmän uusiminen, kaupungin tilojen asukaskäytön edistäminen, tilojen väliaikaiskäytön- ja arvorakennusten hallinnan kehittäminen, toimitilojen aktiivinen omistajapolitiikka ja hiilineutraali Helsinki 2035 sekä tässä asiakohdassa liitteenä oleva sisäilmaohjelma. Kiinteistöstrategia jää kuitenkin varsin teoreettisesti, kun tarkasteltavana ei vielä tässä vaiheessa ole valmistelussa oleva toimintaohjelma, jota ehdottomasti tarvittaisiin, jotta nykyisiin prosesseihin ja toimintamalleihin suunnitellut ja yhdessä sovittavat muutokset ja vastuut olisi riittävästi hahmotettavissa. Lausuntoehdotuksen mukaan ”lautakunta pitää riskinä ja lausunnon antamista haittaavana toimintaohjelman puuttumista lausuntomateriaalista”, ja olen itsekin tätä mieltä.

Lausunnossa todetaan mm., että voimakkaasti kasvavien asiakasmäärien lisäksi digitalisaatiolla, palvelujen toiminnan muutoksilla, poliittisilla päätöksillä sekä tilojen huonolla teknisellä kunnolla on merkittävä ja nopea vaikutus toimialan tilatarpeen muutoksiin. Esitetyssä kiinteistöstrategiassa jää epäselväksi, miten tilatarpeen toteutuminen varmistetaan ja kuka on vastuussa, jos tilatarve ei toteudu. Lautakunta esittää harkittavaksi lisätä uusia tapoja toimia ja toteuttaa toimialojen tilat ja selvitettäväksi, tarvitaanko nykyisiin organisaatioihin mahdollisesti muutoksia toiminnan sujuvoittamiseksi ja varmistamiseksi. Näihin asioihin pitäisi saada selko tammikuuksi valmistuvaksi luvatussa toimintaohjelmassa.

Lautakunta antaa myös puoltavan lausunnon Mustakiven korttelitalon laajennusta ja toiminnallisia muutoksia koskevasta hankesuunnitelmasta. Mustakiven tilat on suunniteltu vuosiluokkien 1-6 käyttöön ja sieltä puuttuvat 7–9 -luokkien opetukseen tarvittavat aineluokkatilat. Hankkeessa toteutetaan tilat noin 550 oppilaalle, jotta nykyisistä väliaikaistiloista voidaan luopua. Nykyisiä luokkatiloja muutetaan aineopetusluokiksi ja kouluun tulee 180 uutta oppilaspaikkaa. Jatkossa se on 1–9 –luokkien käytössä. Kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa ja tiloissa päästään aloittamaan koulunpito elokuussa 2020.

Myös kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään kiinteistöstrategiaa.

Vallilan pohjoisosaan Mäkelänkadun pohjoispuolelle vahvistetaan asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollistaa uintikeskuksen laajentamisen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Mäkelänrinteen uintikeskuksen tontille sijoitetaan uusi laajennusosa sekä huoltoluiskan sisäänajorakennelma. Karstulantie 4–6 rakennus on esitetty purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi kaksi uutta asuinrakennusta. Karstulantien/Sammatintien varrelle osittain Vallilanrinteeseen on suunniteltu muodostettavaksi uusi tontti, jolle sijoittuu kolme uutta asuinrakennusta. Vallilanpuiston hiekkakentän alle suunnitellaan yleistä pysäköintilaitosta. Rautalammintie 3 ja 5 tonttien osista muodostettavalle uudelle tontille suunnitellaan uutta asuinrakennusta opiskelijoille.

Lautakunta jätti viimeksi pöydälle yleisillä alueilla olevien pysäköintiruutujen vuokraamisen sähköautojen latauspisteiksi. Kaupunki on käynnistämässä kilpailutusta sähköautojen julkisten latauspisteiden toteuttamisesta kantakaupungin alueella. Kilpailutettavat latauspistesijainnit on määritetty Helsingin kaupungin laatiman sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Kaikki latauspistesijainnit on tarkoitettu julkisille latauspisteille, julkiseen käyttöön.

Erinomaista tulevaa viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267937-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-42019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 18 Jan 2019 13:25:58 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267937-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-42019
Helsingin hullut päivät jatkuvat http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267787-helsingin-hullut-paivat-jatkuvat <p>Aina kun luulee, ettei Helsingin kaupunginvaltuusto voi enää hullumpia esityksiä käsitellä ja hyväksyä, tulee ehtymättömästä lippaasta lisää.</p><p>Tänään valtuusto käsitteli Mirita Saxbergin (Kokoomus, nyk. Liike Nyt) aloitetta, joka esittää että kaupunki ryhtyy testaamaan huumausaineita. Siis, että verovaroin ylläpidetään paikkaa, johon henkilö voi tulla testauttamaan huumausaineensa ennen käyttöä.</p><p>Sekä poliisin että virkamiesten lausunto toteaa, että esitys on Suomen lain vastainen, mutta silti sosiaali- ja terveyslautakunta sorvasi esitykseen Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta lauseen, jolla silti jatketaan tämän testausjärjestelmän toteuttamisen selvittämistä.</p><p>Yritimme tänään poistaa tämän lauseen valtuustossa tekemällä seuraavanlainen palautusesitys:</p><p><em>Poistetaan esityksen viimeinen lause:</em></p><p><em>&rdquo;Huumeiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyä jatketaan eri toimijoiden kanssa tehtävän käyttöhuoneselvityksen yhteydessä.&rdquo;</em></p><p><em>Nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta järjestää huumausaineiden tunnistustyötä eikä se ole yhteisten varojen vastuullisen käytön mukaista toimintaa. Kaupungin tulee noudattaa toiminnassaan tarkoin Suomen lakia ja sen vuoksi on mahdoton hyväksyä valtuuston kirjausta siitä, että huumausaineiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten selvittämistä jatkettaisiin edelleen.</em></p><p>Arvannette jo miten äänestyksessä kävi? Aivan, Perussuomalaiset jäivät jälleen kerran yksin puolustamaan niin lakia kuin kaupunkilaisjärkeä. Tätäkin kahelismia kannatti koko orkesteri oikealta vasemmalle<em>.&nbsp;</em>Jätimme koko ryhmän voimin eriävän mielipiteen eli emme hyväksyneet tätä päätöstä.</p><p>On aika huimaa ajatella ensinnäkin sitä millä tavalla muut puolueet käyttävät kaupungin yhteisiä varoja. Toisaalta pidän myös outona ajatusta, jossa ei voida varmistaa kuka tällaista palvelua käyttää, huumeidenkäyttäjät vai myyjät. Millä varmistetaan etteivät alaikäiset testauta aineitaan?</p><p>Joskus tulee mieleen, että mahtavatko nämä &rdquo;haittoja vähentävän päihdepolitiikan&rdquo; puolustajat pohtia koskaan kuka heitä lobbaa. Huumausainekaupan kovin kärki kun on mukana liike-elämässä, politiikassa ja erittäin vaikutusvaltaisilla paikoilla kun katsotaan kansainvälisesti. Siinä viedään helposti kuin pässiä narussa.</p><p>Tulee mieleen Axel Oxenstiernan sanat: &ldquo;Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.&rdquo; Mutta nythän te tiedättekin.</p><p>Tässä illan päälle käy viimeisenä ajatus, pitäisikö aivan ensimmäisenä testata kaupungintalon pullat ja leivät.</p><p><a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3912" title="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3912">https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3912</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-16_Kvsto_1_El" title="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-16_Kvsto_1_El">https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupun...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina kun luulee, ettei Helsingin kaupunginvaltuusto voi enää hullumpia esityksiä käsitellä ja hyväksyä, tulee ehtymättömästä lippaasta lisää.

Tänään valtuusto käsitteli Mirita Saxbergin (Kokoomus, nyk. Liike Nyt) aloitetta, joka esittää että kaupunki ryhtyy testaamaan huumausaineita. Siis, että verovaroin ylläpidetään paikkaa, johon henkilö voi tulla testauttamaan huumausaineensa ennen käyttöä.

Sekä poliisin että virkamiesten lausunto toteaa, että esitys on Suomen lain vastainen, mutta silti sosiaali- ja terveyslautakunta sorvasi esitykseen Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta lauseen, jolla silti jatketaan tämän testausjärjestelmän toteuttamisen selvittämistä.

Yritimme tänään poistaa tämän lauseen valtuustossa tekemällä seuraavanlainen palautusesitys:

Poistetaan esityksen viimeinen lause:

”Huumeiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyä jatketaan eri toimijoiden kanssa tehtävän käyttöhuoneselvityksen yhteydessä.”

Nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta järjestää huumausaineiden tunnistustyötä eikä se ole yhteisten varojen vastuullisen käytön mukaista toimintaa. Kaupungin tulee noudattaa toiminnassaan tarkoin Suomen lakia ja sen vuoksi on mahdoton hyväksyä valtuuston kirjausta siitä, että huumausaineiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten selvittämistä jatkettaisiin edelleen.

Arvannette jo miten äänestyksessä kävi? Aivan, Perussuomalaiset jäivät jälleen kerran yksin puolustamaan niin lakia kuin kaupunkilaisjärkeä. Tätäkin kahelismia kannatti koko orkesteri oikealta vasemmalleJätimme koko ryhmän voimin eriävän mielipiteen eli emme hyväksyneet tätä päätöstä.

On aika huimaa ajatella ensinnäkin sitä millä tavalla muut puolueet käyttävät kaupungin yhteisiä varoja. Toisaalta pidän myös outona ajatusta, jossa ei voida varmistaa kuka tällaista palvelua käyttää, huumeidenkäyttäjät vai myyjät. Millä varmistetaan etteivät alaikäiset testauta aineitaan?

Joskus tulee mieleen, että mahtavatko nämä ”haittoja vähentävän päihdepolitiikan” puolustajat pohtia koskaan kuka heitä lobbaa. Huumausainekaupan kovin kärki kun on mukana liike-elämässä, politiikassa ja erittäin vaikutusvaltaisilla paikoilla kun katsotaan kansainvälisesti. Siinä viedään helposti kuin pässiä narussa.

Tulee mieleen Axel Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Mutta nythän te tiedättekin.

Tässä illan päälle käy viimeisenä ajatus, pitäisikö aivan ensimmäisenä testata kaupungintalon pullat ja leivät.

https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3912

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&ls=11&doc=Keha_2019-01-16_Kvsto_1_El

]]>
48 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267787-helsingin-hullut-paivat-jatkuvat#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsingin Perussuomalaiset Helsinki Hullut Päivät Huumausainepolitiikka Wed, 16 Jan 2019 21:43:46 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267787-helsingin-hullut-paivat-jatkuvat
Minkä puolueen asia Malmin lentokenttä on? http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267731-minka-puolueen-asia-malmin-lentokentta-on <p>Malmin lentokentän ilmailukäyttöä pyritään jatkamaan aktiivisesti. Helsingin kaupunki on jostain syystä pyrkinyt saamaan alueen asuntorakentamisen käyttöön jo vuosikymmeniä, vaikka kansalaiset vaativat alueen säilyttämistä ilmailukäytössä.</p> <p>Asiaa on käsitelty poliittisissa päätöksentekoelimissä useita kertoja: kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja jopa eduskunnassa (Lex Malmi). Näyttää siltä, että tästä on tullut pelkkä arvovaltakysymys. Kaikki tosiasiat ovat ilmailukäytön jatkamisen kannalla.</p> <p>Hanketta on keskusteluissa profiloitu ajoittain yksittäisiin puolueisiin sekä asuntorakentamisen että ilmailukäytön säilyttämisen kannalta. Lentokenttä on kuitenkin <strong>kaikkien puolueiden</strong>, ei minkään yksittäisen puolueen hanke. Malmin lentoaseman ystävät ry on yhdistyksenä sitoutumaton ja riippumaton. Yhdistys pyrkii tietenkin hyvään yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa.</p> <p><strong>Ihmiset vaativat ilmailukäytön jatkumista</strong></p> <p>Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista on kentän ilmailukäytön kannalla. Mielipidemittauksissa tulos on poikkeuksetta se, että kansalaisista 2/3 haluaa säilyttää kentän ilmailulla. Jokaisesta puolueesta löytyy myös kaupunginvaltuutettuja ja kansanedustajia, jotka kuuntelevat kansan mielipidettä. Valitettavasti useimmiten tiukka ryhmäkuri ohjaa ja nappula painuu puolueen määräyksen mukaisesti. Vireillä onkin <a href="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466">kuntalaisaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä.</a></p> <p><strong>Mitä luottamushenkilöt sanovat?</strong></p> <p><strong>Eduskunnan </strong>lähetekeskustelussa Lex Malmi -lakialoitteen yhteydessä useimmat puolueet käyttivät puheenvuoroja Malmi-asiasta. Näihin voi tutustua osoitteessa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+4.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+4.aspx</a></p> <p><strong>Helsingin kapuunginvaltuuston </strong>käsittelystä ja suhtautumisesta saa hyvän kuvan videotallenteesta Suomen suurimman kuntalaisaloitteen käsittelystä Helsingin kaupunginvaltuustossa, <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2900">https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2900</a></p> <p>MAF (lähetyslentäjät) kysyi edellisissä vaaleissa myös <strong>kansanedustajien </strong>kantaa, tässä tuloksia &shy; <a href="http://www.maf.fi/kenelle-sina-annat-aanesi-maf-su/">http://www.maf.fi/kenelle-sina-annat-aanesi-maf-su/</a> .</p> <p><strong>Mitä puolueet&nbsp; sitten tekevät?</strong></p> <p>Tässä lyhyt arvio viime vuosien kokemuksista ja toiminnasta - kannattaako puolue ilmailukäytön jatkoa vai ei. Puolueet ovat aakkosjärjestyksessä.</p> <p>Puolueiden esittelyn yhteydessä on kerrottu 2017 mielipidetutkimuksen tulos ko. puolueen kannattajien keskuudessa. Valitut edustajat tietenkin päättävät kannastaan itse.</p> <p><strong>Kokoomus&nbsp; </strong>- ehkä</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 74% Asuntorakentaminen: 16%</em></p> <p>Kansallisella tasolla kannatus ilmailukäyttöön on vahva, mutta valtuustossa mielipiteet menevät aika tasan. Puolueen johto on tällä hetkellä antanut valtuutetuille oman valinnan. Edellisissä hallitusneuvotteluissa tosin Kokoomus vaati jo valmistellun Malmi-asian pois hallitusohjelmasta. Helsingin valtuutetuista asiaan perehtyneet kokoomuslaiset kannattavat perustellusti ilmailukäyttöä. Osa valtuutetuista ei ole vielä tulleet käymään kentällä. Valtuustoryhmässä äänet menevät aikalailla tasan.</p> <p><strong>Kristillisdemokraatit </strong>- kyllä</p> <p>Kristillisdemokraatit ovat olleet pitkäjänteisesti ilmailukäytön säilyttämisen kannalla sekä eduskunnassa että valtuustossa. Valtuustossa KD on ehdottanut kansanäänestystä aiheesta, mutta valtuusto hylkäsi aloitteen. Eduskunnan lähetekeskustelusta voi katsoa KD:n edustajien kommentteja, jotka puoltavat kentän ilmailukäyttöä.</p> <p><strong>Perussuomalaiset </strong>- kyllä</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 72% Asuntorakentaminen: 25%</em></p> <p>Malmi on ollut aina ja on edelleen puolueen agendalla korkealla huoltovarmuuden, turvallisuuden ja ilmailun tulevaisuuden kannalta. Perussuomalaiset ovat tehneet useita, hyvin perusteltuja aloitteita ilmailukäytön jatkumisesta sekä eduskunnassa (ks. lähetekeskustelun kommentit) että Helsingin kaupunginvaltuustossa. Malmi on myös näkyvästi esillä puolueen kampanjoissa.</p> <p><strong>Ruotsalainen kansanpuolue </strong>- kyllä</p> <p>RKP on valtuustossa kannattanut kentän ilmailun jatkoa, ja kannatus yltää myös eduskuntaan. Valtuustossa aloitteita on nostettu näkyvästi esille ja perusteltu vahvasti ilmailukäyttöä.</p> <p><strong>Sininen tulevaisuus&nbsp;</strong>- kyllä</p> <p>Puolueen jakaantuminen Perussuomalaisten ja Sinisten kesken ei ole vaikuttanut Sinisten kantaan, ilmailukäytön on jatkuttava. Viimeksi marraskuussa 2018 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa aloite neuvoa-antavaa kansanäänestystä kentän jatkosta. Aloitetta kannatettiin läpi puoluekentän, mutta se kaadettiin valtuustossa vakionumeroin (55-35).</p> <p><strong>Suomen keskusta </strong>- kyllä</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 82% Asuntorakentaminen: 16%</em></p> <p>Keskusta on ilmailukäytön kannalla ja hallituspuolueena ajanut asiaa aktiivisesti ja käynyt keskusteluja mm. maanvaihdoista, harmittavan vähin tuloksin tähän mennessä. Vahvat vastavoimat ovat vaikeuttaneet hanketta. Yleisesti puolueen kanta on selkeä, ilmailun on jatkuttava. Ministerien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä ja rohkeita päätöksiä odotellaan vielä tällä hallituskaudella.</p> <p><strong>Suomen sosialidemokraattinen puolue&nbsp;</strong>- ei</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 62% Asuntorakentaminen: 28%</em></p> <p>SDP:n sisällä on kahinaa, vaikka puolue ajaa vahvasti asuntorakentamista. Helsingin valtuustossa on nyt edustajia, jotka uskaltautuvat puolueen peruslinjaa vastaan. Historia on pitkä &ndash; SDP:n Erkki Tuomioja on kertonut laittaneensa hankkeen alulle 1979 ollessaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, eikä aio muuttaa kantaansa. Puolueen johdolla on vankka vaikutus linjaukseen, mutta esimerkiksi eduskunnan lähetekeskustelussa edustajien viesti ei ollut ehdoton.</p> <p><strong>Vasemmistoliitto&nbsp;</strong>- ei</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 65% Asuntorakentaminen: 19%</em></p> <p>Vasemmistoliitossakin on suuri enemmistö ilmailukäytön kannattajia, mutta valtuutetut ovat vankasti asuntorakentamisen kannalla. Eduskunnassa vasemmistoliitto yleensä vaikenee, vaikka esim. kansalaisadressin luovutuksessa puolueen viesti tuki ilmailua. Helsingin valtuustossa osa edustajista on tutustunut asiaan ja kannattaa ilmailua puolueen yleislinjaa vastaan.</p> <p><strong>Vihreä liitto </strong>- ei</p> <p><em>Ilmailukäyttö: 44% Asuntorakentaminen 31%</em></p> <p>Vihreän liiton Helsingin osasto ei pahemmin asiaa kommentoi, vaikka kenttäalueen erityiset luontoarvot ovat puolueen ideologian ydintä. Puolueen johto linjaa asiassa vahvasti asuntojen kannalta. Valtuustossa ryhmä äänestää yhtenäisesti Malmia vastaan asiasta riippumatta &ndash; ei syntymäpäiväjuhlille, ei kansanäänestykselle, ei ilmailukäytölle. Yhtään perustelua ei ole esitetty enää vuosiin, mutta kentältä kuuluu &ndash; naapurikaupunkien Vihreät ja lukuisa joukko puolueen helsinkiläisiä jäseniä ovat kritisoineet linjausta. Hyvä esimerkki löytyy <a href="https://www.vaulanorrena.com/stoppi-tuhovimmalle-helsingissa/" title="https://www.vaulanorrena.com/stoppi-tuhovimmalle-helsingissa/">https://www.vaulanorrena.com/stoppi-tuhovimmalle-helsingissa/</a></p> <p><strong>Pienpuolueet</strong></p> <p>Helsingin valtuustossa on pienempiä ryhmiä, joista ainakin Liike Nyt, Piraattipuolue ja Terve Helsinki ovat vankasti ilmailukäytön kannalla. Valtuustossa on myös Feministinen puolue, jonka edustaja on äänestänyt asuntorakentamisen puolesta. &nbsp;</p> <p><strong>Yhteenveto</strong></p> <p>Puolueiden kannattajista enemmistö, tavalliset kansalaiset, haluaa säilyttää Malmin ilmailukäytössä. Eduskunnassa näyttäisi olevan enemmistö ilmailukäytön kannattajia. Valtuustossa vasemman reunan enemmistö äänestää vääjäämättä ilmailukäyttöä vastaan riippumatta asiasta &ndash; jos se vain jotenkin liittyy Malmiin.</p> <p>Kiitokset kaikille puolueille, edustajille ja valtuutetuille jotka linjakkaasti ajatte Malmin lentokentän ilmailukäyttöä!</p> <p>Valitaan jatkossa oikeat edustajat, jotta asia saadaan kansalaisille mieluisaksi.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Malmin lentokentän ilmailukäyttöä pyritään jatkamaan aktiivisesti. Helsingin kaupunki on jostain syystä pyrkinyt saamaan alueen asuntorakentamisen käyttöön jo vuosikymmeniä, vaikka kansalaiset vaativat alueen säilyttämistä ilmailukäytössä.

Asiaa on käsitelty poliittisissa päätöksentekoelimissä useita kertoja: kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja jopa eduskunnassa (Lex Malmi). Näyttää siltä, että tästä on tullut pelkkä arvovaltakysymys. Kaikki tosiasiat ovat ilmailukäytön jatkamisen kannalla.

Hanketta on keskusteluissa profiloitu ajoittain yksittäisiin puolueisiin sekä asuntorakentamisen että ilmailukäytön säilyttämisen kannalta. Lentokenttä on kuitenkin kaikkien puolueiden, ei minkään yksittäisen puolueen hanke. Malmin lentoaseman ystävät ry on yhdistyksenä sitoutumaton ja riippumaton. Yhdistys pyrkii tietenkin hyvään yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa.

Ihmiset vaativat ilmailukäytön jatkumista

Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista on kentän ilmailukäytön kannalla. Mielipidemittauksissa tulos on poikkeuksetta se, että kansalaisista 2/3 haluaa säilyttää kentän ilmailulla. Jokaisesta puolueesta löytyy myös kaupunginvaltuutettuja ja kansanedustajia, jotka kuuntelevat kansan mielipidettä. Valitettavasti useimmiten tiukka ryhmäkuri ohjaa ja nappula painuu puolueen määräyksen mukaisesti. Vireillä onkin kuntalaisaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä.

Mitä luottamushenkilöt sanovat?

Eduskunnan lähetekeskustelussa Lex Malmi -lakialoitteen yhteydessä useimmat puolueet käyttivät puheenvuoroja Malmi-asiasta. Näihin voi tutustua osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2017+4.aspx

Helsingin kapuunginvaltuuston käsittelystä ja suhtautumisesta saa hyvän kuvan videotallenteesta Suomen suurimman kuntalaisaloitteen käsittelystä Helsingin kaupunginvaltuustossa, https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2900

MAF (lähetyslentäjät) kysyi edellisissä vaaleissa myös kansanedustajien kantaa, tässä tuloksia ­ http://www.maf.fi/kenelle-sina-annat-aanesi-maf-su/ .

Mitä puolueet  sitten tekevät?

Tässä lyhyt arvio viime vuosien kokemuksista ja toiminnasta - kannattaako puolue ilmailukäytön jatkoa vai ei. Puolueet ovat aakkosjärjestyksessä.

Puolueiden esittelyn yhteydessä on kerrottu 2017 mielipidetutkimuksen tulos ko. puolueen kannattajien keskuudessa. Valitut edustajat tietenkin päättävät kannastaan itse.

Kokoomus  - ehkä

Ilmailukäyttö: 74% Asuntorakentaminen: 16%

Kansallisella tasolla kannatus ilmailukäyttöön on vahva, mutta valtuustossa mielipiteet menevät aika tasan. Puolueen johto on tällä hetkellä antanut valtuutetuille oman valinnan. Edellisissä hallitusneuvotteluissa tosin Kokoomus vaati jo valmistellun Malmi-asian pois hallitusohjelmasta. Helsingin valtuutetuista asiaan perehtyneet kokoomuslaiset kannattavat perustellusti ilmailukäyttöä. Osa valtuutetuista ei ole vielä tulleet käymään kentällä. Valtuustoryhmässä äänet menevät aikalailla tasan.

Kristillisdemokraatit - kyllä

Kristillisdemokraatit ovat olleet pitkäjänteisesti ilmailukäytön säilyttämisen kannalla sekä eduskunnassa että valtuustossa. Valtuustossa KD on ehdottanut kansanäänestystä aiheesta, mutta valtuusto hylkäsi aloitteen. Eduskunnan lähetekeskustelusta voi katsoa KD:n edustajien kommentteja, jotka puoltavat kentän ilmailukäyttöä.

Perussuomalaiset - kyllä

Ilmailukäyttö: 72% Asuntorakentaminen: 25%

Malmi on ollut aina ja on edelleen puolueen agendalla korkealla huoltovarmuuden, turvallisuuden ja ilmailun tulevaisuuden kannalta. Perussuomalaiset ovat tehneet useita, hyvin perusteltuja aloitteita ilmailukäytön jatkumisesta sekä eduskunnassa (ks. lähetekeskustelun kommentit) että Helsingin kaupunginvaltuustossa. Malmi on myös näkyvästi esillä puolueen kampanjoissa.

Ruotsalainen kansanpuolue - kyllä

RKP on valtuustossa kannattanut kentän ilmailun jatkoa, ja kannatus yltää myös eduskuntaan. Valtuustossa aloitteita on nostettu näkyvästi esille ja perusteltu vahvasti ilmailukäyttöä.

Sininen tulevaisuus - kyllä

Puolueen jakaantuminen Perussuomalaisten ja Sinisten kesken ei ole vaikuttanut Sinisten kantaan, ilmailukäytön on jatkuttava. Viimeksi marraskuussa 2018 käsiteltiin kaupunginvaltuustossa aloite neuvoa-antavaa kansanäänestystä kentän jatkosta. Aloitetta kannatettiin läpi puoluekentän, mutta se kaadettiin valtuustossa vakionumeroin (55-35).

Suomen keskusta - kyllä

Ilmailukäyttö: 82% Asuntorakentaminen: 16%

Keskusta on ilmailukäytön kannalla ja hallituspuolueena ajanut asiaa aktiivisesti ja käynyt keskusteluja mm. maanvaihdoista, harmittavan vähin tuloksin tähän mennessä. Vahvat vastavoimat ovat vaikeuttaneet hanketta. Yleisesti puolueen kanta on selkeä, ilmailun on jatkuttava. Ministerien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä ja rohkeita päätöksiä odotellaan vielä tällä hallituskaudella.

Suomen sosialidemokraattinen puolue - ei

Ilmailukäyttö: 62% Asuntorakentaminen: 28%

SDP:n sisällä on kahinaa, vaikka puolue ajaa vahvasti asuntorakentamista. Helsingin valtuustossa on nyt edustajia, jotka uskaltautuvat puolueen peruslinjaa vastaan. Historia on pitkä – SDP:n Erkki Tuomioja on kertonut laittaneensa hankkeen alulle 1979 ollessaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, eikä aio muuttaa kantaansa. Puolueen johdolla on vankka vaikutus linjaukseen, mutta esimerkiksi eduskunnan lähetekeskustelussa edustajien viesti ei ollut ehdoton.

Vasemmistoliitto - ei

Ilmailukäyttö: 65% Asuntorakentaminen: 19%

Vasemmistoliitossakin on suuri enemmistö ilmailukäytön kannattajia, mutta valtuutetut ovat vankasti asuntorakentamisen kannalla. Eduskunnassa vasemmistoliitto yleensä vaikenee, vaikka esim. kansalaisadressin luovutuksessa puolueen viesti tuki ilmailua. Helsingin valtuustossa osa edustajista on tutustunut asiaan ja kannattaa ilmailua puolueen yleislinjaa vastaan.

Vihreä liitto - ei

Ilmailukäyttö: 44% Asuntorakentaminen 31%

Vihreän liiton Helsingin osasto ei pahemmin asiaa kommentoi, vaikka kenttäalueen erityiset luontoarvot ovat puolueen ideologian ydintä. Puolueen johto linjaa asiassa vahvasti asuntojen kannalta. Valtuustossa ryhmä äänestää yhtenäisesti Malmia vastaan asiasta riippumatta – ei syntymäpäiväjuhlille, ei kansanäänestykselle, ei ilmailukäytölle. Yhtään perustelua ei ole esitetty enää vuosiin, mutta kentältä kuuluu – naapurikaupunkien Vihreät ja lukuisa joukko puolueen helsinkiläisiä jäseniä ovat kritisoineet linjausta. Hyvä esimerkki löytyy https://www.vaulanorrena.com/stoppi-tuhovimmalle-helsingissa/

Pienpuolueet

Helsingin valtuustossa on pienempiä ryhmiä, joista ainakin Liike Nyt, Piraattipuolue ja Terve Helsinki ovat vankasti ilmailukäytön kannalla. Valtuustossa on myös Feministinen puolue, jonka edustaja on äänestänyt asuntorakentamisen puolesta.  

Yhteenveto

Puolueiden kannattajista enemmistö, tavalliset kansalaiset, haluaa säilyttää Malmin ilmailukäytössä. Eduskunnassa näyttäisi olevan enemmistö ilmailukäytön kannattajia. Valtuustossa vasemman reunan enemmistö äänestää vääjäämättä ilmailukäyttöä vastaan riippumatta asiasta – jos se vain jotenkin liittyy Malmiin.

Kiitokset kaikille puolueille, edustajille ja valtuutetuille jotka linjakkaasti ajatte Malmin lentokentän ilmailukäyttöä!

Valitaan jatkossa oikeat edustajat, jotta asia saadaan kansalaisille mieluisaksi.

 

]]>
15 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267731-minka-puolueen-asia-malmin-lentokentta-on#comments Eduskunta Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Wed, 16 Jan 2019 10:22:15 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267731-minka-puolueen-asia-malmin-lentokentta-on
Helsingin kuntapolitiikan viikko 3/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267427-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32019 <p>Kaupunginhallitus käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemen alikulkuyhteyttä ja antaa lausunnon MAL 2019:stä. &nbsp;Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Kaupunginvaltuusto jatkaa viimevuotisten aloitteiden käsittelyä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 14.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-14_Khs_2_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><strong>Tiistai 15.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-01-15_Kylk_1_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2019-01-15_Sotelk_1_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2019-01-15_Kuvalk_1_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-01-15_Pelku_1_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p><strong>Keskiviikko 16.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-16_Kvsto_1_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p><strong>Torstai 17.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-01-17_HKLjku_1_El"><u>Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta</u></a></p><p><strong>Perjantai 18.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhalituksen</strong> esityslistalla on lautakuntakäsittelyvaiheessa suurta huomiota herättänyt Kansalaistori&minus;Kaisaniemen jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelma, jonka kokonaiskustannusarvio on 23 milj. euroa.</p><p>Alikulkuyhteys yhdistää kaupungin länsi- ja itäpuolen tärkeimmät pyöräliikenteen sisääntuloväylät ja sijoittuu nykyisen vain jalankulkijoille tarkoitetun, Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan alikulkuyhteyden pohjoispuolelle. Uusi noin 220 metriä pitkä pyöräilijöille ja jalankulkijoille tehtävä alikulku yhdistyy nykyiseen jalankulkutunneliin yhdyskäytävällä. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää erikseen kevään 2019 aikana laajemmin päärautatieaseman alueen pyöräpysäköinnin kokonaisuutta.</p><p>Esityslistalla on lisäksi iso pino valtuutettujen aloitteita maksuttomasta joukkoliikenteestä pitkäaikaistyöttömille, Suurmetsäntien ja Malminkaaren risteyksen turvallisuudesta, tiemelun torjunnasta, museoraitiovaunulinjan perustamisesta, Arabian rantapuiston kehittämisestä, kotimaisten marjojen ja hedelmien käytöstä päiväkodeissa ja kouluissa sekä psykiatrian päivystyksen palauttamisesta Helsingin kaupungille.</p><p>Kaupunginhallitus saa myös selostuksen metroliikenteen sujuvuuden ja metronkuljettajien työolojen parantamisesta.</p><p>Kaupunginhallitus myöntää maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi vuoden 2019 talousarvion määrärahoista yhteensä 1,5 milj. euroa eri toimialojen hankkeisiin kuten esim, ulkomaalaistaustaisten lastentarhanopettajien pätevöitymismallia sekä kotivanhempien kielikoulutusta ja vertaisryhmätoimintaa varten.</p><p>Omaa toimialaani koskettaa lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnoksesta koskien opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatillisessa koulutuksessa. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjä voisi ns. SORA-aloilla jättää valitsematta koulutukseen hakijan, joka saa pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 pistettä. SORA-aloilla tarkoitetaan sellaisia tutkintoja, joiden koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että jos soveltuvuuskokeita järjestetään, on ensiarvoisen tärkeää varmistua niiden luotettavuudesta. Soveltuvuuskokeiden tulee perustua selkeästi mitattaviin tosiasioihin ja tuottaa puolueettomasti arvioitavaa tietoa hakijoiden soveltuvuudesta. Nykyisellään tai esitetyn asetusmuutoksen jälkeenkään näin ei välttämättä ole.</p><p>Iso asia on viime kokouksessa pöydälle jäänyt lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL 2019 -suunnitelma muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmaluonnos on valmisteltu tiiviissä alueiden toimijoiden yhteistyössä. Suunnitelmaluonnoksessa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua.</p><p>Velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että jos kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille luodaan lainsäädännölliset edellytykset ja maksuja otetaan käyttöön, on Helsingin seudun maksutulojen kohdennuttava lisäresurssina seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen eivätkä ne saa syrjäyttää valtion rahoitusta.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa</strong> käsitellään pienehköjä asemakaava-asioita Kulosaaresta (<a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-01-15_Kylk_1_El/1BD602C5-4A6B-C828-B93E-6788DA300000/Liite.pdf"><u>Kyösti Kallion tie</u></a> 2 A ja <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-01-15_Kylk_1_El/34CE5BA0-4BA3-C696-B9D5-67A68F400000/Liite.pdf"><u>Kulosaaren Rantatöyry</u></a> 1).</p><p>Lisäksi katusuunnitelmia ja esim. yleisillä alueilla olevien pysäköintiruutujen vuokraaminen sähköautojen latauspisteiksi. Kaupunki on nimittäin käynnistämässä kilpailutusta sähköautojen julkisten latauspisteiden toteuttamisesta kantakaupungin alueella. Kilpailutettavat latauspistesijainnit on määritetty Helsingin kaupungin laatiman sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Kaikki latauspistesijainnit on tarkoitettu julkisille latauspisteille, julkiseen käyttöön.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta</strong> antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Arvio hankkeen kokonaisvuokrasta on 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Uudisrakennuksen palvelut kohdistetaan pääasiassa aikuisväestölle: terveysasemapalvelut, psykiatria- ja päihdetyö, nuorten ja aikuisten sosiaalityö sekä fysio- ja toimintaterapiapalvelut. Osa palveluista tarjotaan myös nuorille. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuvat laboratorio ja kuvantamispalvelut.</p><p>Uudisrakennus sijoittuu ydinkeskustaan, kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaativaan paikkaan, nykyisen metroasemarakennuksen ja maanalaisten tilojen päälle sekä huoltopihan tilojen osalta Runeberginkadun katualueen alle.&nbsp; Hankkeen rakentamisen riskinä on metron, sen järjestelmien ja poistumisteiden sekä ympäröivän katualueen esteetön, turvallinen ja häiriötön käyttö, joiden toiminta tulee varmistaa koko hankkeen toteutuksen ajan. Perustusten toteuttaminen metron tilojen läpi, monista kohdin louhittuun kallioon edellyttää erityisen tarkkaa suunnittelua ja toteutusta.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee alkaneen vuoden toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia sekä antaa kaupunginhallitukselle kaupungin kiinteistöstrategiasta. Kiinteistöstrategia tulee kaikkiin lautakuntiin lausunnolle. Jostain syystä itse kiinteistöstrategia ei ole asian liitteenä.</p><p><strong>Kaupunginvaltuusto </strong>juhlii ennen kokousta nykymuotoisen valtuuston 100-vuotista taivalta. Esityslistalla on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta. Luvassa on henkilömuutos, sillä nykyinen puheenjohtaja Tuuli Kousa (vihr) vaihtuu Otso Kivekkääseen.</p><p>Esityslistalla on runsaasti asemakaava-asioita: Kruununhaan Liisankatu 14:ssä, Jätkäsaaren Melkinlaiturilla, Malmin lentoaseman rakennusten osalta, Fallkullan tilalla ja Kulosaaren Wäinö Aaltosen tie 7:ssä.</p><p>Lisäksi käsittelyssä viime vuoden puolella pöydälle jääneitä valtuutettujen aloitteita korttelikohtaisista parkkipaikoista kotihoidon ja -palvelun työntekijöille, lahjoitettujen marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamiseksi koulujen, päiväkotien ja hoivapaikkojen pihoille, kiertotalouden ja ilmastotietouden nostamisesta Helsingissä, pistorasioista kaupunkitilaan, Puotilan ala-asteen väliaikaistiloista, Tehtaanpuiston tekojääkentästä, kunto- ja harjoitteluportaista, saamelaisten kansallispäivän viettämisestä kouluissa ja päiväkodeissa sekä huumeiden tunnistuksesta osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä.</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemen alikulkuyhteyttä ja antaa lausunnon MAL 2019:stä.  Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Kaupunginvaltuusto jatkaa viimevuotisten aloitteiden käsittelyä.

 

Maanantai 14.1.

Kaupunginhallitus

Tiistai 15.1.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Pelastuslautakunta

Keskiviikko 16.1.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 17.1.

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

Perjantai 18.1.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhalituksen esityslistalla on lautakuntakäsittelyvaiheessa suurta huomiota herättänyt Kansalaistori−Kaisaniemen jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelma, jonka kokonaiskustannusarvio on 23 milj. euroa.

Alikulkuyhteys yhdistää kaupungin länsi- ja itäpuolen tärkeimmät pyöräliikenteen sisääntuloväylät ja sijoittuu nykyisen vain jalankulkijoille tarkoitetun, Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan alikulkuyhteyden pohjoispuolelle. Uusi noin 220 metriä pitkä pyöräilijöille ja jalankulkijoille tehtävä alikulku yhdistyy nykyiseen jalankulkutunneliin yhdyskäytävällä. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää erikseen kevään 2019 aikana laajemmin päärautatieaseman alueen pyöräpysäköinnin kokonaisuutta.

Esityslistalla on lisäksi iso pino valtuutettujen aloitteita maksuttomasta joukkoliikenteestä pitkäaikaistyöttömille, Suurmetsäntien ja Malminkaaren risteyksen turvallisuudesta, tiemelun torjunnasta, museoraitiovaunulinjan perustamisesta, Arabian rantapuiston kehittämisestä, kotimaisten marjojen ja hedelmien käytöstä päiväkodeissa ja kouluissa sekä psykiatrian päivystyksen palauttamisesta Helsingin kaupungille.

Kaupunginhallitus saa myös selostuksen metroliikenteen sujuvuuden ja metronkuljettajien työolojen parantamisesta.

Kaupunginhallitus myöntää maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi vuoden 2019 talousarvion määrärahoista yhteensä 1,5 milj. euroa eri toimialojen hankkeisiin kuten esim, ulkomaalaistaustaisten lastentarhanopettajien pätevöitymismallia sekä kotivanhempien kielikoulutusta ja vertaisryhmätoimintaa varten.

Omaa toimialaani koskettaa lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnoksesta koskien opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatillisessa koulutuksessa. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjä voisi ns. SORA-aloilla jättää valitsematta koulutukseen hakijan, joka saa pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 pistettä. SORA-aloilla tarkoitetaan sellaisia tutkintoja, joiden koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että jos soveltuvuuskokeita järjestetään, on ensiarvoisen tärkeää varmistua niiden luotettavuudesta. Soveltuvuuskokeiden tulee perustua selkeästi mitattaviin tosiasioihin ja tuottaa puolueettomasti arvioitavaa tietoa hakijoiden soveltuvuudesta. Nykyisellään tai esitetyn asetusmuutoksen jälkeenkään näin ei välttämättä ole.

Iso asia on viime kokouksessa pöydälle jäänyt lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL 2019 -suunnitelma muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmaluonnos on valmisteltu tiiviissä alueiden toimijoiden yhteistyössä. Suunnitelmaluonnoksessa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua.

Velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että jos kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille luodaan lainsäädännölliset edellytykset ja maksuja otetaan käyttöön, on Helsingin seudun maksutulojen kohdennuttava lisäresurssina seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen eivätkä ne saa syrjäyttää valtion rahoitusta.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään pienehköjä asemakaava-asioita Kulosaaresta (Kyösti Kallion tie 2 A ja Kulosaaren Rantatöyry 1).

Lisäksi katusuunnitelmia ja esim. yleisillä alueilla olevien pysäköintiruutujen vuokraaminen sähköautojen latauspisteiksi. Kaupunki on nimittäin käynnistämässä kilpailutusta sähköautojen julkisten latauspisteiden toteuttamisesta kantakaupungin alueella. Kilpailutettavat latauspistesijainnit on määritetty Helsingin kaupungin laatiman sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Kaikki latauspistesijainnit on tarkoitettu julkisille latauspisteille, julkiseen käyttöön.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Arvio hankkeen kokonaisvuokrasta on 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Uudisrakennuksen palvelut kohdistetaan pääasiassa aikuisväestölle: terveysasemapalvelut, psykiatria- ja päihdetyö, nuorten ja aikuisten sosiaalityö sekä fysio- ja toimintaterapiapalvelut. Osa palveluista tarjotaan myös nuorille. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuvat laboratorio ja kuvantamispalvelut.

Uudisrakennus sijoittuu ydinkeskustaan, kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaativaan paikkaan, nykyisen metroasemarakennuksen ja maanalaisten tilojen päälle sekä huoltopihan tilojen osalta Runeberginkadun katualueen alle.  Hankkeen rakentamisen riskinä on metron, sen järjestelmien ja poistumisteiden sekä ympäröivän katualueen esteetön, turvallinen ja häiriötön käyttö, joiden toiminta tulee varmistaa koko hankkeen toteutuksen ajan. Perustusten toteuttaminen metron tilojen läpi, monista kohdin louhittuun kallioon edellyttää erityisen tarkkaa suunnittelua ja toteutusta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee alkaneen vuoden toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia sekä antaa kaupunginhallitukselle kaupungin kiinteistöstrategiasta. Kiinteistöstrategia tulee kaikkiin lautakuntiin lausunnolle. Jostain syystä itse kiinteistöstrategia ei ole asian liitteenä.

Kaupunginvaltuusto juhlii ennen kokousta nykymuotoisen valtuuston 100-vuotista taivalta. Esityslistalla on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta. Luvassa on henkilömuutos, sillä nykyinen puheenjohtaja Tuuli Kousa (vihr) vaihtuu Otso Kivekkääseen.

Esityslistalla on runsaasti asemakaava-asioita: Kruununhaan Liisankatu 14:ssä, Jätkäsaaren Melkinlaiturilla, Malmin lentoaseman rakennusten osalta, Fallkullan tilalla ja Kulosaaren Wäinö Aaltosen tie 7:ssä.

Lisäksi käsittelyssä viime vuoden puolella pöydälle jääneitä valtuutettujen aloitteita korttelikohtaisista parkkipaikoista kotihoidon ja -palvelun työntekijöille, lahjoitettujen marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamiseksi koulujen, päiväkotien ja hoivapaikkojen pihoille, kiertotalouden ja ilmastotietouden nostamisesta Helsingissä, pistorasioista kaupunkitilaan, Puotilan ala-asteen väliaikaistiloista, Tehtaanpuiston tekojääkentästä, kunto- ja harjoitteluportaista, saamelaisten kansallispäivän viettämisestä kouluissa ja päiväkodeissa sekä huumeiden tunnistuksesta osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä.

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

]]>
2 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267427-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sat, 12 Jan 2019 19:32:20 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267427-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-32019
Kaikkien Lapinlahti, ei harvojen! http://mira-veeraauer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267417-kaikkien-lapinlahti-ei-harvojen <p>&quot;Mitä täältä kuuluu?&quot; Joku soitti rakastamaani saksofonia Lapinlahden yläkerroksissa. Olin pyytänyt kierrosta Lapinlahdessa, että saisin tutustua tähän upeaan rakennukseen ja sen toimintaan hiukan paremmin. Kävelimme tämän saksofonia soittavan ohi ja ihastelin kai vähän ääneen soittoa. Kun tulimme hänen kohdalleen, laski saksofonisti soittimen huuliltaan ja rupatteli hetken. Kun lähdimme jo kävelemään poispäin, huudahti hän, että soittaa seuraavalla kerralla kun kohtaamme vähän enemmän minulle. Toivon, että tämä seuraava kerta tulee. Nyt kuitenkin Lapinlahden toiminta on selkeästi vaarassa. Helsingin kaupunki on irtisanonut nykyisten vuokralaisten sopimuksen ja irtisanomisaika päättyy kesäkuussa. Lautakuntaan tämä asia tulee ensi tiistaina.<br /><br />Kaupunki haluaa nostaa vuokria merkittävästi. Surullista on, ettei kaupunki vaikuta laskevan kustannusarvioissaan arvoa sosiaaliselle ja kulttuuriselle työlle, jota Lapinlahdessa tällä hetkellä tehdään.&nbsp;</p> <p>Käynnilläni Lapinlahdessa käyskentelin ja tutkin käytäviä. Alakerrassa ihailin galleriaa, jossa käsiteltiin alkoholismia. Tuota meitä useimpia jollain tavalla itsensä tai läheisten kautta koskettavaa sairautta. Jäi mieleen vaikka kuljin sillä kertaa melko nopeasti ohi. Seuraavalla kerralla seinillä oli kauniita muotokuvia. Kun menin vessaan oli vessassa vaihtuva minigalleria, riemastuttavaa!</p> <p>Hävikkiruokaravintolasta lounaalta lähtiessäni, otin leivän kotiin mukaan. Niitä oli siinä oviaukossa jaossa ilmaiseksi.</p> <p>Kun olin tulossa tapaamaan ystävääni, joka työskentelee Lapinlahdessa, sovimme, että hän pulahtaa ensin uimaan. Minä odottelin mielelläni katsellen kierrätyskoruja, joita sairaalassa eräs nainen myy.</p> <p>Kaikkien Lapinlahti -video uutisessa (<a href="https://tinyurl.com/yasxzrnn"><strong>https://tinyurl.com/yasxzrnn</strong></a>) esittelee nykyisten vuokralaisten toimintaa laajemmin ja ei voi muuta kuin ihastella. Nykyiset toimijat Lapinlahdessa tekevät todella arvokasta työtä ja ovat rakentaneet Lapinlahdesta kaikkien Lapinlahden. Kaikkea arvoa ja työtä ei mitata rahassa ja Helsingin kaupungin pitää nähdä se arvo mitä tällä toiminnalla on.</p> <p>Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman kommentoi YLE:lle, että Lapinlahden lähteen lakkauttaminen olisi monellakin tavalla dramaattinen käänne.</p> <p>&quot;&ndash; Kaupungilla ei ole kovinkaan montaa tällaista matalan kynnyksen paikkaa, joka tarjoaisi monipuolista pääosin maksunta toimintaa kaupunkilaisille. Jos toimintamme loppuu, se on dramaattinen menetys myös kaupunkilaisille, hän ilmoittaa.&quot;</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10582273?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social&amp;fbclid=IwAR0R9esbFHNK0N3EdHWMJrBZTBOxWwxtSLYI0pwAx4pahN5WnsN5ftlmTBI">https://yle.fi/uutiset/3-10582273?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social&amp;fbclid=IwAR0R9esbFHNK0N3EdHWMJrBZTBOxWwxtSLYI0pwAx4pahN5WnsN5ftlmTBI</a><br />&nbsp;</p> <p>Vaadin, että Lapinlahti säilytetään nykyisillä toimijoilla ja jatkossa kaupunki tukee voimakkaasti nykyistä toimintaa!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Rakkaudella Mira-Veera, lähiölikka, joka mielellään näkee matalan kynnyksen toimintaa Helsingissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Mitä täältä kuuluu?" Joku soitti rakastamaani saksofonia Lapinlahden yläkerroksissa. Olin pyytänyt kierrosta Lapinlahdessa, että saisin tutustua tähän upeaan rakennukseen ja sen toimintaan hiukan paremmin. Kävelimme tämän saksofonia soittavan ohi ja ihastelin kai vähän ääneen soittoa. Kun tulimme hänen kohdalleen, laski saksofonisti soittimen huuliltaan ja rupatteli hetken. Kun lähdimme jo kävelemään poispäin, huudahti hän, että soittaa seuraavalla kerralla kun kohtaamme vähän enemmän minulle. Toivon, että tämä seuraava kerta tulee. Nyt kuitenkin Lapinlahden toiminta on selkeästi vaarassa. Helsingin kaupunki on irtisanonut nykyisten vuokralaisten sopimuksen ja irtisanomisaika päättyy kesäkuussa. Lautakuntaan tämä asia tulee ensi tiistaina.

Kaupunki haluaa nostaa vuokria merkittävästi. Surullista on, ettei kaupunki vaikuta laskevan kustannusarvioissaan arvoa sosiaaliselle ja kulttuuriselle työlle, jota Lapinlahdessa tällä hetkellä tehdään. 

Käynnilläni Lapinlahdessa käyskentelin ja tutkin käytäviä. Alakerrassa ihailin galleriaa, jossa käsiteltiin alkoholismia. Tuota meitä useimpia jollain tavalla itsensä tai läheisten kautta koskettavaa sairautta. Jäi mieleen vaikka kuljin sillä kertaa melko nopeasti ohi. Seuraavalla kerralla seinillä oli kauniita muotokuvia. Kun menin vessaan oli vessassa vaihtuva minigalleria, riemastuttavaa!

Hävikkiruokaravintolasta lounaalta lähtiessäni, otin leivän kotiin mukaan. Niitä oli siinä oviaukossa jaossa ilmaiseksi.

Kun olin tulossa tapaamaan ystävääni, joka työskentelee Lapinlahdessa, sovimme, että hän pulahtaa ensin uimaan. Minä odottelin mielelläni katsellen kierrätyskoruja, joita sairaalassa eräs nainen myy.

Kaikkien Lapinlahti -video uutisessa (https://tinyurl.com/yasxzrnn) esittelee nykyisten vuokralaisten toimintaa laajemmin ja ei voi muuta kuin ihastella. Nykyiset toimijat Lapinlahdessa tekevät todella arvokasta työtä ja ovat rakentaneet Lapinlahdesta kaikkien Lapinlahden. Kaikkea arvoa ja työtä ei mitata rahassa ja Helsingin kaupungin pitää nähdä se arvo mitä tällä toiminnalla on.

Lapinlahden Lähteen projektipäällikkö Tuula Sundman kommentoi YLE:lle, että Lapinlahden lähteen lakkauttaminen olisi monellakin tavalla dramaattinen käänne.

"– Kaupungilla ei ole kovinkaan montaa tällaista matalan kynnyksen paikkaa, joka tarjoaisi monipuolista pääosin maksunta toimintaa kaupunkilaisille. Jos toimintamme loppuu, se on dramaattinen menetys myös kaupunkilaisille, hän ilmoittaa."

https://yle.fi/uutiset/3-10582273?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR0R9esbFHNK0N3EdHWMJrBZTBOxWwxtSLYI0pwAx4pahN5WnsN5ftlmTBI
 

Vaadin, että Lapinlahti säilytetään nykyisillä toimijoilla ja jatkossa kaupunki tukee voimakkaasti nykyistä toimintaa!

 

Rakkaudella Mira-Veera, lähiölikka, joka mielellään näkee matalan kynnyksen toimintaa Helsingissä.

]]>
4 http://mira-veeraauer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267417-kaikkien-lapinlahti-ei-harvojen#comments Helsinki Kaikkienlapinlahti Lapinlahdenlähde Miraveera Tilajakamo Sat, 12 Jan 2019 17:19:48 +0000 Mira-Veera Auer http://mira-veeraauer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267417-kaikkien-lapinlahti-ei-harvojen
Autoilu on suomalaisille sujuvan arjen edellytys http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267293-autoilu-on-suomalaisille-sujuvan-arjen-edellytys <p>&quot;Jätkäsaari, pilalla<br />Hämeentie, pilalla<br />Liikenneinfra, pilalla<br />Pelkkää paskaa tilalla&quot;</p><p>On käsittämätöntä, kuinka Helsinki on tukkimassa sisääntuloväyliään, rakensi Jätkäsaaren saarivaltion kahden pullonkaulan taakse, on tukkimassa kaupungin läpi vieviä valtaväyliä ja mitä vielä. Toki, Helsinki saa puolestani vaikka kääntää autotiensa pottupelloiksi, siihen stadilaisilla olkoon oikeus. Mutta tulevan kansanedustajan (?) silmin katsottuna Helsinki on malliesimerkki siitä, millaiseksi kansallinen päätöksenteko infrastruktuurin hallinnoinnista ei saa mennä.</p><p>Ymmärrän, että maailma näyttää yksinkertaiselta kantakaupungissa asuvalle ja parin metropysäkin päässä työssä käyvälle, mutta kyllä ymmärrystä pitää löytyä myös sille suomalaisten enemmistölle, joiden arjen edellytys on toimiva tieinfra ja kohtuullinen yksityisautoiluun kohdistettu verokuorma. Esimerkiksi minulla on toimistolle 15 minuutin matka, julkisilla sama reissu kestää tunnin. Ja tietysti työmaat ovat ympäri Uusimaata, joten julkiset eivät ole realistinen vaihtoehto. On aivan selvää, että päivätyössä käyvänä aktiivipoliitikkona ja lapsiperheen vanhempana en pysty käyttämään arjestani noin isoa siivua istumalla bussissa, puhumattakaan nyt heistä, jotka asuvat kauempana maakunnissa ja haja-asutusalueilla. Tämä realiteetti on kaupungistumiskehityksen sokaisemilta poliitikoilta nyt unohtumassa, niin hyvä asia kuin kaupungistuminen sinällään onkin.</p><p>Kyse ei ole siitä, että harva meistä auton omistajista tykkäisi istua autossa, ei suinkaan. Itse tuhlasin USA:ssa Marylandin. Virginian ja D.C.:n alueella työskennellessäni aivan tarpeeksi ison siivun elämästäni ruuhkissa kytkintä pumppaamassa. Työpäivät istuisin paljon mieluummin kotikonttorilla ja niin teenkin aina, kun työ ei vaadi sieltä poistumaan. Mutta toisinaan vain on liikuttava, enkä silloin todellakaan hyväksy sitä, että riistoverotuksella selkänahastani revityistä auto-, ajoneuvo-, polttoaine-, arvonlisä- ja muista veroista huolimatta elämääni yritetään tahallaan vaikeuttaa kohtuuttomasti.</p><p>Autoilun merkittävä vaikeuttaminen Helsingissä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yritän välttää tuloa Helsinkiin ja niin tekee tuhannet muutkin. Jos se on stadilaisille ok, niin kaikki lienevät tyytyväisiä. Mutta kansallisessa päätöksenteossa on pystyttävä katsomaan kehäteiden tuolle puolenja ymmärtämään myös siellä asuvien elämää.</p><p>Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen ja julkisten kulkuneuvojen käyttöön kannustaminen ovat sinällään hyviä tavoitteita, mutta se ei saa tarkoittaa yskityisautoilun edellytysten ideologista heikentämistä. Kyse on kuitenkin normaalissa arjen pyörteissä pyörivistä suomalaisista. Minusta niin autoilu, kevyt liikenne kuin julkinen liikennekin mahtuvat Suomeen ja suomalaisiin kaupunkeihin, itse asiassa niiden on välttämätöntä mahtua.&nbsp;</p><p>Niinpä auto- ja ajoneuvovero pitää purkaa ja siirtää verotuksen painopistettä polttoaineiden kuluttamiseen, jotta suomalaiset voivat ajaa uudemmilla, turvallisemmilla ja vähäpäästöisemmillä autoilla. Samalla pitää pohtia, mitkä osat liikenteestä kerätyistä yhdeksästä (9) miljardista eurosta voidaan jättää keräämättä, ja palauttaa suurempi osa veroista esimerkiksi liikenneinfran korjausvelan paikkaamiseen, tiestön pääväylien leventämiseen ja suurnopeusraiteiden rakentamiseen suurimpien kaupunkien välille. #terestroika</p><p><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005960760.html" title="https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005960760.html">https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005960760.html</a><br /><a href="https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html" title="https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html">https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Jätkäsaari, pilalla
Hämeentie, pilalla
Liikenneinfra, pilalla
Pelkkää paskaa tilalla"

On käsittämätöntä, kuinka Helsinki on tukkimassa sisääntuloväyliään, rakensi Jätkäsaaren saarivaltion kahden pullonkaulan taakse, on tukkimassa kaupungin läpi vieviä valtaväyliä ja mitä vielä. Toki, Helsinki saa puolestani vaikka kääntää autotiensa pottupelloiksi, siihen stadilaisilla olkoon oikeus. Mutta tulevan kansanedustajan (?) silmin katsottuna Helsinki on malliesimerkki siitä, millaiseksi kansallinen päätöksenteko infrastruktuurin hallinnoinnista ei saa mennä.

Ymmärrän, että maailma näyttää yksinkertaiselta kantakaupungissa asuvalle ja parin metropysäkin päässä työssä käyvälle, mutta kyllä ymmärrystä pitää löytyä myös sille suomalaisten enemmistölle, joiden arjen edellytys on toimiva tieinfra ja kohtuullinen yksityisautoiluun kohdistettu verokuorma. Esimerkiksi minulla on toimistolle 15 minuutin matka, julkisilla sama reissu kestää tunnin. Ja tietysti työmaat ovat ympäri Uusimaata, joten julkiset eivät ole realistinen vaihtoehto. On aivan selvää, että päivätyössä käyvänä aktiivipoliitikkona ja lapsiperheen vanhempana en pysty käyttämään arjestani noin isoa siivua istumalla bussissa, puhumattakaan nyt heistä, jotka asuvat kauempana maakunnissa ja haja-asutusalueilla. Tämä realiteetti on kaupungistumiskehityksen sokaisemilta poliitikoilta nyt unohtumassa, niin hyvä asia kuin kaupungistuminen sinällään onkin.

Kyse ei ole siitä, että harva meistä auton omistajista tykkäisi istua autossa, ei suinkaan. Itse tuhlasin USA:ssa Marylandin. Virginian ja D.C.:n alueella työskennellessäni aivan tarpeeksi ison siivun elämästäni ruuhkissa kytkintä pumppaamassa. Työpäivät istuisin paljon mieluummin kotikonttorilla ja niin teenkin aina, kun työ ei vaadi sieltä poistumaan. Mutta toisinaan vain on liikuttava, enkä silloin todellakaan hyväksy sitä, että riistoverotuksella selkänahastani revityistä auto-, ajoneuvo-, polttoaine-, arvonlisä- ja muista veroista huolimatta elämääni yritetään tahallaan vaikeuttaa kohtuuttomasti.

Autoilun merkittävä vaikeuttaminen Helsingissä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yritän välttää tuloa Helsinkiin ja niin tekee tuhannet muutkin. Jos se on stadilaisille ok, niin kaikki lienevät tyytyväisiä. Mutta kansallisessa päätöksenteossa on pystyttävä katsomaan kehäteiden tuolle puolenja ymmärtämään myös siellä asuvien elämää.

Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen ja julkisten kulkuneuvojen käyttöön kannustaminen ovat sinällään hyviä tavoitteita, mutta se ei saa tarkoittaa yskityisautoilun edellytysten ideologista heikentämistä. Kyse on kuitenkin normaalissa arjen pyörteissä pyörivistä suomalaisista. Minusta niin autoilu, kevyt liikenne kuin julkinen liikennekin mahtuvat Suomeen ja suomalaisiin kaupunkeihin, itse asiassa niiden on välttämätöntä mahtua. 

Niinpä auto- ja ajoneuvovero pitää purkaa ja siirtää verotuksen painopistettä polttoaineiden kuluttamiseen, jotta suomalaiset voivat ajaa uudemmilla, turvallisemmilla ja vähäpäästöisemmillä autoilla. Samalla pitää pohtia, mitkä osat liikenteestä kerätyistä yhdeksästä (9) miljardista eurosta voidaan jättää keräämättä, ja palauttaa suurempi osa veroista esimerkiksi liikenneinfran korjausvelan paikkaamiseen, tiestön pääväylien leventämiseen ja suurnopeusraiteiden rakentamiseen suurimpien kaupunkien välille. #terestroika

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005960760.html
https://www.is.fi/autot/art-2000005960085.html

]]>
4 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267293-autoilu-on-suomalaisille-sujuvan-arjen-edellytys#comments Autoilu Helsinki Julkinen liikenne Polkupyöräily Fri, 11 Jan 2019 08:11:53 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267293-autoilu-on-suomalaisille-sujuvan-arjen-edellytys
Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi  http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267064-diabeteksen-hoidon-puutteet-tulevat-kalliiksi <p>On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.</p><p><br />Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.<br /><br />Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.<br /><br />Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi.&nbsp;Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.<br /><br />Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia.</p><p><br />Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.</p><p><br />Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk &ndash; tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista.&nbsp;Tapahtuman tarkoitus on liikkua yhdessä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä dtai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)<a href="http://eduskunta.fi/"><u>eduskunta.fi</u></a>.<br /><br />Sari Sarkomaa<br />helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti<br />Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.


Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

 

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia.


Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.


Vuoden vaihde on hyvä hetki tehdä omaa terveyttä edistäviä päätöksiä ja aloittaa säännöllinen kuntoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista. Tapahtuman tarkoitus on liikkua yhdessä. 

 

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä dtai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

 

]]>
5 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267064-diabeteksen-hoidon-puutteet-tulevat-kalliiksi#comments Diabetes Helsinki Terveydenhuolto Yhdenvertaisuus Mon, 07 Jan 2019 14:04:50 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267064-diabeteksen-hoidon-puutteet-tulevat-kalliiksi
Helsingin kuntapolitiikan viikko 2/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266904-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22019 <p>Hyvää uutta vuotta!</p><p>Vuosi 2019 onkin kunnallispolitiikan kannalta juhlavuosi, sillä ensimmäiset nykymuotoiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit pidettiin joulukuussa 1918. Tammikuussa tulee täyteen 100 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen nykymuotoiseen kokoukseensa. Tapahtumaa juhlistetaan 16.1., kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.</p><p>Kaupunginhallitus käsittelee antaa vuoden ensimmäisessä kokouksessa lausunnon Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja MAL 2019:sta sekä jatkaa viimeksi pöydälle jääneen joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustamista koskevan asian käsittelyä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 7.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-01-07_Khs_1_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><strong>Torstai 10.1.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tyoterveys/fi/paatoksenteko/johtokunnan_paatokset/"><u>Työterveysliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhalituksen</strong> esityslistalla on mm. Kulosaaren <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-01-07_Khs_1_El/37F3D8D9-8927-C6C1-8532-6025E4900000/Liite.pdf"><u>Wäinö Aaltosen tie 7:n</u></a> asemakaavan muuttaminen<strong>. </strong>Asemakaavan muutos koskee Itäväylän pohjoispuolen vanhalla huvila-alueella sijaitsevaa tonttia. Tontin käyttötarkoitus muutetaan sosiaalitoimen käytöstä asumiseen, jolloin rakennuksessa sallitaan asuminen.</p><p>Jätkäsaaren <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-01-07_Khs_1_El/78F8EDE0-C33B-C390-8E97-674ECCE00000/Liite.pdf"><u>Melkinlaiturin</u></a> asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa meren äärelle sijoittuvien asuinkortteleiden, puistojen sekä koulun ja päiväkodin rakentamisen satamatoiminnoilta vapautuneelle alueelle. Tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen asuinalue, joka liittyy luontevasti Jätkäsaaren jo suunniteltuihin osa-alueisiin ja täydentää urbaania kaupunkirakennetta. Alue tukeutuu julkiseen raideliikenteeseen.</p><p>Melkinlaiturin alue on suunniteltu mittakaavaltaan muuta Jätkäsaarta pienemmäksi, merikylä-henkiseksi ja tiiviiksi asuinalueeksi. Alueelle suunnitellaan erilaisia asuintalotyyppejä toimintoja sekoittavasta hybridistä kaupunkipientaloihin. Rakennukset ovat kerrosluvuiltaan 3&ndash;7 -kerroksisia ja madaltuvat kohti rantaa. Rakennusten korkeudet perustuvat tuulisuusselvityksiin. Alueen keskeiset julkiset ulkotilat koostuvat kortteleiden suojaan jäävästä jalankulun ja pyöräilyn reitistä Samoankujasta taskupuistoineen sekä aluetta kehystävistä rantapuistoista. Asukasmäärän lisäys on noin 2 300.</p><p>Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunnon Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.</p><p>Helen Oy:n pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosentti vuoden 1999 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi tehdään vaiheittain ja osana investointiohjelmaa on uusien biolämpökeskusten suunnittelu. Valtuuston hyväksymän kehitysohjelman mukaisesti Helen Oy korvaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2024 mennessä käytöstä poistettavan Hanasaaren voimalaitoksen.</p><p>Uusiutuvaa lämpöä tuottavat biolämpökeskukset rakentuvat vaiheittain ja ensimmäinen niistä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Laitoksia suunnitelmaan Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Tattarisuolle suunnitellun lämpökeskuksen kaukolämpöteho on noin 130 megawattia. Mikäli Tattarisuon lämpökeskus on ensimmäinen Helen Oy:n toteuttamista Hanasaaren voimalaitoksen tuotantotehoa korvaavista biolämpökeskuksista, tultaneen se ottamaan käyttöön vuonna 2025.</p><p>Lausuntoehdotuksessa todetaan mm. &rdquo;Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei päätetä hankkeiden toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli YVA-prosessin päätteeksi yhteysviranomainen toteaa hankevaihtoehdot toteutuskelpoisiksi ja Helen Oy päättää edistää Tattarisuon biolämpölaitosta, on valinnoissa ja päätöksissä syytä antaa riittävä painoarvo merkitykseltään suuriksi todetuille ihmisiin kohdistuville vaikutuksille. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, liikenteen järjestämisen ja maankäytön suunnittelun mahdollisuuksien kannalta tulisi ensisijaisesti tutkia eteläistä vaihtoehtoa.&rdquo;</p><p>Kaupunginhallitus antaa niin ikään lausunnon MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL 2019 -suunnitelma muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä.</p><p>Velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pääsisältö on:</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16 500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.</p><p>Lausunnossa todetaan, että jos kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille luodaan lainsäädännölliset edellytykset ja maksuja otetaan käyttöön, on Helsingin seudun maksutulojen kohdennuttava lisäresurssina seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen eivätkä ne saa syrjäyttää valtion rahoitusta.</p><p>Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2019 jäivät pöydälle joulukuussa, ja jatkamme 849&nbsp;200 euron avustuspotin käsittelyä. Esityksen mukaan avustuksia jaetaan 19 eri yhdistykselle ja yhteisölle sekä varataan avustusmäärärahoja erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.</p><p>Joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustaminen jäi niin ikään pöydälle ennen joulua. Esityksen mukaan kaupunginhallitus perustaisi Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on osana kaupunkikonsernia tarjota joukkoliikenteeseen ja muuhun kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä ja sitä tukevia palveluita sekä konsultointia.</p><p>Yhtiön tarkoituksena on tuottaa joukkoliikenteeseen liittyviä konsultointipalveluja niitä tarvitseville tahoille, kuten uusia joukkoliikennehankkeita toteuttaville kunnille ja muille yhteistyötahoille. Erityisen tilaisuuden yhtiön perustamiselle luovat Tampereen raitiotiehankkeeseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet, mikä tekee asian myös ajankohtaiseksi. Pohdin edelleen, onko tällaisen yhtiön perustaminen tarpeen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää uutta vuotta!

Vuosi 2019 onkin kunnallispolitiikan kannalta juhlavuosi, sillä ensimmäiset nykymuotoiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit pidettiin joulukuussa 1918. Tammikuussa tulee täyteen 100 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen nykymuotoiseen kokoukseensa. Tapahtumaa juhlistetaan 16.1., kun Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.

Kaupunginhallitus käsittelee antaa vuoden ensimmäisessä kokouksessa lausunnon Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja MAL 2019:sta sekä jatkaa viimeksi pöydälle jääneen joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustamista koskevan asian käsittelyä.

 

Maanantai 7.1.

Kaupunginhallitus

Torstai 10.1.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhalituksen esityslistalla on mm. Kulosaaren Wäinö Aaltosen tie 7:n asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutos koskee Itäväylän pohjoispuolen vanhalla huvila-alueella sijaitsevaa tonttia. Tontin käyttötarkoitus muutetaan sosiaalitoimen käytöstä asumiseen, jolloin rakennuksessa sallitaan asuminen.

Jätkäsaaren Melkinlaiturin asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa meren äärelle sijoittuvien asuinkortteleiden, puistojen sekä koulun ja päiväkodin rakentamisen satamatoiminnoilta vapautuneelle alueelle. Tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen asuinalue, joka liittyy luontevasti Jätkäsaaren jo suunniteltuihin osa-alueisiin ja täydentää urbaania kaupunkirakennetta. Alue tukeutuu julkiseen raideliikenteeseen.

Melkinlaiturin alue on suunniteltu mittakaavaltaan muuta Jätkäsaarta pienemmäksi, merikylä-henkiseksi ja tiiviiksi asuinalueeksi. Alueelle suunnitellaan erilaisia asuintalotyyppejä toimintoja sekoittavasta hybridistä kaupunkipientaloihin. Rakennukset ovat kerrosluvuiltaan 3–7 -kerroksisia ja madaltuvat kohti rantaa. Rakennusten korkeudet perustuvat tuulisuusselvityksiin. Alueen keskeiset julkiset ulkotilat koostuvat kortteleiden suojaan jäävästä jalankulun ja pyöräilyn reitistä Samoankujasta taskupuistoineen sekä aluetta kehystävistä rantapuistoista. Asukasmäärän lisäys on noin 2 300.

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunnon Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskusta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Helen Oy:n pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosentti vuoden 1999 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi tehdään vaiheittain ja osana investointiohjelmaa on uusien biolämpökeskusten suunnittelu. Valtuuston hyväksymän kehitysohjelman mukaisesti Helen Oy korvaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2024 mennessä käytöstä poistettavan Hanasaaren voimalaitoksen.

Uusiutuvaa lämpöä tuottavat biolämpökeskukset rakentuvat vaiheittain ja ensimmäinen niistä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Laitoksia suunnitelmaan Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Tattarisuolle suunnitellun lämpökeskuksen kaukolämpöteho on noin 130 megawattia. Mikäli Tattarisuon lämpökeskus on ensimmäinen Helen Oy:n toteuttamista Hanasaaren voimalaitoksen tuotantotehoa korvaavista biolämpökeskuksista, tultaneen se ottamaan käyttöön vuonna 2025.

Lausuntoehdotuksessa todetaan mm. ”Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei päätetä hankkeiden toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli YVA-prosessin päätteeksi yhteysviranomainen toteaa hankevaihtoehdot toteutuskelpoisiksi ja Helen Oy päättää edistää Tattarisuon biolämpölaitosta, on valinnoissa ja päätöksissä syytä antaa riittävä painoarvo merkitykseltään suuriksi todetuille ihmisiin kohdistuville vaikutuksille. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, liikenteen järjestämisen ja maankäytön suunnittelun mahdollisuuksien kannalta tulisi ensisijaisesti tutkia eteläistä vaihtoehtoa.”

Kaupunginhallitus antaa niin ikään lausunnon MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostusluonnoksesta. Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL 2019 -suunnitelma muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta, asumisesta ja liikennejärjestelmästä.

Velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pääsisältö on:

-     Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille

-     Seudulle rakennetaan vuosittain n. 16 500 uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan

-     Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti

-     Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Lausunnossa todetaan, että jos kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille luodaan lainsäädännölliset edellytykset ja maksuja otetaan käyttöön, on Helsingin seudun maksutulojen kohdennuttava lisäresurssina seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen eivätkä ne saa syrjäyttää valtion rahoitusta.

Kaupunginhallituksen myöntämät talousarvioavustukset vuodelle 2019 jäivät pöydälle joulukuussa, ja jatkamme 849 200 euron avustuspotin käsittelyä. Esityksen mukaan avustuksia jaetaan 19 eri yhdistykselle ja yhteisölle sekä varataan avustusmäärärahoja erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Joukkoliikenteen konsultointipalveluja tuottavan yhtiön perustaminen jäi niin ikään pöydälle ennen joulua. Esityksen mukaan kaupunginhallitus perustaisi Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on osana kaupunkikonsernia tarjota joukkoliikenteeseen ja muuhun kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä ja sitä tukevia palveluita sekä konsultointia.

Yhtiön tarkoituksena on tuottaa joukkoliikenteeseen liittyviä konsultointipalveluja niitä tarvitseville tahoille, kuten uusia joukkoliikennehankkeita toteuttaville kunnille ja muille yhteistyötahoille. Erityisen tilaisuuden yhtiön perustamiselle luovat Tampereen raitiotiehankkeeseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet, mikä tekee asian myös ajankohtaiseksi. Pohdin edelleen, onko tällaisen yhtiön perustaminen tarpeen.

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266904-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22019#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 04 Jan 2019 12:41:01 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266904-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-22019
Hitas-sääntelyn purku nosti asuntojen hintoja yli 250 000 eurolla Kampissa http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266592-hitas-saantelyn-purku-nosti-asuntojen-hintoja-yli-250-000-eurolla-katajanokalla <p>Kirjoitin lokakuussa erikoisesta&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hitas">hitas</a>-tapauksesta, jossa asunto meni ostajalle haitallisesta noin 100 000 euron hinnoitteluvirheestä huolimatta kaupaksi (kts.&nbsp;<a href="http://valmismaa.blogspot.com/2018/10/hitas-asuntojen-alihintaisuus.html">Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa</a>). No, nyt on uutisoitu tapauksesta, jossa satojen tuhansien hintamuutos monista asunnoista saatavassa hinnassa toteutui käytännössä yön yli (kts.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005948227.html?share=ae29e322d032363930401566379c32d6&amp;fbclid=IwAR0amgrVSvVzP5Q6y_wAYbE0PwYv6-xX-I1-JjC_GIFdJPC4HDTxj8EyAW0">Lottovoitto Helsingin keskustassa</a>). Periaatteessa jutussa ei ole järjestelmää tunteville mitään erityisen yllättävää, sillä Katajanokkakin on ollut vuosikaudet ollut malliesimerkki alihintaisista hitas-asuntoalueista, ja nyt kyseessä oleva Kamppi on alueena vielä kalliimpi. Käytännössä hintaerot säänneltyjen ja markkinaehtoisten hintojen välillä ovat vain niin valtavia, että kyllä se pistää hiljaiseksi: mietipä, että saisit tänään 90 neliön asunnosta vain 336 000 euroa vaikka ostajaehdokkaita olisi jonoksi asti, mutta odottamalla seuraavaan viikkoon, välittäjä suosittelisikin pyytämään siitä 620 000 euroa? Hintaeroa tuossa on melkein 300 000 euroa! Siinäpä sulateltavaa!</p><p><a href="https://3.bp.blogspot.com/-_hqOe-rcDNg/XCZ24VuR_UI/AAAAAAAARuU/FiV3MJq3utMNFaihKKcebigYt4CLB3PhwCLcBGAs/s1600/IMG_9204_cr_katajanokka.jpg"><img height="189" src="https://3.bp.blogspot.com/-_hqOe-rcDNg/XCZ24VuR_UI/AAAAAAAARuU/FiV3MJq3utMNFaihKKcebigYt4CLB3PhwCLcBGAs/s320/IMG_9204_cr_katajanokka.jpg" width="320" /></a></p><p>Katajanokka ilmasta&nbsp;(23.7.2009)</p><p>Ylläolevat luvut perustuvat HS:n artikkelissa oleviin tietoihin. Taustallahan hintaerossa on se, että säännelty hitas-maksimihinta on yhtiön asunnoissa keskimäärin 3736 euroa, mikä 90 neliön asunnossa tarkottaisi noin 336 000:n euron hintaa, kun taas yhtiöstä nyt sääntelyn jälkeen kaupan olleista asunnoista on pyydetty 6522-7098 euroa neliöltä, mikä tarkoittaisi 90 neliön asunnolle 587 000 - 639 000 euron hintaa. Tietysti nuo ovat vain pyyntihintoja, mutta päätellen siitä, että pari asunnoista meni nopeasti kaupaksi, tolkuttoman paljon hinnoista tuskin on tingitty. Voidaan siis arvioida, että tuollaisesta 90 neliön asunnosta saa noin 250 000 euroa enemmän säätelyn purun jälkeen, ja jos yhtiössä on isompia asuntoja, hintaero on niissä luonnollisesti isompi.<br /><br />No, mitä tuo sitten tarkoittaa yksittäisten asunnon omistajien kannalta? Ovatko he saaneet lyhyen aikavälin sijoituksella valtavan voiton? Tuskinpa vain, mutta ei se tarkoita, etteikö ongelmaa olisi. Syy sille, ettei kukaan ole luultavasti päätynyt yhtiön osakkaaksi ihan viime vuosien aikana on tietysti se, että eihän asuntoa ole mitään järkeä myydä, jos siitä saa muutaman vuoden päästä melkein kaksinkertaisen hinnan! Joku kirjoitti HS:n jutun kommenttipalstalla, että viimeisin tilastoissa näkyvä kauppa yhtiössä on vuodelta 2001, enkä ihmettelisi, jos tuo pitäisi paikkaansa.<br /><br />Yhtiössä on siis luultavasti paljon osakkaita, jotka ovat pitkään olleet käytännössä jumissa asunnon omistajuutensa kanssa, kun asuntoa ei ole voinut myydä millään muotoa järkevään hintaan. Kirjoitin tästä hitas-asuntojen &quot;yhden asunnon loukusta&quot; itse asiassa jo vajaat 7 vuotta sitten (kts.&nbsp;<a href="http://valmismaa.blogspot.com/2012/03/jarjestelman-kierteet-8.html">Järjestelmän kierteet 8 - Yhden asunnon loukku</a>). Samanaikaisesti kun yhdet eivät ole voineet myydä asuntoaan järkevään hintaan, moni alueesta kiinnostunut ei ole voinut ennen sääntelyn purkua ostaa yhtiöstä asuntoa, vaikka olisi ollut valmis maksamaan satoja tuhansia (!!!) yli säänneltyjen maksimihintojen. Sääntely on siten ollut haitaksi sekä potentiaalisille ostajille että myyjille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin lokakuussa erikoisesta hitas-tapauksesta, jossa asunto meni ostajalle haitallisesta noin 100 000 euron hinnoitteluvirheestä huolimatta kaupaksi (kts. Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa). No, nyt on uutisoitu tapauksesta, jossa satojen tuhansien hintamuutos monista asunnoista saatavassa hinnassa toteutui käytännössä yön yli (kts. Lottovoitto Helsingin keskustassa). Periaatteessa jutussa ei ole järjestelmää tunteville mitään erityisen yllättävää, sillä Katajanokkakin on ollut vuosikaudet ollut malliesimerkki alihintaisista hitas-asuntoalueista, ja nyt kyseessä oleva Kamppi on alueena vielä kalliimpi. Käytännössä hintaerot säänneltyjen ja markkinaehtoisten hintojen välillä ovat vain niin valtavia, että kyllä se pistää hiljaiseksi: mietipä, että saisit tänään 90 neliön asunnosta vain 336 000 euroa vaikka ostajaehdokkaita olisi jonoksi asti, mutta odottamalla seuraavaan viikkoon, välittäjä suosittelisikin pyytämään siitä 620 000 euroa? Hintaeroa tuossa on melkein 300 000 euroa! Siinäpä sulateltavaa!

Katajanokka ilmasta (23.7.2009)

Ylläolevat luvut perustuvat HS:n artikkelissa oleviin tietoihin. Taustallahan hintaerossa on se, että säännelty hitas-maksimihinta on yhtiön asunnoissa keskimäärin 3736 euroa, mikä 90 neliön asunnossa tarkottaisi noin 336 000:n euron hintaa, kun taas yhtiöstä nyt sääntelyn jälkeen kaupan olleista asunnoista on pyydetty 6522-7098 euroa neliöltä, mikä tarkoittaisi 90 neliön asunnolle 587 000 - 639 000 euron hintaa. Tietysti nuo ovat vain pyyntihintoja, mutta päätellen siitä, että pari asunnoista meni nopeasti kaupaksi, tolkuttoman paljon hinnoista tuskin on tingitty. Voidaan siis arvioida, että tuollaisesta 90 neliön asunnosta saa noin 250 000 euroa enemmän säätelyn purun jälkeen, ja jos yhtiössä on isompia asuntoja, hintaero on niissä luonnollisesti isompi.

No, mitä tuo sitten tarkoittaa yksittäisten asunnon omistajien kannalta? Ovatko he saaneet lyhyen aikavälin sijoituksella valtavan voiton? Tuskinpa vain, mutta ei se tarkoita, etteikö ongelmaa olisi. Syy sille, ettei kukaan ole luultavasti päätynyt yhtiön osakkaaksi ihan viime vuosien aikana on tietysti se, että eihän asuntoa ole mitään järkeä myydä, jos siitä saa muutaman vuoden päästä melkein kaksinkertaisen hinnan! Joku kirjoitti HS:n jutun kommenttipalstalla, että viimeisin tilastoissa näkyvä kauppa yhtiössä on vuodelta 2001, enkä ihmettelisi, jos tuo pitäisi paikkaansa.

Yhtiössä on siis luultavasti paljon osakkaita, jotka ovat pitkään olleet käytännössä jumissa asunnon omistajuutensa kanssa, kun asuntoa ei ole voinut myydä millään muotoa järkevään hintaan. Kirjoitin tästä hitas-asuntojen "yhden asunnon loukusta" itse asiassa jo vajaat 7 vuotta sitten (kts. Järjestelmän kierteet 8 - Yhden asunnon loukku). Samanaikaisesti kun yhdet eivät ole voineet myydä asuntoaan järkevään hintaan, moni alueesta kiinnostunut ei ole voinut ennen sääntelyn purkua ostaa yhtiöstä asuntoa, vaikka olisi ollut valmis maksamaan satoja tuhansia (!!!) yli säänneltyjen maksimihintojen. Sääntely on siten ollut haitaksi sekä potentiaalisille ostajille että myyjille.

]]>
3 http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266592-hitas-saantelyn-purku-nosti-asuntojen-hintoja-yli-250-000-eurolla-katajanokalla#comments Asuminen Helsinki Hitas Katajanokka Sääntely Sat, 29 Dec 2018 08:51:46 +0000 Johannes Hidén http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266592-hitas-saantelyn-purku-nosti-asuntojen-hintoja-yli-250-000-eurolla-katajanokalla
Tunnin juna on lähempänä kuin koskaan aiemmin! http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266195-tunnin-juna-on-lahempana-kuin-koskaan-aiemmin <p>Päärata on tukossa. Aamujuna Tampereelta Helsinkiin on täynnä joka arkipäivä, eikä helpotusta ole tulossa ennen kuin saamme lisää junia. Uudet junat vaativat lisää raiteita. Raiteet vaativat rahaa.</p><p>Rahaa on valitettavasti vain rajallisesti, etenkin valtiolla. Jos yrittäisimme toteuttaa pääradan päivityksen pelkällä valtion rahalla, valmistuminen 2020-luvulla ei olisi realismia. Onneksi meillä on viime viikkoina tullut uusia työkaluja käyttöömme.</p><p>EU-raha</p><p>Päärata ollaan saamassa osaksi Euroopan laajuista TEN-T-ydinkäytäväverkostoa (<a href="https://suomenkasvukaytava.fi/paarata-eu-rahoituksen-piiriin/">https://suomenkasvukaytava.fi/paarata-eu-rahoituksen-piiriin/</a>). Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että voimme saada radan rakentamisen kustannuksista 30 % tai jopa 50 % EU:n CEF-rahoituspaketista. Suomi on saanut suhteessa vähän tukea EU:lta liikennehankkeisiin, joten nyt on erinomainen mahdollisuus muuttaa tilanne!</p><p>Päärata-yhtiö</p><p>20.12. julkaistu selvitys kannustaa luomaan hankkeelle väyläyhtiön, joka voi kerätä monikanavarahoitusta. Rahaa voidaan saada maan arvon noususta, käyttäjiltä, kunnilta, sijoittajilta, valtiolta ja EU:lta. Siten hankkeen rahoitus on mahdollista saada kasaan hyvinkin nopeasti. Selvitys on luettavissa linkin takaa: <a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusia-loppurahoittajia-suurille-vaylahankkeille">https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusia-loppurahoittajia-suurille-vaylahankkeille</a></p><p>Mitä seuraavaksi?</p><p>Jotta hanke saadaan todella liikkeelle, seuraavana meidän täytyy saada suunnitelmat kasaan. Laitetaan väyläyhtiö pystyyn, kerätään suunnitteluun tarvittavat varat ja tehdään suunnitelmat valmiiksi. Toisessa vaiheessa kerätään varat itse hankkeen toteuttamiseen. Yksinkertaistaen laitetaan suunnitelma sekä rahoitus kuntoon ja mahdollisimman nopeasti kuokka maahan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päärata on tukossa. Aamujuna Tampereelta Helsinkiin on täynnä joka arkipäivä, eikä helpotusta ole tulossa ennen kuin saamme lisää junia. Uudet junat vaativat lisää raiteita. Raiteet vaativat rahaa.

Rahaa on valitettavasti vain rajallisesti, etenkin valtiolla. Jos yrittäisimme toteuttaa pääradan päivityksen pelkällä valtion rahalla, valmistuminen 2020-luvulla ei olisi realismia. Onneksi meillä on viime viikkoina tullut uusia työkaluja käyttöömme.

EU-raha

Päärata ollaan saamassa osaksi Euroopan laajuista TEN-T-ydinkäytäväverkostoa (https://suomenkasvukaytava.fi/paarata-eu-rahoituksen-piiriin/). Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että voimme saada radan rakentamisen kustannuksista 30 % tai jopa 50 % EU:n CEF-rahoituspaketista. Suomi on saanut suhteessa vähän tukea EU:lta liikennehankkeisiin, joten nyt on erinomainen mahdollisuus muuttaa tilanne!

Päärata-yhtiö

20.12. julkaistu selvitys kannustaa luomaan hankkeelle väyläyhtiön, joka voi kerätä monikanavarahoitusta. Rahaa voidaan saada maan arvon noususta, käyttäjiltä, kunnilta, sijoittajilta, valtiolta ja EU:lta. Siten hankkeen rahoitus on mahdollista saada kasaan hyvinkin nopeasti. Selvitys on luettavissa linkin takaa: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusia-loppurahoittajia-suurille-vaylahankkeille

Mitä seuraavaksi?

Jotta hanke saadaan todella liikkeelle, seuraavana meidän täytyy saada suunnitelmat kasaan. Laitetaan väyläyhtiö pystyyn, kerätään suunnitteluun tarvittavat varat ja tehdään suunnitelmat valmiiksi. Toisessa vaiheessa kerätään varat itse hankkeen toteuttamiseen. Yksinkertaistaen laitetaan suunnitelma sekä rahoitus kuntoon ja mahdollisimman nopeasti kuokka maahan!

]]>
3 http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266195-tunnin-juna-on-lahempana-kuin-koskaan-aiemmin#comments CEF Helsinki Päärata Rahoitus Tampere Thu, 20 Dec 2018 14:15:50 +0000 Jouni Markkanen http://jounimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266195-tunnin-juna-on-lahempana-kuin-koskaan-aiemmin
Helsingin vuoden 2018 valtuustotyöskentelyn tilinpäätös http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265966-helsingin-vuoden-2018-valtuustotyoskentelyn-tilinpaatos <p>Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi valtuustotyöskentelyn vuosi. Vuoteen mahtui paljon ja nyt on aika tehdä vuoden tilinpäätös.</p><p>Vuosi käynnistyi SDP:n ryhmän jättämällä ryhmäaloitteella, jossa esitimme Helsinkiin toisen asteen maksuttomuutta. Maksuttomuus tarkoittaisi, ettei ammatillisen ja luokiokoulutuksen opiskelijoiden tarvitsisi maksaa opinnoissaan tarvitsemistaan opiskelu- ja työvälineistä.</p><p>Vuoden aikana ryhmäaloitteen eteen tehty kantoi tulosta syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä, joissa päätettiin 2 miljoonan euron määrärahan varaamisesta maksuttomuuden edistämiseen. Ryhmämme piti tärkeänä, ettei määräraha ole pois koulujen resursseista ja nyt tämä tavoite toteutuu. Helsinki ottaa vuoden 2019 syksyllä määrärahan turvin ensimmäiset askeleet kattaakseen lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien ja työvälineiden kustannukset helsinkiläisille nuorille.</p><p>Tämän lisäksi Helsinki esittää yhteisvoimin Vantaan ja Espoon kanssa valtiolle, että pääkaupunkiseudusta tehdään maksuttoman toisen asteen koulutuksen kokeilualue. Helsinki toimii asiassa edelläkävijänä ja toivottavasti pääkaupungin päätös laittaa painetta myös valtion suuntaan. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä päätös maksuttomasta toisesta asteesta koko maassa.</p><p>Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saa vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.</p><p>Vuoden työskentelyssä painottuivat myös ikäihmisten palvelujen parantaminen. Helsinki on saanut useina vuosina huomautuksia erityisesti kotihoidon puuttuvista resursseista, joka näkyy työntekijöiden kiireessä ja jakamisessa sekä kotona asuvien vanhusten palveluissa. Ensi vuonna parannetaankin ikäihmisten kotihoidon palvelua sekä terveysasemien saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnataan suurin osa talousarvion lisämäärärahoista.&nbsp;</p><p>Helsinkiläiset ovat päässeet myös nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnan lisääntymisestä, kun vuoden aikana on avattu sekä Amos Rex että keskustakirjasto Oodi. Oodi on pitkäjänteisen suunnittelun ja päätöksenteon tulosta. Upea keskustakirjasto on kaupunkilaisten uusi olohuone, josta löytyy niin kirjoja, lasten satutunteja, kaupunkiverstas kuin myös kahvilatunnelmaa.</p><p>Helsingin eri kaupunginosien tasa-arvoinen kehittäminen on ollut pitkään SDP:lle tärkeä lähtökohta. Vuoden 2018 aikana olemme painottaneet lähiöiden viihtyisyyden parantaminen. Ensi vuonna käynnistyykin merkittävä Itäkeskuksen kaupunginosan käynnistämistyö, jonka osana tehdään myös Itäväylän ja Kehä I risteysalueen liikennesuunnitelma.</p><p>Helsinki kasvaa hurjaa vauhtia, keskimäärin 8&nbsp;000 asukkaan vuosivauhtia. Tämä asettaa haasteita päätöksentekijöille, jotta pysymme kasvun vauhdissa mukana päiväkotien, liikuntakenttien ja terveysasemien rakentamisessa. Lähipalvelut ovat SDP:n ajamassa politiikassa tärkeä lähtökohta ja niiden puolesta aiomme tehdä töitä myös vuonna 2019.</p><p>SDP:n valtuustoryhmän puolesta kiitokset kaikille vuodesta 2018! Valtuustotyöskentely jää joulun ajaksi tauolle ja jatkamme tammikuun alussa tasa-arvoisen Helsingin eteen tehtävää työtä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi valtuustotyöskentelyn vuosi. Vuoteen mahtui paljon ja nyt on aika tehdä vuoden tilinpäätös.

Vuosi käynnistyi SDP:n ryhmän jättämällä ryhmäaloitteella, jossa esitimme Helsinkiin toisen asteen maksuttomuutta. Maksuttomuus tarkoittaisi, ettei ammatillisen ja luokiokoulutuksen opiskelijoiden tarvitsisi maksaa opinnoissaan tarvitsemistaan opiskelu- ja työvälineistä.

Vuoden aikana ryhmäaloitteen eteen tehty kantoi tulosta syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä, joissa päätettiin 2 miljoonan euron määrärahan varaamisesta maksuttomuuden edistämiseen. Ryhmämme piti tärkeänä, ettei määräraha ole pois koulujen resursseista ja nyt tämä tavoite toteutuu. Helsinki ottaa vuoden 2019 syksyllä määrärahan turvin ensimmäiset askeleet kattaakseen lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien ja työvälineiden kustannukset helsinkiläisille nuorille.

Tämän lisäksi Helsinki esittää yhteisvoimin Vantaan ja Espoon kanssa valtiolle, että pääkaupunkiseudusta tehdään maksuttoman toisen asteen koulutuksen kokeilualue. Helsinki toimii asiassa edelläkävijänä ja toivottavasti pääkaupungin päätös laittaa painetta myös valtion suuntaan. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä päätös maksuttomasta toisesta asteesta koko maassa.

Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saa vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.

Vuoden työskentelyssä painottuivat myös ikäihmisten palvelujen parantaminen. Helsinki on saanut useina vuosina huomautuksia erityisesti kotihoidon puuttuvista resursseista, joka näkyy työntekijöiden kiireessä ja jakamisessa sekä kotona asuvien vanhusten palveluissa. Ensi vuonna parannetaankin ikäihmisten kotihoidon palvelua sekä terveysasemien saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnataan suurin osa talousarvion lisämäärärahoista. 

Helsinkiläiset ovat päässeet myös nauttimaan kaupungin kulttuuritarjonnan lisääntymisestä, kun vuoden aikana on avattu sekä Amos Rex että keskustakirjasto Oodi. Oodi on pitkäjänteisen suunnittelun ja päätöksenteon tulosta. Upea keskustakirjasto on kaupunkilaisten uusi olohuone, josta löytyy niin kirjoja, lasten satutunteja, kaupunkiverstas kuin myös kahvilatunnelmaa.

Helsingin eri kaupunginosien tasa-arvoinen kehittäminen on ollut pitkään SDP:lle tärkeä lähtökohta. Vuoden 2018 aikana olemme painottaneet lähiöiden viihtyisyyden parantaminen. Ensi vuonna käynnistyykin merkittävä Itäkeskuksen kaupunginosan käynnistämistyö, jonka osana tehdään myös Itäväylän ja Kehä I risteysalueen liikennesuunnitelma.

Helsinki kasvaa hurjaa vauhtia, keskimäärin 8 000 asukkaan vuosivauhtia. Tämä asettaa haasteita päätöksentekijöille, jotta pysymme kasvun vauhdissa mukana päiväkotien, liikuntakenttien ja terveysasemien rakentamisessa. Lähipalvelut ovat SDP:n ajamassa politiikassa tärkeä lähtökohta ja niiden puolesta aiomme tehdä töitä myös vuonna 2019.

SDP:n valtuustoryhmän puolesta kiitokset kaikille vuodesta 2018! Valtuustotyöskentely jää joulun ajaksi tauolle ja jatkamme tammikuun alussa tasa-arvoisen Helsingin eteen tehtävää työtä.

]]>
1 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265966-helsingin-vuoden-2018-valtuustotyoskentelyn-tilinpaatos#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki Kaupunkipolitiikka Maksuton toisen asteen koulutus Sun, 16 Dec 2018 19:03:36 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265966-helsingin-vuoden-2018-valtuustotyoskentelyn-tilinpaatos
Helsingin kuntapolitiikan viikko 51/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265953-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512018 <p>Kaupunginhallitus perustaa Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy -nimisen osakeyhtiön. Lautakunnat hyväksyvät tulosbudjetteja. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan listalla on Helsinki-lisän poistaminen, osallisuussuunnitelma ja lukuisia uudisrakennushankkeita. Kaupunkiympäristölautakunta jatkaa Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteiden käsittelyä. Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 17.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-17_Khs_49_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-17_Koja_16_El"><u>Kaupunginhallituksen konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 18.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-12-18_Kklku_15_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-12-18_Kylk_36_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-12-18_Kuvalk_19_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-12-18_Sotelk_23_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-12-18_Pelku_12_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 19.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-12-19_HKLjku_21_El"><u>Liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan iltakoulu</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 20.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat-palvelukeskus"><u>Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-12-17_Khs_49_El/00FC2379-6A25-CC61-8F2F-646F6EA00000/Liite.pdf">Fallkullan</a> tilan ja sen lähiympäristön asemakaavan muuttamista. Alue sijaitsee Malminkaaren, Longinojan ja Tasankotien rajaamalla alueella. Kaavaratkaisussa varaudutaan Malmin lentokentän alueen rakentamiseen ja uuden rakenteen vaatiman palveluverkon toteuttamiseen sekä nykyisten toimintojen jatkumiseen alueella. Alueelle on suunniteltu nykyisten toimintojen lisäksi uusi koulu ja päiväkoti sekä nykyisen päiväkodin laajennus, liikuntapuisto ja leikkikenttä, mm. yksi asuinkerrostalo. Kaavaehdotusta on muutettu nähtävillä olon jälkeen siten, että mm. asuinrakennuksen kokoa pienennetty.</p><p>Kaupunginhallitus asettaa vuodeksi 2019 Helsingin 30 -jäsenisen nuorisoneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Jatkossa toimikausi tulee olemaan kaksi vuotta ja näin vahvistetaan nuorten oppimista ja toimijuutta sekä yhtenäistetään Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorten vaikuttajatoimielinten aikatauluja. Nuorisoneuvoston vaaleissa annettiin yhteensä 9 493 ääntä. Äänestysprosentti oli 35,74 % (2017&nbsp; 39,9 %.)</p><p>Kaupunginhallitus myöntää avustuksia vuoden 2019 talousarvion kohdalta 1 849 200 euroa parillekymmenelle yhdistykselle ja muulle yhteisölle.</p><p>Kaupunginhallitus perustaa myös Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy (ruotsiksi Helsingfors stadstrafiktjänster Ab ja englanniksi Helsinki City Transport Services Ltd) -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on osana kaupunkikonsernia tarjota joukkoliikenteeseen ja muuhun kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä ja sitä tukevia palveluita sekä konsultointia.</p><p>Yhtiön tarkoituksena on tuottaa joukkoliikenteeseen liittyviä konsultointipalveluja niitä tarvitseville tahoille, kuten uusia joukkoliikennehankkeita toteuttaville kunnille ja muille yhteistyötahoille. Erityisen tilaisuuden yhtiön perustamiselle luovat Tampereen raitiotiehankkeeseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet, mikä tekee asian myös ajankohtaiseksi.</p><p><strong>Kaupunginhallituksen konsernijaostossa </strong>on esillä Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Länsimetro Oy:n ajankohtaiskatsaukset.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</strong> hyväksyy toimialan tulosbudjetin vuodelle 2019. Tulosbudjetin käyttötalouden määrärahat ovat yhteensä noin 1,2 miljardia euroa ja investointimäärärahat noin 27 miljoonaa euroa siten kuin kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa täsmentyi. Tulosbudjettivalmistelun yhteydessä toimiala on tarkistanut asiakasmääräennusteet sekä henkilöstömenojen sivukulut ja kohdentanut määrärahalisäykset tehtyjen päätösten mukaisesti. Talousarvioehdotukseen sisältyneitä säästö- ja tuottavuustavoitteita ei määrärahalisäyksistä johtuen tarvitse toteuttaa perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa eikä ammatillisessa koulutuksessa. Kaupunkistrategian toteuttamiseen on kohdennettu tulosbudjetissa 6,4 miljoonan lisäpanostus verrattuna vuoteen 2018.</p><p>Kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon on kirjattu kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Päätöksellä halutaan vahvistaa Helsingin strategian mukaista varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä. Varhaiskasvatus luo tasavertaiset mahdollisuudet lapsille ja vähentää syrjäytymistä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistamista yli kaksivuotiailta 1.5.2019 alkaen talousarvioehdotuksen mukaisesti.</p><p>Lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi toimialan osallisuussuunnitelmaa vuosille 2019&ndash;2021. Tämä on minulle tärkeä asia, sillä apulaispormestarien tärkein tehtävä on kaupunkilaisten osallisuuden lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osallisuussuunnitelmassa määritellään osallisuuden rakenteet, nykytila ja periaatteet, sekä esitellään kehittämisen kärjet osallisuuden toteuttamiseksi toimialalla.</p><p>Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan. Päiväkoti Isoniityn uudisrakennuksesta esitetään hyväksyttäväksi tarveselvitys. Uudisrakennus sijaitsee osoitteessa Limingantie 39. Kaupunkiympäristön asiantuntijoiden mukaan nykyisen Jyrängöntiellä sijaitsevan päiväkoti Isoniityn heikossa kunnossa olevia tiloja ei ole taloudellisesti ja teknisesti perusteltua peruskorjata. Kaupunkiympäristö on hakenut vanhalle päiväkoti Isoniitylle jatkorakennusluvan (5v.) ehdolla, että tilaan tehdään välttämättömät korjaukset ilmanvaihtoon ja salaojitukseen, jotta tilat voivat olla käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka.</p><p>Tahvonlahden ala-asteen ja päiväkodin perusparannusosan ja laajennusosan tarveselvitystä esitetään hyväksyttäväksi. Hanke sijaitsee osoitteessa Gunillantie 10. Määrärahat peruskorjaukseen ja laajennushankkeeseen on varattu vuosille 2019&ndash;2020.</p><p>Suutarilaan, osoitteeseen Seulastentie 11, esitetään hyväksyttäväksi lisätilapaviljongin tarveselvitystä. Paviljonkitilat sijoitetaan Suutarilan monitoimitalon pihalle ja siihen tulee noin 28 tilapaikkaa päiväkoti Seulasen käyttöön. Tavoitteena tilojen käyttöönotolle on tammikuu 2019.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla ovat viimeksi pöydälle jääneet <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-11_Kylk_35_El/09B1ACC0-60A9-C5C1-8F7A-675B47A00000/Liite.pdf">Tuusulanbulevardin</a> suunnitteluperiaatteet, jotka koskevat Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualuetta. Alue sisältää noin 3 kilometrin pituisen Tuusulanväylän liikennealueen reuna-alueineen, alkaen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä ja ulottuen Pakilan ja Patolan pientaloalueen korkeudelle, sisältäen Käpylän asemanseudun ympäristön rata-alueineen, Metsälän toimitila-alueen, Louhenpuiston alueen, Asesepäntien ja Veturitien katualueita.</p><p>Alueelle suunnitellaan tiivistä ja monimuotoista kaupunkia noin 20 000 uudelle asukkaalle. Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi. Kaupunginosien välille muodostuu uusia kulkuyhteyksiä. Nykyisen moottoritien reuna-alueista tulee selkeästi tiiviimpää ja rakennetumpaa ympäristöä, mutta merkittävimmät luontoalueet sekä viherverkoston keskeisimmät alueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä parannetaan. Bulevardikortteleiden arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja kortteleiden olemus muotoutuu ympäröivien kaupunginosien lähtökohdista. Uusien korttelialueiden yhdistäminen olevaan rakenteeseen edellyttää alueiden historian, ominaispiirteiden sekä maisemallisten lähtökohtien tuntemusta ja huomioon ottamista. Alueen merkittävimmät maankäytön painopistealueet ovat Käpylän asemanseutu ja Käskynhaltijantien risteysalue.</p><p>Kaupunkiympäristölautakunta antaa myös lausunnon MAL 2019 -suunnitelman luonnoksesta. Myös tämä jäi viimeksi pöydälle. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että MAL 2019 -suunnitelmaluonnos on hyvä kokonaisuus, joka on pääpiirteissään Helsingin tavoitteiden ja kaupunkistrategian mukainen.</p><p>Myös kaupunkiympäristölautakunta käsittelee toimialansa toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia 2019.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee niin ikään vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia.</p><p>Lautakunta irtisanoo Kulttuurikeskus Glorian vuokrasopimuksen. Gloriaan tulee mittava perusparannus, ja toiminta siirtyy väliaikaisesti Tiivistämöön Suvilahteen. Myös toimintakeskus Hapen vuokrasopimus irtisanotaan. Kulttuurista nuorisotyötä on tarkoitus jatkossa toteuttaa lähipalveluna.</p><p>Esityslistalla on lisäksi valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnan </strong>esityslistan isoin asia on lausunto Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma koskee keskustan terveys- ja hyvinvointikeskukselle Kamppiin, Kampin metroaseman läntisen sisäänkäyntirakennuksen paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Hanke on suunniteltu toteutettavan vuosina 2020&ndash;2023 osake- ja vuokrahankkeena. Keskustan alueelle katsotaan tarvittavan monipuoliset, tehokkaasti toimivat, kilpailukykyiset ja hyvin saavutettavat julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ja uuteen terveys- ja hyvinvointikeskukseen on tarkoitus keskittää nyt hajallaan sijaitsevia sosiaali- ja terveyspalveluja.</p><p>Uudisrakennuksen palvelut kohdistetaan pääasiassa aikuisväestölle: terveysasemapalvelut, psykiatria- ja päihdetyö, nuorten ja aikuisten sosiaalityö sekä fysio- ja toimintaterapiapalvelut. Osa palveluista tarjotaan myös nuorille. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuvat laboratorio ja kuvantamispalvelut.</p><p>Koska kaikkia sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista sijoittaa uudisrakennukseen, sisältää hankesuunnitelma myös kaksi vaihtoehtoista ratkaisua näiden toimintojen sijoittumisesta viereiseen Sähkötaloon.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän jälkeen Helsingin kunnallispolitiikassa vietetäänkin joulutaukoa. Seuraava kaupunginhallituksen kokous pidetään 7.1., ja palaan sitä ennen asiaan.</p><p>Rauhallista joulua!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus perustaa Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy -nimisen osakeyhtiön. Lautakunnat hyväksyvät tulosbudjetteja. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan listalla on Helsinki-lisän poistaminen, osallisuussuunnitelma ja lukuisia uudisrakennushankkeita. Kaupunkiympäristölautakunta jatkaa Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteiden käsittelyä. Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa lausunnon Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta.

 

Maanantai 17.12.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 18.12.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Pelastuslautakunta

 

Keskiviikko 19.12.

Liikennelaitoksen (HKL) johtokunnan iltakoulu

 

Torstai 20.12.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallitus käsittelee Fallkullan tilan ja sen lähiympäristön asemakaavan muuttamista. Alue sijaitsee Malminkaaren, Longinojan ja Tasankotien rajaamalla alueella. Kaavaratkaisussa varaudutaan Malmin lentokentän alueen rakentamiseen ja uuden rakenteen vaatiman palveluverkon toteuttamiseen sekä nykyisten toimintojen jatkumiseen alueella. Alueelle on suunniteltu nykyisten toimintojen lisäksi uusi koulu ja päiväkoti sekä nykyisen päiväkodin laajennus, liikuntapuisto ja leikkikenttä, mm. yksi asuinkerrostalo. Kaavaehdotusta on muutettu nähtävillä olon jälkeen siten, että mm. asuinrakennuksen kokoa pienennetty.

Kaupunginhallitus asettaa vuodeksi 2019 Helsingin 30 -jäsenisen nuorisoneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Jatkossa toimikausi tulee olemaan kaksi vuotta ja näin vahvistetaan nuorten oppimista ja toimijuutta sekä yhtenäistetään Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorten vaikuttajatoimielinten aikatauluja. Nuorisoneuvoston vaaleissa annettiin yhteensä 9 493 ääntä. Äänestysprosentti oli 35,74 % (2017  39,9 %.)

Kaupunginhallitus myöntää avustuksia vuoden 2019 talousarvion kohdalta 1 849 200 euroa parillekymmenelle yhdistykselle ja muulle yhteisölle.

Kaupunginhallitus perustaa myös Helsingin kaupunkiliikennepalvelut Oy (ruotsiksi Helsingfors stadstrafiktjänster Ab ja englanniksi Helsinki City Transport Services Ltd) -nimisen osakeyhtiön, jonka toimialana on osana kaupunkikonsernia tarjota joukkoliikenteeseen ja muuhun kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä ja sitä tukevia palveluita sekä konsultointia.

Yhtiön tarkoituksena on tuottaa joukkoliikenteeseen liittyviä konsultointipalveluja niitä tarvitseville tahoille, kuten uusia joukkoliikennehankkeita toteuttaville kunnille ja muille yhteistyötahoille. Erityisen tilaisuuden yhtiön perustamiselle luovat Tampereen raitiotiehankkeeseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet, mikä tekee asian myös ajankohtaiseksi.

Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on esillä Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Länsimetro Oy:n ajankohtaiskatsaukset.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy toimialan tulosbudjetin vuodelle 2019. Tulosbudjetin käyttötalouden määrärahat ovat yhteensä noin 1,2 miljardia euroa ja investointimäärärahat noin 27 miljoonaa euroa siten kuin kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa täsmentyi. Tulosbudjettivalmistelun yhteydessä toimiala on tarkistanut asiakasmääräennusteet sekä henkilöstömenojen sivukulut ja kohdentanut määrärahalisäykset tehtyjen päätösten mukaisesti. Talousarvioehdotukseen sisältyneitä säästö- ja tuottavuustavoitteita ei määrärahalisäyksistä johtuen tarvitse toteuttaa perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa eikä ammatillisessa koulutuksessa. Kaupunkistrategian toteuttamiseen on kohdennettu tulosbudjetissa 6,4 miljoonan lisäpanostus verrattuna vuoteen 2018.

Kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon on kirjattu kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Päätöksellä halutaan vahvistaa Helsingin strategian mukaista varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä. Varhaiskasvatus luo tasavertaiset mahdollisuudet lapsille ja vähentää syrjäytymistä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistamista yli kaksivuotiailta 1.5.2019 alkaen talousarvioehdotuksen mukaisesti.

Lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi toimialan osallisuussuunnitelmaa vuosille 2019–2021. Tämä on minulle tärkeä asia, sillä apulaispormestarien tärkein tehtävä on kaupunkilaisten osallisuuden lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osallisuussuunnitelmassa määritellään osallisuuden rakenteet, nykytila ja periaatteet, sekä esitellään kehittämisen kärjet osallisuuden toteuttamiseksi toimialalla.

Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan. Päiväkoti Isoniityn uudisrakennuksesta esitetään hyväksyttäväksi tarveselvitys. Uudisrakennus sijaitsee osoitteessa Limingantie 39. Kaupunkiympäristön asiantuntijoiden mukaan nykyisen Jyrängöntiellä sijaitsevan päiväkoti Isoniityn heikossa kunnossa olevia tiloja ei ole taloudellisesti ja teknisesti perusteltua peruskorjata. Kaupunkiympäristö on hakenut vanhalle päiväkoti Isoniitylle jatkorakennusluvan (5v.) ehdolla, että tilaan tehdään välttämättömät korjaukset ilmanvaihtoon ja salaojitukseen, jotta tilat voivat olla käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka.

Tahvonlahden ala-asteen ja päiväkodin perusparannusosan ja laajennusosan tarveselvitystä esitetään hyväksyttäväksi. Hanke sijaitsee osoitteessa Gunillantie 10. Määrärahat peruskorjaukseen ja laajennushankkeeseen on varattu vuosille 2019–2020.

Suutarilaan, osoitteeseen Seulastentie 11, esitetään hyväksyttäväksi lisätilapaviljongin tarveselvitystä. Paviljonkitilat sijoitetaan Suutarilan monitoimitalon pihalle ja siihen tulee noin 28 tilapaikkaa päiväkoti Seulasen käyttöön. Tavoitteena tilojen käyttöönotolle on tammikuu 2019.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla ovat viimeksi pöydälle jääneet Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet, jotka koskevat Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualuetta. Alue sisältää noin 3 kilometrin pituisen Tuusulanväylän liikennealueen reuna-alueineen, alkaen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä ja ulottuen Pakilan ja Patolan pientaloalueen korkeudelle, sisältäen Käpylän asemanseudun ympäristön rata-alueineen, Metsälän toimitila-alueen, Louhenpuiston alueen, Asesepäntien ja Veturitien katualueita.

Alueelle suunnitellaan tiivistä ja monimuotoista kaupunkia noin 20 000 uudelle asukkaalle. Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi. Kaupunginosien välille muodostuu uusia kulkuyhteyksiä. Nykyisen moottoritien reuna-alueista tulee selkeästi tiiviimpää ja rakennetumpaa ympäristöä, mutta merkittävimmät luontoalueet sekä viherverkoston keskeisimmät alueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä parannetaan. Bulevardikortteleiden arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja kortteleiden olemus muotoutuu ympäröivien kaupunginosien lähtökohdista. Uusien korttelialueiden yhdistäminen olevaan rakenteeseen edellyttää alueiden historian, ominaispiirteiden sekä maisemallisten lähtökohtien tuntemusta ja huomioon ottamista. Alueen merkittävimmät maankäytön painopistealueet ovat Käpylän asemanseutu ja Käskynhaltijantien risteysalue.

Kaupunkiympäristölautakunta antaa myös lausunnon MAL 2019 -suunnitelman luonnoksesta. Myös tämä jäi viimeksi pöydälle. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että MAL 2019 -suunnitelmaluonnos on hyvä kokonaisuus, joka on pääpiirteissään Helsingin tavoitteiden ja kaupunkistrategian mukainen.

Myös kaupunkiympäristölautakunta käsittelee toimialansa toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia 2019.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee niin ikään vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa ja tulosbudjettia.

Lautakunta irtisanoo Kulttuurikeskus Glorian vuokrasopimuksen. Gloriaan tulee mittava perusparannus, ja toiminta siirtyy väliaikaisesti Tiivistämöön Suvilahteen. Myös toimintakeskus Hapen vuokrasopimus irtisanotaan. Kulttuurista nuorisotyötä on tarkoitus jatkossa toteuttaa lähipalveluna.

Esityslistalla on lisäksi valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan isoin asia on lausunto Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma koskee keskustan terveys- ja hyvinvointikeskukselle Kamppiin, Kampin metroaseman läntisen sisäänkäyntirakennuksen paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Hanke on suunniteltu toteutettavan vuosina 2020–2023 osake- ja vuokrahankkeena. Keskustan alueelle katsotaan tarvittavan monipuoliset, tehokkaasti toimivat, kilpailukykyiset ja hyvin saavutettavat julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ja uuteen terveys- ja hyvinvointikeskukseen on tarkoitus keskittää nyt hajallaan sijaitsevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Uudisrakennuksen palvelut kohdistetaan pääasiassa aikuisväestölle: terveysasemapalvelut, psykiatria- ja päihdetyö, nuorten ja aikuisten sosiaalityö sekä fysio- ja toimintaterapiapalvelut. Osa palveluista tarjotaan myös nuorille. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskukseen sijoittuvat laboratorio ja kuvantamispalvelut.

Koska kaikkia sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista sijoittaa uudisrakennukseen, sisältää hankesuunnitelma myös kaksi vaihtoehtoista ratkaisua näiden toimintojen sijoittumisesta viereiseen Sähkötaloon.

 

Tämän jälkeen Helsingin kunnallispolitiikassa vietetäänkin joulutaukoa. Seuraava kaupunginhallituksen kokous pidetään 7.1., ja palaan sitä ennen asiaan.

Rauhallista joulua!

 

 

]]>
2 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265953-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Lautakunnat Sun, 16 Dec 2018 13:52:33 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265953-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-512018
Oodi Halla-aholle http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265895-oodi-halla-aholle <p>Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja&nbsp;Tommi Laitio vie Helsinkiä maailmalle kertomalla juuri avatun Oodin olevan suojamuuri populismia vastaan. Samassa yhteydessä Laitio toteaa hankkeen olleen poliittinen. Melkoista puhetta kaupungin virkamieheltä. On kovin vaikeaa uskoa, että New York Times olisi niin perillä Suomen sisäpolitiikasta, että kyseiset toimittajat tuntisivat niin tarkasti Suomen tilannetta kun artikkeli antaa ymmärtää. Luonnollisesti virkamies kertoo, ettei ole moisia sanonut.</p><p><a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi">https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi</a></p><p>Tällä tavallako Laitio vie Suomea maailmalle? Haukkumalla demokratiaa? Haukkumalla Perussuomalaisia ja sitä kautta heidän äänestäjiään.Onko demokratia kriisissä vai onko niin, että kansalaiset ovat kyllästyneet pienen piirin vallankäyttöön ja äänestävät Laitionkin etupiirin vastaisesti?</p><p>Laitio kertoo tarkoittaneensa että populismi on kansan kahtiajakoa. Jos ei edes peruskäsitteet ole kunnossa, onko pakko mennä antamaan haastatteluja kansainvälisesti merkittäviin julkaisuihin? Tommi hyvä, googlaa populismi niin määritelmä tulee tutummaksi.</p><p>Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään Perussuomalaisten pysäyttämiseksi? Entä Perussuomalaisten äänestäjien? On hyvä muistaa, että voidakseen kannattaa demokratiaa, on myös hyväksyttävä se että vaalien tulos ei aina ole itselle mieluinen. Minulla on tästä kokemusta. Sattuu vietävästi, ettei Perussuomalaisia ole esimerkiksi Helsingin valtuustossa enempää.</p><p>Virkamiehen tulisi olla täysin poliittisesti sitoutumaton tai ainakin toimia sen mukaan ettei oma ajattelu näy työssä. Työ hoidetaan erillään poliittisesta suuntautuneisuudesta, mutta tämä oli klassinen esimerkki siitä kun roolit menevät sekaisin. Tämä oli härskiä Tommi Laitiolta.</p><p>Oodin piti olla kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja ylpeydenaihe. En ehtinyt Oodissa vielä käydäkään ja taidan jättää väliin jatkossakin, se lienee niiden oikeamielisten, suvaitsevaisten, kaiken tietävien ja vähän toisia yläpuolella olevien kokoontumispaikka. Menen lähikirjastoon, jota ei ainakaan vielä ole valjastettu noitarovioiden pitopaikaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio vie Helsinkiä maailmalle kertomalla juuri avatun Oodin olevan suojamuuri populismia vastaan. Samassa yhteydessä Laitio toteaa hankkeen olleen poliittinen. Melkoista puhetta kaupungin virkamieheltä. On kovin vaikeaa uskoa, että New York Times olisi niin perillä Suomen sisäpolitiikasta, että kyseiset toimittajat tuntisivat niin tarkasti Suomen tilannetta kun artikkeli antaa ymmärtää. Luonnollisesti virkamies kertoo, ettei ole moisia sanonut.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/729119-nyt-keskustakirjasto-oodi-tehtiin-populistien-ja-jussi-halla-ahon-pysayttamiseksi

Tällä tavallako Laitio vie Suomea maailmalle? Haukkumalla demokratiaa? Haukkumalla Perussuomalaisia ja sitä kautta heidän äänestäjiään.Onko demokratia kriisissä vai onko niin, että kansalaiset ovat kyllästyneet pienen piirin vallankäyttöön ja äänestävät Laitionkin etupiirin vastaisesti?

Laitio kertoo tarkoittaneensa että populismi on kansan kahtiajakoa. Jos ei edes peruskäsitteet ole kunnossa, onko pakko mennä antamaan haastatteluja kansainvälisesti merkittäviin julkaisuihin? Tommi hyvä, googlaa populismi niin määritelmä tulee tutummaksi.

Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään Perussuomalaisten pysäyttämiseksi? Entä Perussuomalaisten äänestäjien? On hyvä muistaa, että voidakseen kannattaa demokratiaa, on myös hyväksyttävä se että vaalien tulos ei aina ole itselle mieluinen. Minulla on tästä kokemusta. Sattuu vietävästi, ettei Perussuomalaisia ole esimerkiksi Helsingin valtuustossa enempää.

Virkamiehen tulisi olla täysin poliittisesti sitoutumaton tai ainakin toimia sen mukaan ettei oma ajattelu näy työssä. Työ hoidetaan erillään poliittisesta suuntautuneisuudesta, mutta tämä oli klassinen esimerkki siitä kun roolit menevät sekaisin. Tämä oli härskiä Tommi Laitiolta.

Oodin piti olla kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone ja ylpeydenaihe. En ehtinyt Oodissa vielä käydäkään ja taidan jättää väliin jatkossakin, se lienee niiden oikeamielisten, suvaitsevaisten, kaiken tietävien ja vähän toisia yläpuolella olevien kokoontumispaikka. Menen lähikirjastoon, jota ei ainakaan vielä ole valjastettu noitarovioiden pitopaikaksi.

]]>
22 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265895-oodi-halla-aholle#comments Helsinki Jussi Halla-aho Keskuskirjasto Oodi Perussuomalaiset Sat, 15 Dec 2018 12:29:30 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265895-oodi-halla-aholle
Lapinlahti sai arvoisensa päätöksen http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265685-lapinlahti-sai-arvoisensa-paatoksen <p>Hyviä uutisia Lapinlahdessa toimiville kansalaisjärjestöille! Syksyn ajan paljon puhututtaneeseen Lapinlahden sairaala-alueen kehittämiseen saatiin tänään kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa hyvä päätös.</p><p>Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset vaativat merkittävää remontointia ja toimijaa, joka sitoutuu kunnostamaan rakennuksia. Tämän mahdollistamiseksi ja alueen kehittämiseksi kaupunki toteuttaa kilpailun, jossa haetaan kaupungin tavoitteiden mukaista visiota kehittämiseen ja edellytetään suojeltujen rakennusten kunnostamista. Kokouksessa päätettiin kilpailuun sisällytettävän myös ehdotukset, jotka perustuvat vuokramalliin.</p><p>Vuokramalli mahdollistaa myös erilaisten kansalaisjärjestöjen osallistumisen kilpailuun. Tällä hetkellä alueella toimii mm. Mielenterveysseuran omistama Lapinlahden Lähde, jolla on erilaista mielenterveyttä edistävää hanke- ja kulttuuritoimintaa entisellä sairaala-alueella.&nbsp;Päätös mahdollistaa aidosti monipuolisen osallistujajoukon osallistumisen kilpailuun.</p><p>Kilpailussa keskeisinä periaatteina on, että Lapinlahden alue säilyy kaikille avoimena, julkisena puistona ja arvokkaat rakennukset pystytään kunnostamaan.&nbsp;Tarkoituksena on, että kilpailun voittavan ehdotuksen pohjalta laaditaan tarvittava asemakaavan muutos.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyviä uutisia Lapinlahdessa toimiville kansalaisjärjestöille! Syksyn ajan paljon puhututtaneeseen Lapinlahden sairaala-alueen kehittämiseen saatiin tänään kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa hyvä päätös.

Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset vaativat merkittävää remontointia ja toimijaa, joka sitoutuu kunnostamaan rakennuksia. Tämän mahdollistamiseksi ja alueen kehittämiseksi kaupunki toteuttaa kilpailun, jossa haetaan kaupungin tavoitteiden mukaista visiota kehittämiseen ja edellytetään suojeltujen rakennusten kunnostamista. Kokouksessa päätettiin kilpailuun sisällytettävän myös ehdotukset, jotka perustuvat vuokramalliin.

Vuokramalli mahdollistaa myös erilaisten kansalaisjärjestöjen osallistumisen kilpailuun. Tällä hetkellä alueella toimii mm. Mielenterveysseuran omistama Lapinlahden Lähde, jolla on erilaista mielenterveyttä edistävää hanke- ja kulttuuritoimintaa entisellä sairaala-alueella. Päätös mahdollistaa aidosti monipuolisen osallistujajoukon osallistumisen kilpailuun.

Kilpailussa keskeisinä periaatteina on, että Lapinlahden alue säilyy kaikille avoimena, julkisena puistona ja arvokkaat rakennukset pystytään kunnostamaan. Tarkoituksena on, että kilpailun voittavan ehdotuksen pohjalta laaditaan tarvittava asemakaavan muutos.

 

]]>
4 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265685-lapinlahti-sai-arvoisensa-paatoksen#comments Helsinki Kaupunki Kaupunkiympäristölautakunta Lapinlahti Tue, 11 Dec 2018 20:06:09 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265685-lapinlahti-sai-arvoisensa-paatoksen
Arvo Pohjasta päivää! http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265676-arvo-pohjasta-paivaa <p>Tehdäkseen heikoimmassa asemassa olevien osalta pehmeää politiikkaa, on joissain asioissa oltava kova ja valita yhteisen rahan käytön kohteet sen mukaan. Se kuuluisa arvopohja on siis kyseessä. Vaikka monet poliitikot väittävät ettei mikään ei ole mistään pois, se ei pidä paikkaansa. Ja seuraavan kerran kun joku poliitikko viisastelee, että ruokajakelun avustuksista päätetään lautakunnassa eikä valtuustossa, voitte muistuttaa tästä päätöksestä.</p><p><br />Tänään sosiaali- ja terveyslautakunta jakoi vuoden 2019 järjestöavustukset. Perussuomalaisten valtuustoryhmä pyrki yksimielisesti lisäämään ruoka-apua tarjoavien yhdistysten, vammaisalan yhdistysten sekä vähävaraisia lapsia auttavan yhdistyksen kohdennettua avustusta. Lisäysehdotukset eivät saaneet kannatusta. Kävimme neuvottelut ilman tulosta. Emme voi myydä periaatteitamme emmekä parasta käsitystämme muutamalla tonnilla. Siitä olemme iloisia, että Hurstin ja Myllypuron ruokajakelun avustusta lisättiin viime vuoteen nähden, mutta ne eivät ole lähellekään sitä mitä järjestöt hakivat.</p><p><br />Olisimme leikanneet Ihmisoikeusliitolta, joka täysin yhdenvertaisuuden vastaisesti haki avustusta somalinkielisen miespuolisen henkilön palkkaamiseen ja jonka tarkoitus olisi ollut kertoa somalinkielisille miehille tyttöjen silpomisesta. Tämä kävi jopa feministeille? Käsityksemme mukaan tyttöjen silpomista ehkäisevä työ tulee olla läpileikkaavaa ja sellaista ettei sitä jätetä yhden palkatun henkilön tehtäväksi. &nbsp;Jos jotain nyt sitten tästä voidaan päätellä niin tämä ongelma näkyisi koskettavan merkittävästi vain yhtä etnistä ryhmää keskuudessamme.</p><p><br />Leikkauksia olisimme tehneet myös Vivo ry:ltä, jonka laittomasti maassa olevien majoitustoimintaan lisättiin tänä vuonna rahaa.</p><p><br />Emme myöskään voineet kannattaa esitystä, jossa virkamies toteaa, ettei hakemus täytä kaupungin avustusohjeen edellytyksiä. Sinänsä Vastaisku syrjäytymiselle ry johon viittaan, tullee jatkossa tekemään tärkeää ja hyvää työtä kaupungissamme.</p><p><br />Olisimme leikanneet myös Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön rahoitusta. Säätiö on viime vuonna tehnyt yli 93 miljoonaa euroa voittoa, joten mielestämme kaupungin järjestöavustukset eivät ole varmastikaan tarpeellisia. On myöskin hyvä kysyä, miksi laittomasti maassa olevien majoitus maksatetaan vuosittain järjestöavustuksista, joiden arvo on 360 000 euroa kun tämänkaltaiset summat sisältävät palvelut yleensä kilpailutetaan?</p><p>Perussuomalaisten lisäysesitykset:</p><p>Hope &nbsp;5000&euro;</p><p>Myllypuron elintarvikeapu &nbsp;50&nbsp;000&euro;</p><p>Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö 70&nbsp;000&euro;</p><p>Jaatinen 10&nbsp;000&euro;</p><p>Kehitysvammatuki 57 ry 50&nbsp;000&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten vähennysesitykset:</p><p>Ihmisoikeusliitto 40&nbsp;000&euro;</p><p>Vivo 20&nbsp;000&euro;</p><p>Vastaisku syrjäytymiselle 20&nbsp;000&euro;</p><p>Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 105&nbsp;000&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä&nbsp;sanoa&nbsp;Helsingin&nbsp;arvopohjasta?&nbsp;Se&nbsp;on&nbsp;pohjalla&nbsp;jos&nbsp;katsotaan vähävaraisten tai vammaisten helsinkiläisten tilannetta. On tärkeitä apua tarvitsevia ihmisryhmiä, mutta näyttäisi pahasti siltä, että voidakseen olla riittävän tärkeä, pitäisi olla laittomasti maassa tai muutoin ei suomalainen alkuperältään.</p><p>Politiikassa voi vaikuttaa paitsi silloin kun oikealta vasempaan tehdään samanlaista politiikkaa. Ja tässä jälleen tulos. Jätän eriävän mielipiteen.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Sote_2018-12-11_Sotelk_22_Pt/index.html" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Sote_2018-12-11_Sotelk_22_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suo...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tehdäkseen heikoimmassa asemassa olevien osalta pehmeää politiikkaa, on joissain asioissa oltava kova ja valita yhteisen rahan käytön kohteet sen mukaan. Se kuuluisa arvopohja on siis kyseessä. Vaikka monet poliitikot väittävät ettei mikään ei ole mistään pois, se ei pidä paikkaansa. Ja seuraavan kerran kun joku poliitikko viisastelee, että ruokajakelun avustuksista päätetään lautakunnassa eikä valtuustossa, voitte muistuttaa tästä päätöksestä.


Tänään sosiaali- ja terveyslautakunta jakoi vuoden 2019 järjestöavustukset. Perussuomalaisten valtuustoryhmä pyrki yksimielisesti lisäämään ruoka-apua tarjoavien yhdistysten, vammaisalan yhdistysten sekä vähävaraisia lapsia auttavan yhdistyksen kohdennettua avustusta. Lisäysehdotukset eivät saaneet kannatusta. Kävimme neuvottelut ilman tulosta. Emme voi myydä periaatteitamme emmekä parasta käsitystämme muutamalla tonnilla. Siitä olemme iloisia, että Hurstin ja Myllypuron ruokajakelun avustusta lisättiin viime vuoteen nähden, mutta ne eivät ole lähellekään sitä mitä järjestöt hakivat.


Olisimme leikanneet Ihmisoikeusliitolta, joka täysin yhdenvertaisuuden vastaisesti haki avustusta somalinkielisen miespuolisen henkilön palkkaamiseen ja jonka tarkoitus olisi ollut kertoa somalinkielisille miehille tyttöjen silpomisesta. Tämä kävi jopa feministeille? Käsityksemme mukaan tyttöjen silpomista ehkäisevä työ tulee olla läpileikkaavaa ja sellaista ettei sitä jätetä yhden palkatun henkilön tehtäväksi.  Jos jotain nyt sitten tästä voidaan päätellä niin tämä ongelma näkyisi koskettavan merkittävästi vain yhtä etnistä ryhmää keskuudessamme.


Leikkauksia olisimme tehneet myös Vivo ry:ltä, jonka laittomasti maassa olevien majoitustoimintaan lisättiin tänä vuonna rahaa.


Emme myöskään voineet kannattaa esitystä, jossa virkamies toteaa, ettei hakemus täytä kaupungin avustusohjeen edellytyksiä. Sinänsä Vastaisku syrjäytymiselle ry johon viittaan, tullee jatkossa tekemään tärkeää ja hyvää työtä kaupungissamme.


Olisimme leikanneet myös Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön rahoitusta. Säätiö on viime vuonna tehnyt yli 93 miljoonaa euroa voittoa, joten mielestämme kaupungin järjestöavustukset eivät ole varmastikaan tarpeellisia. On myöskin hyvä kysyä, miksi laittomasti maassa olevien majoitus maksatetaan vuosittain järjestöavustuksista, joiden arvo on 360 000 euroa kun tämänkaltaiset summat sisältävät palvelut yleensä kilpailutetaan?

Perussuomalaisten lisäysesitykset:

Hope  5000€

Myllypuron elintarvikeapu  50 000€

Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö 70 000€

Jaatinen 10 000€

Kehitysvammatuki 57 ry 50 000€

 

Perussuomalaisten vähennysesitykset:

Ihmisoikeusliitto 40 000€

Vivo 20 000€

Vastaisku syrjäytymiselle 20 000€

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 105 000€

 

Mitä sanoa Helsingin arvopohjasta? Se on pohjalla jos katsotaan vähävaraisten tai vammaisten helsinkiläisten tilannetta. On tärkeitä apua tarvitsevia ihmisryhmiä, mutta näyttäisi pahasti siltä, että voidakseen olla riittävän tärkeä, pitäisi olla laittomasti maassa tai muutoin ei suomalainen alkuperältään.

Politiikassa voi vaikuttaa paitsi silloin kun oikealta vasempaan tehdään samanlaista politiikkaa. Ja tässä jälleen tulos. Jätän eriävän mielipiteen.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2018/Sote_2018-12-11_Sotelk_22_Pt/index.html

 

]]>
1 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265676-arvo-pohjasta-paivaa#comments Arvopohja Helsinki Järjestöavustukset Sosiaali- ja terveyslautakunta Tue, 11 Dec 2018 18:22:57 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265676-arvo-pohjasta-paivaa