Iida Haglund

Kaikki blogit puheenaiheesta Valtionvelka

Nettovelkaantuminen ei kääntynyt Sipilän kaudella

Viime päivinä olen tutkiskellut Julkisyhteisöjen rahoitustilinpitoa (aikaväliltä 1970-2019Q1). Kaikkea jännäähän sieltä on löytynyt, niinkin paljon, että aika on mennyt miettiessä mistä aloittaisin. Aloitetaan nyt kuitenkin Sipilän kaudella olleesta jymyuutisesta miten valtion velkaantuminen kääntyi.

Paluu vaurauden alkulähteelle

Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista, 1760-luvulta lähtien maassamme on pohdittu, mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius itse oli sitä mieltä, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Hän neuvoi, että suomalaista tervaa piti saada viedä Pohjanlahdelta pidemmälle kuin vain Tukholman kauppakamareihin.

Kun neuvoa seurattiin, Suomelle rupesi syntymään vaurautta. Englantiin viety Sisä-Suomen terva oli maamme kasvavan hyvinvoinnin perusta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Sahatavara ohitti viennissä tervan 1830-luvulla. Paperi ohitti sahatavaran 1930-luvulla.

Jussi Halla-aho on vahva pääministeriehdokas

Suomen asiat ovat olleet kymmenen vuotta heikolla tolalla. Vuonna 2008 alkanut lama pudotti vuoden 2009 bruttokansantuotetta vajaat 8 prosenttia alaspäin. Heikko talouskasvu jatkui aina viime vuosiin asti. Maailmantalouden piristymisen ja kotimaisten säästötoimien ansiosta on viime vuosina päästy parempaan kasvuun niin, että työttömyys on laskenut. Silti Suomessa on edelleen noin neljännesmiljoonan ihmisen työttömyys, vaikka Juha Sipilän (kesk) hallitus on kehunutkin Suomeen syntyneen hänen hallituskaudellaan 110 000 työpaikkaa.

USA:n valtionvelkaa 22 000 000 000 000 $

USA:n valtionvelka nousi uuteen ennätykseen, näin ilmoittaa amerikkalainen media kuten Associated Press: juuri nyt summa on $22,012,840,891,685.32...

Obaman jälkeen takaisin maksettavaa oli jo $19,95 biljoonaa, mutta Donald Trumpin ansiosta siihen tuli nopeassa tahdissa 10%:n lisäys ja nyt ollaan siis tasolla $22,012 biljoonaa. Edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi sanoisi: "sillä lailla!".

Maapallon ylikulutus ja valtionvelka

Nykypolvemme aiheuttaa kolmenlaisia ympäristöongelmia tuleville sukupolville:

Presidentin huoli rahan määrän lisääntymisestä on aiheellinen

Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua (Yle 12.10.2018) sai Roger Wessmanin esittämään näkemyksensä asiasta: Presidentti on huolissaan rahan määrän kasvusta – turhaan (Mustread 18.10.2018). Niinistö jätti ulostulossaan määrittelemättä tarkkaan mistä ongelmat mahdollisesti syntyvät, joka mahdollisti Wessmanin "Hajaantukaa

Väestöstä yli 18 vuotiaista 8,4 prosentilla on maksuhäiriö

-Toimittajien, poliitikkojen ja virkamiesten on syytä lukea tämä blogini ja siihen linkitetyt aiemmat blogini, sillä olen saanut huomata, että te ette ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse.

Suomen Asiakastiedon ylläpitämässä maksuhäiriöreksiterissä oli kesäkuun lopussa yli 379.000 henkeä.

Huijaritarina tuulivoimasta osui ja upposi Suomessa

Maailma on kieroutta täynnä, sen tuulivoima bisnes opetti suomalaisille. Ilmastonmuutoksessa tuulivoiman rakentamisen tukeminen julkisilla varoilla aiheuttaa pelkästään haittavaikutuksia. Sähköntuotannossa tuulivoima on ylimääräinen haitta, joka nostaa kuluttajien sähkölaskun hintaa. Tuulivoima on ajanut jo n. 400 perhettä pois kodeistaan Suomessa, haittavaikutukset ylittävät sietorajan. Tuulivoima on aiheuttanut työttömyyttä kohonneiden sähkölaskujen ansiosta. 

 

Työeläkkeesi on valtionvelan panttina

Työeläkkeesi ei ole turvassa. Suomen valtion työeläkekassa on valtionvelan panttina. Se takaa Suomen AA -luottoluokituksen. Suomi elää velaksi - koko ajan. Valtionvelka ja lisävelan tarve ohjaa kaikkea poliittista päätöksentekoa.

Suomi liittyi (tai liitettiin) EU:hun vain ja ainoastaan sen vuoksi, että sitä kautta valtion velanottokyky säilyi riittävänä. Sama pätee euroon (€). Itsenäinen markka ei ollut riittävä tae kansainvälisille rahalaitoksille. Liittymällä euroon Suomi pysyi velanottokykyisenä valtiona.

Suomi ei ole rikas maa

Perusasia, jota ei opeteta koulun penkillä, on että yrittäjät (isot ja pienemmät yritykset) rahoittavat maksuttoman koululaitoksen, opettajien palkat, julkisen terveydenhuollon, poliisin, oikeuslaitoksen, eduskunnan virkamiehineen, kuntien sosiaalipalvelut jne. jne. Nämä julkisen sektorin palvelualat eivät itse näet tuota mitään. Ne rahoitetaan yritysten ja pienyrittäjien maksamista veroista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä