Häirintäsoittoja, henkilöön meneviä kirjoituksia – Tästä ei voi olla hiljaa

Kokoomusnuoret teki tiistaina värikkääksi luonnehditun kannanoton hallituksen lisätalousarviossa esitetystä maatalouden 25 miljoonan euron satovahinkokorvauksesta. Kannanotossa kyseenalaistettiin maataloudelle maksettavat sääkorvaukset, ja pohdittiin, miksi yksi ala on oikeutettu huonosta säästä aiheutuviin korvauksiin, kun muut eivät ole. Kannanotto oli räväkkä – totta kai. Sen tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta, joka yleensä etenee ilman pienintäkään kritiikkiä eteenpäin. Vaikka Kokoomusnuoret pyrkii aina ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, joka lisätalousarviokin oli, kieltämättä vertaus oli ehkä huonosti aikaan sopiva, kun useat maanviljelijät ovat aivan aidosti ahdingossa. Luonnonvarakeskus on arvioinut viljasadon jäävän yhtä prosenttia viime vuotta pienemmäksi, ja satovahinkojen ennakoidaan nousevan jopa sataan miljoonaan euroon. Kannanoton tarkoituksena ei missään nimessä siis ollut syyllistää maataloudessa työskenteleviä, vaan kritisoida järjestelmää.

 

Onneksi kuitenkin osa on ymmärtänyt kannanoton taustan, ja olen keskustellut viime päivinä pitkiäkin puheluita useiden maataloudessa työskentelevien kanssa. Olen vastannut kaikille omalla numerollaan soittaneille, ja meillä on ollut antoisia keskusteluja, joissa loppupäätelmät ovat olleet aina samat: olisi pitkällä aikavälillä maanviljelijälle pelkästään etu, että Suomessa tuotetusta ruuasta maksettaisiin tuottajalle riittävä hinta, eikä maanviljely olisi näin riippuvaista valtion päätöksistä ja raskaista tukihimmeleistä. Pohdimme myös hyvin yhtenevin mielipitein muutamien kanssa esimerkiksi suomalaisen ruuan brändäykseen ja vientiin liittyviä haasteita, EU:n vaikutusta maatalouteen, huoltovarmuuden osuutta maataloudesta ja niin edelleen.

 

Aihe on kuitenkin sellainen, josta suuri osa aikuisista ihmisistä ei vain pysty käymään asiallista keskustelua. Kannanoton jälkeen olen saanut kymmeniä asiattomia viestejä, piinaamista tuntemattomasta numerosta sekä minun on jopa toivottu kuolevan tai joutuvan pakkotyöleirille. Pahimmat viestit olen toki poiminut talteen varmuuden vuoksi, ja toimitan ne poliisille jos tulee tarve. Viimeisin niitti tämän tekstin kirjoittamiselle tuli kuitenkin tänään, kun löysin erään sanomalehden pääkirjoittajan puolen sivun mittaisen lehtijutun, joka käsitteli ainoastaan minua henkilönä: toimittaja oli jaksanut kaivaa CV:ni esille ja ruoti kokonaisen kolumnin verran koulutustaustaani, työpaikkaani ja ymmärrystäni elämästä. Hän myös oli laittanut jutussa suuhuni hassunhauskoja lauseita, kuten: ”Ai niin, ei se mitään. Ruokaahan saa kaupasta. En nyt jaksa miettiä, mistä vessapaperia saa ja mistä sähköä.” Se oli kokonaisuudessaan pelkästään todella hämmentävä ja vahvaa myötähäpeää herättävä juttu. Jopa ammattijournalistit siis tunnekuohuissaan voivat vajota tasolle, jossa haluavat todella käyttää puolet koko sanomalehden pääsivusta ainoastaan solvatakseen älyllisesti epärehellisin argumentein nuorta, kaikille täysin tuntematonta naista.

 

Keskustelua saa käydä, välillä kiihkeästikin. Tämä palauteryöppy on kuitenkin ylittänyt kaikki kohtuullisuuden mittasuhteet. Kokoomusnuorten kantoja kritisoidaan useasti, mutta tällä kertaa se oli hyvin erilaista. Kritiikki ei kohdistunut Kokoomuksen Nuorten Liittoon tai sen linjoihin, vaan suoraan minuun henkilönä. Onko todella siis niin, että jos jonkin liiton kannanoton yhteyshenkilönä onkin miehen sijaan nuori nainen, on ihmisten mielestä normaalia ja tasapainoista käytöstä alkaa ruotia hänen koulutustaan, työpaikkaansa, ulkonäköään, elämänkokemustaan ja lukuisia muita henkilökohtaisia tekijöitä itse aiheen sijaan? Samasta aiheesta on muun muassa YLE kirjoittanut jutun: Analyysi: Saanko toivottaa "suvakkihuoralle syöpäkuolemaa"? Poliisi ei tutki, koska veisi "useamman työpäivän". Suosittelen lukemaan. Käydään siis keskustelua jatkossakin, mutta aikuisilta ihmisiltä pitää voida odottaa asiapohjaisia vastauksia kritiikkiin, eikä henkilöön menevää kuvottavaa ryöppyä.

 

Loppukevennyksenä vielä suosikkejani värikkäistä kommenteista. Osaa hieman sensuroitu tähdillä.

”Pikku-Iida”
”Tyhmä tyttönen”
”Kasvatuslaitokseen”
”Johtuu älykkyysosamäärästä”
”Taivas mikä dorka”
”Aika välkky akka”
”Vatipää”
”V**un ääliö”
”Nälänhätä olisi paikallaan”
”Kaikki muumit ei ole laaksossa”
”Painu h**vettiin”
”Apina”
”Lehmä”
”Laitetaan tyttö rannalle, vaikka Yyteriin, pariks viikoks ilman ruokaa, niin tietää mistä puhuu.”

ja sokerina pohjalla ehdoton ykkönen: ”Mistä näitä kommunistikakaroita sikiää?”

IidaAarnio
Kokoomus Helsinki

Helsingin varavaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen.
Vuosien aktiivitoimija politiikassa.
Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja 2016-2017.
www.aarnioiida.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu