Iida Haglund

Kaikki blogit puheenaiheesta Päästökauppa

Paneeko päästökauppa taas biomassan liikkeelle?

Hiilidioksidin päästöpörssi on pyörinyt lähes 15 vuoden ajan. Hiilidioksidin tonnihinta on tempoillut vuosien myötä pörssiosakkeiden tapaan, jopa niitä rajummin (kuva).

Ennen kaupan alkua (1.12.2004) yliopistotasolla arvioitiin, että hiilidioksidin tonnihinta voisi vapailla markkinoilla asettua tasolle viisi euroa tonni. Pörssin ensimmäinen päivä määritti alkuhinnaksi 8,48 euroa.

Korkeimmillaan hiilidioksidi kävi 30,5 eurossa (19.4.2006). Matalimmillaan hinta putosi 2,8 euroon tonnilta (17.4.2013).

Päästökauppa ja hiilitullit

Viikko sitten kirjoitin siitä, kuinka vähäpäästöisen suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen hidastaa ilmastonmuutosta. Suomella ei ole omaa erillistä kansallista ilmastoa, vaan ilmastonmuutos on aidosti ja jakamattomasti maailmanlaajuinen ilmiö. Siksi sen torjunnassakin on aina mietittävä toimien vaikutusta koko maailman yhteenlaskettuihin päästöihin, ei vain Suomen alueella syntyviin päästöihin.

Hiilidioksidi, pahis vai koulukiusattu?

HIILIDIOKSIDI – PAHIS VAIKO KOULUKIUSATTU ?

Hiilidioksidi on eräs tärkeimmistä elämän edellytyksistä. Yhteyttämisessä auringon säteilyenergian avulla hiilidioksidi ja vesi muuttuvat sokeriksi ja hapeksi.

Useat ihmisen toimet tuottavat hiilidioksidia, esimerkiksi hengittäminen tai puun poltto taloa lämmitettäessä.

Nyt on muutama vuosikymmen väitetty, että maapallon ilmakehä on kuumenemassa vaarallista vauhtia ja syynä tähän vaaraan on ihmisen toimillaan ilmakehään nostama hiilidioksidi. Väite on todella hurja.

Uudistetaan sähköverotus - häviämme turhaan kilpailijamaille työpaikoissa

 

IPCC:n raportin jälkeen ilma on sakeanaan ehdotuksia ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Hyvä, sillä toimia tarvitaan.

 

Ilmastoahdistuksen sijasta kannattaa myös katsoa niitä suomalaisia teollisuuslaitoksia, joissa ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat olleet toimintamalleissa pitkäjänteisesti vuosien ajan. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, että teollisuuslaitos ei ole synonyymi ympäristön tuhoamiselle. Suomessa moni ympäristöön liittyvä toimintatapa on maailman huippua. Myös teollisuudessa.

 

Hiilipörssin nyrkkisääntöjä

Puustoaan hyvien hoito-ohjeiden mukaan kasvattava metsätilallinen odottaa jo herkeämättä hiilipörssin avautumista. Hän tietää metsänsä olevan hiilen nieluvarasto. Sinne päätyy hiilen vuotuinen nieluvirta, minkä suuruus pörssin meklaria kiinnostaa.

Mutta miten metsätilallinen mittaa näkymättömän alkuainehiilensä määrän, kun vain puuston kuutioista on tähän asti puhuttu?

Päästöhyvittäminen – nykypäivän anekauppaa

Keskiajalla katolinen kirkko myi innokkaasti aneita syntisille uskovaisille. Homman juju oli yksinkertainen: synteihin sortunut ihminen saattoi ostaa rahaa vastaan lievityksen, joka lyhentäisi hänen viettämää aikaa helvetin tulissa. Aneet tekivät kauppansa, sillä kaikki uskovaiset halusivat luonnollisesti viettää mahdollisimman lyhyen aikaa Luciferin tulien kärvennettävänä ja saada synninpäästön tekemistään vääryyksistä. Lopulta anekaupasta luovuttiin protestanttisen reformaation vanavedessä, mutta aneiden henki jäi kuitenkin elämään.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Puupelletti odottaa nousua

Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Ilmastokamppailun kehitysapua syteen ja saveen

YK:n ilmastokokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee monipuolisempia menetelmiä.

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä