Iida Haglund

Kaikki blogit puheenaiheesta Tiedepolitiikka

Tieteen luoma illuusio objektiivisesta totuudesta on johtanut ekokriisiin

Luonnontiede on synnyttänyt harhan, että maailmaa voisi tarkastella ja hallita kuin laboratorio-olosuhteita.

Ennen elettiin Raamatun oppien mukaisesti; nyt maailmankuvaa ohjaa Luonnontiede. Molemmissa on kysymys uskomusjärjestelmästä, joka on irrallaan todellisuudesta. Yhä mikroskooppisemmaksi kehittyvä tiede abstrahoi todellisuutta ja kohottaa tieteilijän Jumalan asemaan, jolla olisi kyky tietää totuus kohteesta, jonka hän on asettanut tarkastelun kohteeksi.

Suomeen tiedeministeri?

Suhtaudun hieman skeptisesti tiedeministeri-konseptiin. Harvoilla tutkijoilla on aikaa ja kykyjä tiede- ja teknologiapolitiikan rakentamisen. Tiede- ja innovaatiopolitiikan neuvoston paperit ovat tyypillisesti olleet sanahöpöistä skeidaa. Kaiikkinaiset  evaluoinnit siiloutuneita tai konsulttitekoisia. . 

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 1: miten pienessä maassa arvotetaan tutkimuksen eri alueet suhteessa toisiinsa?

POLIITTINEN YDINKYSYMYS 2: Teknologiansiirtopolitiikka. Pienessä maassa on luotava kyvykkyys hyödyntää muualla luotua osaamista. Vastuu korkeakouluilla?

Sivistys nostaa syöveristä

Turussa opiskelijoiden ilmastolakossa yhdessä kyltissä kysyttiin: "Miksi opiskella yliopistossa, jos ette usko tutkijoita?" Niinpä. Meidän pitäisi kuunnella enemmän asiantuntijoita, ja myös toimia tutkitun tiedon pohjalta. Myös politiikassa.

 

Demokratian ja asiapitoisen politiikan puolesta, siksi Liike Nyt

Me kansalaiset ollaan pettyneitä päätöksiä aikaansaamattomaan politiikkaan ja poliitikkoihin, joiden toimintaa ohjaavat valtapeli ja turhat lupaukset. Kansan luottamus politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan on ennätyksellisen alhaisella tasolla. En ihmettele ollenkaan, kun ottaa huomioon miltä päättyvä hallituskausi on näyttänyt.

Seuraava hallitus tarvitsee tulevaisuus- ja tiedeministerin

Suomen seuraavassa hallituksessa tulee olla tulevaisuus- ja tiedeministerin salkku, jonka tehtävänä on johtaa valtioneuvoston sisäistä muutosta kohti ilmiöpohjaista hallintoa, toimia tulevaisuustyön yhteen kokoavana ministerinä eri ministeriöiden kesken sekä vastata tiedepolitiikasta ja tutkittuun tietoon perustuvan politiikan edistämisestä hallituksessa. 

 

Tulevaisuus ja tiede keskeisiksi teemoiksi hallituksen ohjelmaan

Parodiahorisontin ylityksiä yliopistoissa

Muuan ”Aisa Kantola” -niminen henkilö kirjoitti menneellä viikolla Turun Sanomiin yleisönosastokirjoituksen nimeltä ”Suomalainen yliopistokulttuuri on tippumassa kansainvälisen kehityksen kelkasta”.

Tiedepolitiikka?

Onko olemassa mitään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, joiden perusteella voidaan päättää, miten tutkimusrahoitus eri tutkimusalueille pitää allokoida?

 

Miten pilataan Suomen korkeakoulujärjestelmä?

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asettama työryhmä jätti äskettäin toimeksiantajalleen ehdotuksen, jolla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus yritetään sitoa entistäkin tiukemmin suoritettujen tutkintojen määrään.

Tuhoaako sote-uudistus mahdollisuudet lääketieteen Nobeliin

Nobelin palkinto on maailman arvostetuin tiedepalkinto. Vaikka palkinnot jaetaan joka vuosi, on tuon palkinnon voittajia paljon vähemmän kuin olympiavoittajia. Suomalaisia tiedenobelisteja on 100-vuotisen itsenäisyytemme aikana tullut tasan kaksi: A.I Virtanen sai kemian Nobelin vuonna 1945 ja Bengt Holmström taloustieteen palkinnon vuonna 2016.

5 toimenpidettä parempaan tiedepolitiikkaan

Esittäessäni julkista kritiikkiä nykyisestä yliopisto -ja tiedepolitiikasta (esim. , minulta on usein kysytty, että mitä sitten tekisin toisin, jos saisin päättää. Vastauksena näihin kysymyksiin esitän tässä listan toimenpiteistä joilla parhaan käsitykseni mukaan olisi merkittävä vaikutus tieteen toimintaedellytyksiin Suomessa, ja sitä kautta yhteiskunnan osaamistasoon ja kilpailukykyyn. Suurin osa ehdotuksistani ei perustu merkittävään rahoituksen lisäämiseen, vaan pyrkivät ennen kaikkea edustamaan hyvää tiedepolitiikkaa. 

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä