Iida Haglund

Kaikki blogit puheenaiheesta Maaseutu

Maaseutuasuminen murroksessa

Suomalainen maaseutu on ollut jo pitkään ahdingossa. Syitä tähän on useita, mutta yksi suurimmista on asenne. Vuodet Lapin aluekehityksessä ovat opettaneet minulle, että kehitystä tapahtuu siellä, missä paikalliset tekevät muutoksen. Vastaavasti siellä, missä vain etsitään syitä muista ja haukutaan politiikkaa, positiivinen kehitys on satunnaista ja pientä. Valitettavan monessa kunnassa yritetään vain selviytyä heikkenevästä tilanteesta vuosi toisensa jälkeen.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen maaseudun ja EU-politiikan suunta

 

Suomessa on käynnissä erittäin nopea ja voimakas keskittymiskehitys. Sen jäljet ovat raakoja. Ihmiset eriarvoistuvat. Maakunnat eriarvoistuvat. Maakuntien sisällä tapahtuu eriarvoistumista. Lähes kaikki 50 seutukaupunkiakin taantuu.

 

Kehitysaluepolitiikka  aloitettiin 1960-luvulla. Se oli vahvimmillaan 1970- ja 80-luvuilla. Presidentti Urho Kekkonen oli sen takuumies. Hän piti alkiolaisen Keskustan hallituksessa. Keskusta oli tuolloin vielä maaseudun väestöön nojaava kansanliike, joka huolehti äänestäjistään.  Nyt on toisin. 

 

Autoilu kuuluu Suomeen jatkossakin

 

 

 

Asumme täällä pohjoisessa, missä ilmasto-olosuhteet ovat monin verroin haastavammat kuin muualla maailmassa. Pitkät, kylmät ja liukkaat talvet tuovat lisäkuluja elämiseen ja liikkumiseen. Välimatkat ovat pitkiä etenkin maaseudulla.

Haluamme pitää maaseudun asuttuna. Tämä edellyttää sitä, että autoilu pysyy kohtuuhintaisena ja mahdollisena myös pieni- ja keskituloisille. Etenkin taajama-alueiden ulkopuolella asuvissa lapsiperheissä tarvitaan auto, jotta voidaan kuljettaa lapset harrastuksiin ja käydä kaupassa.

Naiset - maaseutu kutsuu

Me olemme molemmat saaneet kasvaa maatilalla, joka oli automaattisesti sukupuolineutraali ympäristö. Maatilalla oli itsestään selvää, että tyttö osaa yhtä hyvin ajaa traktoria, lypsää lehmän tai leipoa pullataikinan kuin poikakin. Meille keskustelu siitä, kumman sukupuolen edustajat ovat vaikkapa parempia johtajia, vanhempia tai yrittäjiä, tuntuu vieraalta. Kuitenkin näemme omassa työelämässämme, että sukupuoliroolit ovat edelleen vahvasti esillä myös maaseudulla. 

Maaseutu sykkii Suomelle

Näin vaalien alla ihmismieli on ilmeisesti erityisen herkkä ulkoisille vaikutuksille. Ainakin poliittisesta keskustelusta päätellen voisi näin tulkita. Erityisen huolissani olen siitä, menettävätkö poliitikot oikeasti järkensä vaalikiimassaan, vai onko kyseessä maraton ihmisten päiden pehmentämiseksi. Kumpikin kuulostaa äärimmäisen huolestuttavilta vaihtoehdoilta.

Toisen asteen koulutusta palautettava takaisin maaseudulle

"Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten" uutisoi Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.

Mihin sinä sijoittaisit kaivoksen

Maaseudun mesenaattina ei voi ohittaa kaivosaihettakaan. Suomessa on yli 50 toimivaa kaivosta, joista aika harva on maakuntien kasvukeskuksissa. Ja jos halutaan tukea maakuntien elinvoimaisuutta, jokaisella työpaikalla on merkitystä. Kaivos saattaa olla kunnalle todellinen "kultakaivos", mutta se tuo vaurautta myös lähialueille.

Autoilun tasapainoa

Mitäpä jos lopettaisin yksityisautoilun? Tuleepa mieleeni parikin ongelmaa. Koska asun Outokummussa ja meillä ei ole kaupungin sisäistä julkista liikennettä, niin olisin omien jalkojen, potkurin tai polkupyörän varassa. Kuuden hengen perheessämme jo pelkkä maidon rahtaus osoittautuisi ongelmaksi. Tai haasteeksi, kuten positiivisesti on tapana sanoa. Kävelisin iltakaudet ruokakauppaan ja kotiin. Kotiin ja kauppaan. Lapsillehan voisi tietysti sanoa, että jokainen kantakoon maitonsa itse.

 

Maaseutu on Suomen juuristo

Maaseudun ja kaupunkien välistä vertailua on tehty aina. Ja aina se on ollut enemmän tai vähemmän keinotekoista ja ennakkoluuloihin perustuvaa. Jo nuoruudessa pikkukaupungin poikana "landet" tunnistettiin ja heillä oli omat ympyränsä yläasteella. Me kaupunkilaiset olimme olevinamme vähän parempia ihmisiä. Mutta vain koulussa..

Kaupungistuminen ja uusi maailmanjärjestys

Paikoilleen asetuttuaan ihmislaji eli ensin tuhansia vuosia pienissä kylissä. Vasta kirjoitustaidon keksiminen mahdollisti niin suurten yksikköjen hallitsemisen, että ihmiset eivät enää tunteneet niissä henkilökohtaisesti toisiaan. Siitä lähtien kaupungistuminen on ollut pitkän tähtäimen trendi, vaikka siitä on poikkeuksiakin, yleensä yksittäisten sivilisaatioiden ja valtakuntien elinvoiman hiipuessa. Ensimmäiset valtiot olivat kaupunkivaltioita ja kaupungeista hallitiin jo muinaisaikoina suuriakin valtakuntia.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä